VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Peittää maisemat. Liian korkea. Varjostaa. Haittaa taidemuseon toimintaa.
Puolalanpuiston laelle vastavalmistunut useampikerroksinen rakennus ei aluksi miellyttänyt kaikkia. Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus Albatross herätti huomiota erikoisuudellaan, sillä se oli valmistuessaan eräs Turun kaupungin korkeimmista rakennuksista.
Toista on nyt, yli 100 vuotta myöhemmin, Albatross on himoittu asuinpaikka. Jugendkaunokainen on juuri niitä arvorakennuksia, mitkä tunnistetaan Turussa paremmin nimestään kuin katuosoitteistaan.
Tammisaarelainen merikapteeni ja laivanvarustaja Johan Magnus Eklund lähti nuorena miehenä merille. Seikkailujen värittämiä reissuja kertyi ympäri maailmaa. Niiden pohjalta syntyi myös värikkäitä tarinoita aina merirosvojen hyökkäyksistä haaksirikkoihin.
Lopulta maailmankiertäjä Eklund asettui maihin ja ryhtyi asuntojen rakentajaksi. Juuri hän antoi Strandellille tehtäväksi suunnitella muodinmukainen Albatross Puolalanmäen päälle. Alueelle nousi muitakin Eklundin rahoittamia asuinrakennuksia.
Puolalanmäen kallioinen alue ympäristöineen oli vielä 1800-luvun loppuvuosina epämääräisessä maineessa. Alueella oli huonokuntoisia puurötisköjä, joissa asui paljon laitapuolen kulkijoita. Niinpä muodonmuutos köyhälistön pihapiiristä jugendlinnojen koristamaksi alueeksi oli iso. 1900-luvun ensimmäisten vuosien aikana Puolalanmäestä oli tullut suosittu asuinpaikka. Eikä vuonna 1910 valmistunut Albatross ollut alueen ainoa kaunokainen.
Turun katukuva muuttui 1900-luvun alkuvuosina, sillä silloin kaupungissa rakentaminen oli vilkasta. Vuokra-asuntojen tarve oli suuri ihmisten muuttaessa maalta kaupunkiin. Useat keskustan puutalot purettiin ja uutta tuli tilalle. Jugend oli suosittu tyylisuunta, tosin se meni myös pois muodista melko nopeasti.
Yli 100 vuotta sitten kerrostalojen rakentajat olivat yleensä varakkaita yksityishenkilöitä, jotka rakennuksen tullessa valmiiksi vuokrasivat asuntojaan. Albatrosskin oli juuri tällainen. Siksi asukkaiden vaihtuvuus oli aluksi suurta. Eklundin jälkeen myös Albatrossin omistajat vaihtuivat useasti, kunnes vuonna 1920 talon asukkaat muodostivat itsenäisen asunto-osakeyhtiön.
Albatross oli aikaansa edellä, sillä rakennuksessa oli koksilla lämmitettävä keskuslämmitys. Jokaisessa asunnossa oli vesipatterit. Eräs erikoisuus oli hissi, joita oli siihen aikaan kerrostaloissa vielä harvassa. Kun alaovet olivat siihen aikaan auki, oli Albatrossin hissi varmasti myös naapuritalojen lasten suosikki.
Rakennuksen nimi, Albatross, on merikapteeni Eklundin keksimä, sillä tarinan mukaan kyseisen linnun näkeminen tietää onnea merimiehelle. Komea lintu on myös ikuistettu pääsisäkäynnin oven yläpuolella sijaitsevaan lasimaalaukseen. Teos on kuuluisan kuvataiteilija Willy Baerin käsialaa.
Albatrossia on kutsuttu taiteilijoiden taloksi. Syystäkin, sillä Puolalanpuiston kaunokaisessa on asunut useita tunnettuja taidemaalareita ja kuvanveistäjiä, kuten Aarre Aaltonen ja Wäinö Aaltonen, taidemaalarit Wladimir Goichman ja Ali Munsterhjelm. Albatrossin ylimmässä kerroksessa on yhä ateljee isoinen lasi-ikkunoineen. Se on edelleen käytössä taiteilijoiden työhuoneena. Huoneisto on tarkoitettu ainoastaan työskentelyyn, ei asumiseen. Valittu stipendiaatti saa ateljeen käyttöönsä korvauksetta.
ALBATROSS
Osoite: Puolalanpuisto 4a, Turku.
