ETELÄ-POHJANMAA / ALAHÄRMÄ – Vastapäätä Alahärmän komeaa kirkkoa sijaitsevat kaksi 1860- ja 1870 -luvulta peräisin olevaa viljamakasiinia. Niistä ensimmäinen on seurakunnan aikoinaan rakentama niin sanottu kunnanmakasiini. Toisen kuntalaiset rakensivat manttaalien mukaisilla osuuksilla. Tästä makasiinista on käytetty nimeä manttaalikunnan makasiini. Nyt ne molemmat toimivat Härmä-Seuran ylläpitäminä museoina.
Ensimmäiset esineet kerättiin talteen manttaalimakasiiniin, kun Alahärmässä järjestettiin maatalousnäyttely vuonna 1950. Kansakoulunopettaja Elias Laakso oli eräs Alahärmän aktiivisista keräilijöistä. Hän oli seuratoiminnan käynnistäjä ja Härmä-Seuran ensimmäinen puheenjohtaja.
Kunta luovutti toisenkin viljamakasiinin, kunnanmakasiinin, Härmä-Seuralle museotoimintaa varten vuonna 1979.
Alahärmäläisiltä saatujen talonpoikaiskulttuuriin kuuluvien esineiden lisäksi museossa esitellään häjyylyhuoneessa puukkojunkkarien aikaa Etelä-Pohjanmaalla.
Puukkojunkkarit eli häjyt olivat 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä, joiden keskuudessa puukkotappelut olivat yleisiä. Härmää pidettiinkin tunnetuimpana tappelupitäjänä. Puukkojunkkarit tunkeutuivat kutsumattomina vieraina häihin, aiheuttivat humalapäissään tappeluita ja syyllistyivät tappoihin sekä murhiin.
Kuuluisimmat olivat Antti Isotalo, Antti Rannanjärvi sekä Juha Antinpoika Leskenantti eli Anssin-Jukka. Heistä Isotalo oli kotoisin Alahärmästä.
Isotalo tunnettiin tarmokkaana maanviljelijänä, mutta myös äkkipikaisena miehenä. Ison kokonsa ja voimiensa ansiosta hän herätti kunnioitusta. Häjyjen kiistattomana johtajana Isotalo keräsi mainetta eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.
Kauhavalle saapunut vallesmanni Adolf Hägglund päätti palauttaa kurin. Isotalokin joutui usein käräjille ja tuomittiin lopulta taposta kuolemanrangaistukseen. Rangaistus muuttui kahdeksitoista vuodeksi pakkotyöhön Hämeenlinnan kuritushuoneessa. Vapauduttuaan Isotalo muutti tapansa ja palasi Alahärmään talonsa isännäksi. Ehtipä hän saada vielä arvostustakin kotikunnassaan. Hän kuoli 80-vuotiaana vuonna 1911.
Häjyyly jatkui Alahärmässä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti, mutta rauhallisemmin kuin aikaisempina vuosina. Häjyt ovat kiinnostaneet jatkossakin. Heistä on tehty elokuvia, näytelmiä, jopa oopperaesityksiä. Alahärmä tunnetaan yhä häjystä ja ilmiötä käytetään hyväksi esimerkiksi matkailumarkkinoinnissa.
Viljamakasiineja vastapäätä tien toisella puolella on Alahärmän vuonna 1903 valmistunut kolmas kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkomaalta löytyy Antti Isotalon hauta.
ALAHÄRMÄN MUSEO
Osoite: Härmäntie 20, Alahärmä (Kauhava).
LUE MYÖS: Härmän käräjätalossa tuomittiin kuuluisimmat puukkojunkkarit
LUE MYÖS: Alahärmän kotiseututalo sijaitsee idyllisellä Knuuttilanraitilla
