Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma           

UUSIMAA / HELSINKI – Ruma! Ei sovi lainkaan ympäristöönsä. Arkkitehtiguru Alvar Aallon Helsingin Katajanokalle suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori herättää väittelyä vielä vuosikymmeniäkin valmistumisensa jälkeen. Osa vierastaa Aallon mahtipontisuutta, osa arvostaa hänen taitoaan liittää luonto ja ihmisen kädenjälki toisiinsa.

Aalto siis jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät, toiset eivät. Joka tapauksessa Aallon lukuisat kohteet ovat arkkitehtuurista kiinnostuneiden mielenkiinnon kohteina. Innokkaimmille ne ovat todellisia pyhiinvaelluskohteita.

Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevissa Alvar Aallon museoksi muutetuissa kotitalossa ja ateljeessa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian arkipäiväinen. Ulkomaalaisille arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa. Ikonisen arkkitehdin suunnittelemista kohteista on tullut suosittuja matkailukohteita.

Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Helsinkiin 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen omakotitalo Munkkiniemen Riihitiellä. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti sekä myös arkkitehtitoimiston tila vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.

Riihitien talo oli ensimmäinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo useita kansainväliseenkin maineeseen nousseita kohteita eri puolille Suomea.

Aallon kotiin tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla. Niihin pitää varata paikka etukäteen. Vierailu kestää noin tunnin. Varsinainen opastus kestää puolisentuntia. Sen jälkeen tiloissa voi vielä kierrellä omaan tahtiin. Varaudu korkeahkoon pääsymaksuun.

Kun itse kotimuseossa ei ole odotustilaa, vierailijat odottavat ulkopuolella ennen sisälle kutsua. Odotellessaan voi kierrellä rakennuksen piha-alueella. Talo puutarhoineen onkin aivan erinäköinen sen aurinkoiselta puolelta. Kun kadunpuoli kivimuureineen antaa suljetun vaikutelman, on toinen puoli riukuaitoineen silmälle miellyttävämpi.

Alvarin ostaessaan tontin kotiaan varten Munkkiniemestä, oli alue vielä luonnonvaraisessa tilassa. Tontilta oli silloin jopa merinäkymä. Kun Riihitien koti valmistui 1936, se oli tyyliltään siihen aikaan hyvin erikoinen, tyystin toisenlainen kuin alueen muut rakennukset. Ei siis ihme, sitä myös vieroksuttiin. Nyt ympäristöstä löytyy useita funkkisrakennuksia.

Aaltojen muuttaessa uuteen kotiinsa, olivat lapset Johanna yksitoistavuotias ja Heikki kahdeksanvuotias.

Riihitien tasakattoisen funkkistalon sisutus on juuri sellainen kuin odottaa sopii. Paljon valkoista pintaa, isoja ikkunaruutuja ja tutun näköisiä huonekaluja ja valaisimia. Talossa on käytetty runsaasti puuta ja muita luonnonmateriaaleja.

Vaikka osa tiloista oli varattu toimistolle, on asunnossa kuitenkin mukavan kotoinen tunnelma. Alakerrassa on olohuone ja sen jatkona on ruokailutila. Ruokapöydän tuolit poikkeavat kodin aaltomaisesta sisustuksesta, sillä pariskunta toi ne häämatkaltaan Italiasta.

Alakerrassa on myös keittiö ja museon toimistotilat sekä arkkitehtien työskentelylle tarkoitetut tilat. Pöydillä on vanhoja arkkitehtipiirustuksia ja entisaikojen työvälineitä, kuten sabluunoja, suhdeviivoittimia, kolmioita, astelevyjä ja erikoispiirtimiä.

Asunnon toisessa kerroksessa on makuuhuoneet ja takalla varustettu aula. Takkoja on asunnossa yhteensä neljä ja niitä myös käytettiin talvisiin. Yläkerran aulasta pääsee suurelle kattoterassille. Yläkerrasta löytyy myös perheen kylpyhuone sekä Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta tuttuja pesualtaita. Erikoisen muotoilun ansiosta pyrittiin siihen, että hanasta tullut vesi valuisi niissä mahdollisimman äänettömästi.

Aino sairastui rintasyöpään ja kuoli vuonna 1949. Sen jälkeen Alvar avioitui Aallon toimistossa työskennelleen Elissa Mäkiniemen kanssa. Isännän kuoleman jälkeen (1976) Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Aaltojen koti on toiminut alkuperäistä sisustusta myöten kotimuseona vuodesta 2000 lähtien. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö. Se vastaa myös museotoiminnasta.

Töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat noin puolen kilometrin päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Alvar viihtyi silti usein Riihitien kodissa uusien työtilojen valmistumisen jälkeenkin. Ateljee on myös avoinna vieraille, mutta sinnekin pitää tehdä ennakkovarus. Museokortti ei kelpaa kumpaankaan Aallon kohteeseen.

ALVAR AALLON RIIHITIEN TALO

Osoite: Riihitie 20, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ALVAR AALLON ATELJEE

Osoite: Tiilimäki 20, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista                         

LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa               

LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo                    

LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista

LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle

LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa

LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna                                        

LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita

LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta           

LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille

LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille                                              

LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia

LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan             

LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä

LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien                

LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo

LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä         

LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä

LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa                            

LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista

LUE MYÖS: Päivälehden museo kertoo, miten lehdenteko on mullistunut                                                       

LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone

LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa                                           

LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea

LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä   

LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen

LUE MYÖS: Suomenlinnan Lelumuseo on tarkoitettu nostalgiannälkäisille romantikoille, ikään tai sukupuoleen katsomatta                                  

LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen

LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria                                                         

LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille

LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus                                                      

LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea kotiLUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle                                                       

LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme

LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde                                          

LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista

LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat                                                            

LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli

LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla                                           

LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa

LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.