VARSINAIS-SUOMI / LOIMAA – Aprillipäivänä vuonna 1929 syntynyt taidemaalari ja kuvanveistäjä Alpo Jaakola ei jätä ketään kylmäksi. Loimaan mystisen shamaanin elämä ja tuotanto ovat täynnä ristiriitoja. Ne herättivät aikoinaan sekä kiitosta että kritiikkiä.
Valtatie Yhdeksän varrella tienvarsikyltti opastaa Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Erikoisen nähtävyyden ymmärtämiseen vaaditaan myös tietoa eriskummallisen taiteilijan värikkäästä elämästä.
Loimaalaisen maatilan pojan Alpon innostus taiteisiin syntyi pikkupoikana. Hänet tunnettiin myös Loimaan kirjaston yhtenä ahkerimpana lainaajana. Alpon taiteelliset lahjat huomattiin jo koulussa. 1950-luvun alussa Jaakolan tie vei oman äidinkin innostamana Turun piirustuskouluun, tosin opinnot jäivät vuoden jälkeen kesken.
Löytyipä piirustuskoulusta Jaakolan ensimmäinen vaimokin, maalausluokassa mallina toiminut Seija Nykänen.
Turku-vuosien ansiosta Jaakolan taiteeseen tuli vahva surrealistinen leima. Nuori taiteilijanalku muutti vaimonsa kanssa Loimaan Karhulan kylään metsän keskelle. Hän rakensi vaatimattoman mökin jätelaudoista ja hylkypuusta vailla sähköä ja muita mukavuuksia. Kovimmilla pakkasilla Jaakolan metsämökistä oli kuitenkin lähdettävä evakkoon. Metsänsä keskellä Jaakola aloitteli itsenäistä taiteilijan uraansa maalaamalla niukilla väreillä tummasävyisiä kuvia.
Alkeellisissa olosuhteissa syntyi kiivaaseen tahtia taideteoksia, jotka saivat ristiriitaisen vastaanoton. 1960-luvulla Jaakola innostui tekemään erikoisia veistoksia. Metsämökin ympäristöön kehittyi puisto, johon ilmestyi poikkeuksellisella energisyydellä puu-, kivi- ja metalliveistoksia.
Vuonna 1965 metsän keskelle valmistui ateljeerakennus ja saatiin myös sähkö. Seuraavana vuonna valmistui mökin lisäsiipi, johon tuli taidepaja.
Alpo erosi Seijasta jo vuonna 1954, mutta virallinen ero tuli voimaan vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin. Sitä ennen Jaakola ehti elää vuosien ajan yhteiselämää Pirkko Sieversin kanssa.
1970-luvulla Alpon metsäpalstan viereen valmistuu uusi ”pikitie”, valtatie Yhdeksän ja samalla luonnonrauhasta nauttiva taiteilija menetti oivan työympäristön. Uusi mökki valmistui syvemmälle metsään kauemmaksi valtatiestä. Ylätalon noustessa maisemiin, alueelle valmistui myös kaksi savusaunaa.
Lähialueen metsähakkuut olivat viimeinen pisara, joten Alpo ja Pirkko päättävät muuttaa muualle. Loimaan Torkkalan kylässä sijaitsee Jaakolan ateljeekoti Torkville. Se toimi alun perin kansakouluna, kunnes Jaakola muutti sinne vuonna 1979. Rakennuksen ympärillä on useita taiteilijan töitä.
Vuonna 1980 Jaakola tutustuu galleristi Marja Siltaseen, joka muutti mysö Torkvilleen. Erikoista oli se, kun Alpo ja Marja asuivat yläkerrassa ja entinen vaimo Pirkko alakerrassa. Vuonna 1987 Pirkon huoneessa syttyy tulipalo ja hän kuoli saamiinsa vammoihin. Marja Siltanen, sittemmin Jaakola, oli Alpon elämänkumppani ja vaimo viimeiset 17 vuotta. Heidät on molemmat haudattu Patsaspuistoon.
Jaakolan läpimurto tapahtui 1970-luvulla. Hänen teoksiaan esiteltiin useissa taidenäyttelyissä. Myös naistenlehdet innostuivat erakkomaisesta loimaalaisesta taiteilijasta. Hänen kiemuraiset naissuhteensa herättivät kiinnostusta.
Vuonna 1985 yleisöäänestyksessä Jaakola valittiin suosituimmaksi loimaalaiseksi, mutta hän olisi pärjännyt myös, jos oli valittu vihatuin loimaalainen.
Alpon kuoleman jälkeen patsaspuisto oli pitkään hylättynä, mutta avattiin kunnostettuna vuonna 1992.
ALPO JAAKOLAN PATSASPUISTO
Osoite: Aura-Pirkkatie 84 (valtatie 9, noin 8 km Loimaan keskustasta Turun suuntaan).
LUE MYÖS: Loimaan kotiseutumuseo sijaitsee komean kirkon vieressä
LUE MYÖS: Lieskiven pajamuseolla on pidetty kyläyhdistyksen järjestämät pajapäivät
LUE MYÖS: Suomen maatalousmuseo Sarka on valittu Vuoden museoksi
