Onko teillä perhe, vaimo ja lapsia, kysyy eräs utelias vierailija itse Alfred Nobelilta. Ei valitettavasti ole, ja siksi kai minä olen miljonääri, kun minulla ei ole tuhlailevaa vaimoa, naurattaa Alfred Nobel vieraitaan.
Yli sata vuotta sitten kuollut ruotsalainen suurmies esittelee nykyisin ”ihkaelävänä” museoksi muutettua kotiaan Karlskogassa. Todellisuudessa kyseessä on ammattinäyttelijä Peter Sunds, joka muuttuu viisi kertaa viikossa kuuluisaksi dynamiitin keksijäksi. Yhdennäköisyys Nobelin kanssa on häkellyttävä.
Nobel on Ruotsin tärkein nimi, tunnetuin brändi, joka tekee sekä Ruotsia että Nobel-palkinnon saajaa tunnetuksi. Maailman arvostetuin palkinto tekee sen saajasta kertaheitolla kuuluisuuden koko maailmassa. Nobelia käytetään myös matkailubrändinä, sillä naapurimaassamme on mahdollista seurata hänen jalanjälkiään.
Ura lähti nousuun Venäjällä
Alfred Nobel syntyi Tukholmassa vuonna 1833. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi neljä poikaa ikäjärjestyksessä: Robert, Ludvig, Alfred ja Emil. Perheen isä Immanuel Nobel oli keksijä, josta alkuvaikeuksien jälkeen tuli menestyvä liikemies. Alfredin ollessa yhdeksän vuotta vanha perhe muutti Turun kautta Pietariin. Isä pääsi sotilaskäyttöön liittyvillä keksinnöillään Venäjän tsaarin suosioon.
Immanuelin pojat seurasivat isänsä jälkiä. Heitä varten palkattiin yksityisopettajia Pietarin kotiin. Alfred sai opetusta muun muassa luonnontieteissä ja kielissä. Häntä kiinnosti erityisesti kirjallisuus. Alfred puhui sujuvasti viittä eri kieltä: ruotsia, venäjää, ranskaa, saksaa ja englantia.
Isän yrityksessä toimiessaan nuori Alfred matkusteli eri puolilla Eurooppaa. Hän etsi uusia ideoita perheyrityksen toteutettavaksi. Alfred tutustui uuteen räjähdysaineeseen, nitroglyseriiniin, joka oli hyvin räjähdysvoimainen, mutta sitä pidettiin liian vaarallisena. Alfred kuitenkin oivalsi aineen mahdollisuuden.
Paha vastoinkäyminen
Nobel aloitti Tukholman laboratoriossaan tieteelliset tutkimustyöt nitroglyseriinin teollisen tuotannon aloittamiseksi. Kokeilut maksoivat kovan hinnan, sillä Nobelin laboratorio räjähti. Sen räjähdysvoima tuntui koko Tukholmassa. Onnettomuus surmasi Alfredin pikkuveljen Emilin ja useita työntekijöitä. Vastoinkäymisestä huolimatta räjähdysaineen kehittelyä jatkettiin. Vuonna 1866 Nobel onnistui keksimään räjähdysaineen, jota voitiin käsitellä turvallisesti. Hän antoi keksinnölleen nimen dynamiitti.
Nobel kierteli ahkerasti maailmalla perustaen kymmeniä tehtaita yli 20 maahan. Tehtävä ei ollut helppo, sillä markkinoille ilmaantui muitakin kilpailijoita. Monet väittivät itse keksineensä dynamiitin. Nobel haastoi huijarit oikeuteen ja voitti piraatti-dynamiittien kehittelijät.
Alfredin veljet harjoittivat menestyksellistä liiketoimintaa Venäjällä Bakun öljykentillä halliten koko Euroopan öljyteollisuutta. Veljet saivat myös Alfredin houkuteltua mukaan sijoittajaksi. Toiminta oli erittäin kannattavaa. Suurin osa Nobelin valtavasta omaisuudesta tulikin Kaukasian öljykentiltä. Veljesten liiketoiminta tyrehtyi vasta, kun Neuvostoliiton aikana yhtiö kansallistettiin vuonna 1920.
Jättiomaisuus säätiölle
Dynamiitin keksimisestä huolimatta Nobel piti itseään rauhan edistäjänä. Hän uskoi naivisti, että sodat loppuisivat, kun aseet olisivat riittävän tehokkaita. Tuhoisan räjähdysaineen ansioista sodan osapuolet eivät uskaltaisi aloittaa sotaa suurien miestappioiden pelossa.
Nobel piti itseään maailmakansalaisena, olihan hän matkustellut koko ikänsä kaikkialla maailmassa. Ranskalainen kirjailija Viktor Hugo kutsui häntä ”Euroopan rikkaimmaksi kulkuriksi”. Viimeiset elinvuotensa Nobel vietti Ranskassa ja Italiassa. Hän kuoli joulukuun 10. päivänä vuonna 1896 63-vuoden iässä San Remon kaupungissa Italiassa. Kuollessaan Nobel oli eräs Euroopan rikkaimmista henkilöistä.
Sukulaiset jäivät nuolemaan näppejään, sillä Nobel testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle. Lahjoitussumma oli 32 miljoonaa kruunua, joka oli siihen aikaan jättisumma rahaa. Testamentin mukaan säätiön tuli jakaa vuosittain palkinto fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan työn merkittävälle kehittäjälle. Nobel-palkinto voidaan myöntää kenelle tahansa, mikä oli poikkeuksellinen ajatus 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901.
Maailman arvostetuin palkinto
Nobel-palkinnon saajan valinta on pitkä prosessi. Eri puolilta maailmaa valitaan useita ehdokkaita. Jokaista palkintoa kohti nimetään 200-350 ehdokasta. Fysiikan ja kemian palkinnot myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, lääketieteen palkinnon Karoliininen instituutti, kirjallisuuden Ruotsin akatemia ja rauhanpalkinnon Norjan Nobel-komitea. Lisäksi Ruotsin keskuspankin lahjoittamilla varoilla myönnetään taloustieteen Nobel-palkinto. Voittajat saavat mitalin lisäksi lähes miljoonan euron rahapalkinnon.
Nobel-palkinnon voittajat ilmoitetaan lokakuussa. Nimien julkaiseminen on maailman medioissa jopa suurempi tapahtuma kuin itse Nobel-juhla pari kuukautta myöhemmin. Joulukuun 10. päivä, Alfred Nobelin kuolinpäivänä, Tukholma koristautuu juhlalliseen palkintotilaisuuteen. Frakkipukuihin ja mustiin iltapukuihin sonnustautuneet kutsuvieraat ja palkinnonsaajat täyttävät Tukholman konserttitalon.
Palkintoseremonian jälkeen päivää jatketaan Tukholman kaupungintalolla juhlaillallisella. San Remon kaupunki lahjoittaa koristeluun käytetyt kukat. Samana päivänä jaetaan Oslossa rauhanpalkinto Nobelin toivomuksen mukaan. Hänen kuollessaan Norja ja Ruotsi muodostivat yhteisen unionin.
Karlskogan Nobel-museo
Pienen Möckeln-järven rannalla sijaitsevan Karlskogan yleisilme ei juurikaan lupaa mitään mielenkiintoista matkailijalle. Boforsin tehtaiden savua tupruttavat piiput kohoavat kaupungin yläpuolelle. Tehdasalueelle on varattu suuri maapala aivan järven rannasta. Kannattaakin suunnata Nobelmuseet-opaskyltin johdattamana hieman keskustan ulkopuolelle.
Björkbornin kartanossa on Alfred Nobelin elämäntyölle omistettu upea museo. Karlskoga oli hänen elämänsä viimeinen Ruotsin asuinpaikka. Täällä hän toimi Boforsin tehtaiden omistajana ja toimitusjohtajana.
Nobel asui viimeiset vuotensa Björkbornin kartanon päärakennuksessa, joka on nykyisin museoitu. Sivurakennukseen on tehty hieno jäljitelmä Nobelin laboratorioista. Alueella on myös Boforsin teollisuusmuseo, jossa tykit ovat pääosassa.
Osoite: Nobelmuseet, Karlskoga.
Tukholman Nobel-museo
Museo sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa entisessä pörssitalossa Börshusetissa. Museo avattiin vuonna 2001, kun Nobel-palkinto oli yltänyt sadan vuoden ikään. Museossa esitellään yli 700 tieteen ja kulttuurin Nobel-palkittuja yli sadan vuoden ajalta.
Osoite: Börshuset, Stortorget, Vanhakaupunki, Tukholma.
Tukholman kaupungintalo
Vuonna 1923 valmistunut kaupungintalo (Stadshuset) on eräs Tukholman symboleista. Sen Sinisessä salissa järjestetään 1300 kutsuvieraalle juhlaillallinen Nobel-palkintojen iltana. Täällä iltapuvut kahisevat ja timantit loistavat. Vieraat istuvat tarkan istumajärjestyksen mukaan valmiiksi katetuissa pitkissä pöydissä. Itse palkitsemistilaisuus järjestetään Tukholman konserttitalossa.
Osoite: Hantverkgatan 1, Tukholma.
