UUSIMAA / HELSINKI – Sopiihan teille, että opastus pidetään englanniksi, kysyy Helsingissä sijaitsevan Alvar Aallon ateljeen opas.
Sopiihan se, sillä siihen on painava syy. Enemmistö kuuluisan arkkitehdin kohteiden vierailijoista on ulkomaalaisia. Näin myös Alvar Aallon Munkkiniemen ateljeessa. Toki tarvittaessa opastus hoituu muillakin kielillä, mutta englanti sopinee useimmille.
Aalto on meille suomalaisille ehkä liian tuttu ja arkipäiväinen. Tuotteliaan arkkitehdin aikaansaannoksia on maassamme runsaasti. Ulkomaalaisille Suomeen saapuville arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa.
Aaltoon liittyviä kohteita riittää Suomessa. Löytyypä niitä maamme rajojen ulkopuoleltakin. Aalto lieneekin Suomen tunnetuin arkkitehti ulkomailla.
Jos intoa riittää, niin Alvar Aalto -kierros kannattaa aloittaa Jyväskylästä, Alvarin nuoruusmaisemista. Kaupungin ympäristöstä löytyy runsaasti arkkitehdin tuotantoa varhaisvuosilta lähtien.
Aalto valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916. Sen jälkeen alkoivat arkkitehtiopinnot Helsingissä. Alvar palasi takaisin kotikaupunkiinsa perustaen sinne oman arkkitehtitoimiston vuonna 1923. Seuraavana vuonna hän avioitui työkaverinsa Aino Marsion kanssa.
Valtakunnallisesti eräs tärkeimmistä Aalto-kohteista on Jyväskylässä arkkitehdin mukaan nimetty museo. Itse rakennus on Aallon suunnittelema. Museossa on pysyvästi esillä arkkitehdin elämästä kertova näyttely. Jos reissu Jyväskylään tapahtuu kesällä, kannattaa vierailla myös Säynätsalossa sijaitsevassa Aaltojen kesäpaikassa, Muuratsalossa. Se oli arkkitehdin oma koetalo, jossa hän testasi erilaisia materiaaleja.
Vuonna 1927 Aallon perhe muutti Turkuun. Muuton syynä oli Aallon voittama arkkitehtikilpailu. Lounais-Suomen Maalaistentalo ei jäänyt Turussa ainoaksi. Vuonna 1930 valmistui Turun Sanomien toimitalo. 1930-luvulla valmistui myös Paimion parantola, jota pidetään Aallon funktionalistisen kauden onnistuneimpana rakennuksena. Se on kansainvälisesti eräs Aallon tunnetuimmista töistä.
Turku-vuosien aikana Aalto alkoi kehittää yhdessä huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa klassikoiksi nousseita huonekaluja. 1920-luvulla alkanut tuotanto jatkuu yhä. Yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa kuuluisa Paimio-tuoli. Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin perustettiin myöhemmin vuonna 1935 Artek-myymäläketju.
Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Turusta Helsinkiin vuonna 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen Munkkiniemen Riihitiellä sijaitseva omakotitalo. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja hänen vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.
Alvar Aallon kuoleman jälkeen (1976) arkkitehdin toinen vaimo Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Hänen kuolemansa jälkeen Aaltojen koti on toiminut sisustusta myöten kotimuseona.
Tutustutaan seuraavaksi kuuluisaan arkkitehdin ateljeehen.
Maineen kasvaessa ja töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat pienen matkan päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Sekin on avoinna yleisölle. Sekä Riihitien kotitaloon ja Tiilimäen ateljeehen pitää tehdä ennakkovaraus, sillä sisälle pääsee kerrallaan vain rajallinen määrä vierailijoita. Tänne ei kelpaa Museokortti.
Tiilimäen ateljeen osoite pitää tietää, sillä se ei erotu mitenkään ympäristöstään. Enemmänkin päinvastoin. Omakotialueella on useita funkkistyylisiä rakennuksia. Vuonna 1955 valmistuneen ateljeen tontin rajalla on pitkä valokoiseksi rapattu muuri. Sen suojaan jää itse rakennus. Edes ikkunoita ei ole kadulle päin.
Kierroksen aloitusta odotellessa voi kiertää rakennuksen sisäpihalle. Sieltä paljastuu kaarevan ateljeeosan edustalle luonnonkivillä pengerretty amfiteatterimaisema. Penkkirivien eteen jäävä valkoinen takaseinä toimii valkokankaana, tosin toteutus on jäänyt enemmänkin ajatuksen tasolle.
Opastettu kierros alkaa alakerrasta. Eteisen lisäksi sinne oli sijoitettu sihteerin huone, talonmiehen asunto, ruokailutilat ja autotalli, joka todellisuudessa toimi pienoismallien rakennuspajana. Aalto-tunnelmaan pääsee virittäytymään ensimmäiseksi 1960-luvulla rakennetussa laajennuksessa, jota arkkitehtitoimiston henkilökunta käytti ruokailuun. Italia-ystävänä Aalto kutsui tilaa tavernaksi.
Tunnelma tiivistyy, kun noustaan portaita pitkin toiseen kerrokseen. Toisessa kerroksessa oli avarat ja valoisat työskentelytilat useammalle arkkitehdille. Kalustus on lähes alkuperäisessä muodossaan. Piirustussalissa on työpöytiä, työvälineitä ja pienoismalleja Aallon kuuluisimmista töistä.
Toinen erillinen ateljeesiipi oli Alvarin omassa käytössä. Katto on korkealla ja valoa riittää. Kerrotaan, että Aalto itse työskenteli mieluiten vain tässä tilassa. Suunnittelutöiden ohella ateljeessa järjestettiin asiakastapaamisia. Nykyään ateljeehuone on etupäässä näyttelytilana. Esillä on muun muassa Aallon suunnittelemia huonekaluja ja valaisimia.
Aallon kuoleman jälkeen Tiilimäen tiloissa toimi vaimo Elissan johtama arkkitehtitoimisto. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö, joka vastaa myös museotoiminnasta.
Seuramaalla Aallon kädenjälkiä maassamme kohteelta toiselle, voi samalla tehdä aikamatkan itsenäisen Suomen historiaan. Akateemikon suunnittelemat työt ajoittuvat ajalle, jolloin Suomi koki nousu- ja laskukaudet, sotavuodet sekä kehittymisen hyvinvointivaltioksi.
Lähes jokainen suomalainen on ollut tavalla tai toisella kosketuksissa Alvar Aallon elämäntyöhön. Hänen muotoilemansa Savoy-maljakko löytyy useita suomalaisista kodeista. Moni vielä muistaa, miten hänen kuvansa oli ikuistettu Suomen 50 markan seteliin.
RIIHITIEN TALO
Osoite: Riihitie 20, Helsinki.
ALVAR AALTO ATELJEE
Osoite: Tiilimäki 20, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
