UUSIMAA / HELSINKI – Ruma! Ei sovi lainkaan ympäristöönsä. Arkkitehtiguru Alvar Aallon Helsingin Katajanokalle suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori herättää väittelyä vielä vuosikymmeniäkin valmistumisensa jälkeen. Osa vierastaa Aallon mahtipontisuutta, osa arvostaa hänen taitoaan liittää luonto ja ihmisen kädenjälki toisiinsa.
Aalto siis jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät, toiset eivät. Joka tapauksessa Aallon lukuisat kohteet ovat arkkitehtuurista kiinnostuneiden mielenkiinnon kohteina. Innokkaimmille ne ovat todellisia pyhiinvaelluskohteita.
Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevissa Alvar Aallon museoksi muutetuissa kotitalossa ja ateljeessa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian arkipäiväinen. Ulkomaalaisille arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa. Ikonisen arkkitehdin suunnittelemista kohteista on tullut suosittuja matkailukohteita.
Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Helsinkiin 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen omakotitalo Munkkiniemen Riihitiellä. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti sekä myös arkkitehtitoimiston tila vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.
Riihitien talo oli ensimmäinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo useita kansainväliseenkin maineeseen nousseita kohteita eri puolille Suomea.
Aallon kotiin tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla. Niihin pitää varata paikka etukäteen. Vierailu kestää noin tunnin. Varsinainen opastus kestää puolisentuntia. Sen jälkeen tiloissa voi vielä kierrellä omaan tahtiin. Varaudu korkeahkoon pääsymaksuun.
Kun itse kotimuseossa ei ole odotustilaa, vierailijat odottavat ulkopuolella ennen sisälle kutsua. Odotellessaan voi kierrellä rakennuksen piha-alueella. Talo puutarhoineen onkin aivan erinäköinen sen aurinkoiselta puolelta. Kun kadunpuoli kivimuureineen antaa suljetun vaikutelman, on toinen puoli riukuaitoineen silmälle miellyttävämpi.
Alvarin ostaessaan tontin kotiaan varten Munkkiniemestä, oli alue vielä luonnonvaraisessa tilassa. Tontilta oli silloin jopa merinäkymä. Kun Riihitien koti valmistui 1936, se oli tyyliltään siihen aikaan hyvin erikoinen, tyystin toisenlainen kuin alueen muut rakennukset. Ei siis ihme, sitä myös vieroksuttiin. Nyt ympäristöstä löytyy useita funkkisrakennuksia.
Aaltojen muuttaessa uuteen kotiinsa, olivat lapset Johanna yksitoistavuotias ja Heikki kahdeksanvuotias.
Riihitien tasakattoisen funkkistalon sisutus on juuri sellainen kuin odottaa sopii. Paljon valkoista pintaa, isoja ikkunaruutuja ja tutun näköisiä huonekaluja ja valaisimia. Talossa on käytetty runsaasti puuta ja muita luonnonmateriaaleja.
Vaikka osa tiloista oli varattu toimistolle, on asunnossa kuitenkin mukavan kotoinen tunnelma. Alakerrassa on olohuone ja sen jatkona on ruokailutila. Ruokapöydän tuolit poikkeavat kodin aaltomaisesta sisustuksesta, sillä pariskunta toi ne häämatkaltaan Italiasta.
Alakerrassa on myös keittiö ja museon toimistotilat sekä arkkitehtien työskentelylle tarkoitetut tilat. Pöydillä on vanhoja arkkitehtipiirustuksia ja entisaikojen työvälineitä, kuten sabluunoja, suhdeviivoittimia, kolmioita, astelevyjä ja erikoispiirtimiä.
Asunnon toisessa kerroksessa on makuuhuoneet ja takalla varustettu aula. Takkoja on asunnossa yhteensä neljä ja niitä myös käytettiin talvisiin. Yläkerran aulasta pääsee suurelle kattoterassille. Yläkerrasta löytyy myös perheen kylpyhuone sekä Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta tuttuja pesualtaita. Erikoisen muotoilun ansiosta pyrittiin siihen, että hanasta tullut vesi valuisi niissä mahdollisimman äänettömästi.
Aino sairastui rintasyöpään ja kuoli vuonna 1949. Sen jälkeen Alvar avioitui Aallon toimistossa työskennelleen Elissa Mäkiniemen kanssa. Isännän kuoleman jälkeen (1976) Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Aaltojen koti on toiminut alkuperäistä sisustusta myöten kotimuseona vuodesta 2000 lähtien. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö. Se vastaa myös museotoiminnasta.
Töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat noin puolen kilometrin päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Alvar viihtyi silti usein Riihitien kodissa uusien työtilojen valmistumisen jälkeenkin. Ateljee on myös avoinna vieraille, mutta sinnekin pitää tehdä ennakkovarus. Museokortti ei kelpaa kumpaankaan Aallon kohteeseen.
ALVAR AALLON RIIHITIEN TALO
Osoite: Riihitie 20, Helsinki.
ALVAR AALLON ATELJEE
Osoite: Tiilimäki 20, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
