Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma           

HELSINKI – Ruma! Ei sovi lainkaan ympäristöönsä. Arkkitehtiguru Alvar Aallon Helsingin Katajanokalle suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori herättää väittelyä vielä vuosikymmeniäkin valmistumisensa jälkeen. Osa vierastaa Aallon mahtipontisuutta, osa arvostaa hänen taitoaan liittää luonto ja ihmisen kädenjälki toisiinsa.

Aalto siis jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät, toiset eivät. Joka tapauksessa Aallon lukuisat kohteet ovat arkkitehtuurista kiinnostuneiden mielenkiinnon kohteina. Innokkaimmille ne ovat todellisia pyhiinvaelluskohteita.

Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevissa Alvar Aallon museoksi muutetuissa kotitalossa ja ateljeessa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian arkipäiväinen. Ulkomaalaisille arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa. Ikonisen arkkitehdin suunnittelemista kohteista on tullut suosittuja matkailukohteita.

Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Helsinkiin 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen omakotitalo Munkkiniemen Riihitiellä. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti sekä myös arkkitehtitoimiston tila vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.

Riihitien talo oli ensimmäinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo useita kansainväliseenkin maineeseen nousseita kohteita eri puolille Suomea.

Aallon kotiin tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla. Niihin pitää varata paikka etukäteen. Vierailu kestää noin tunnin. Varsinainen opastus kestää puolisentuntia. Sen jälkeen tiloissa voi vielä kierrellä omaan tahtiin. Varaudu korkeahkoon pääsymaksuun.

Kun itse kotimuseossa ei ole odotustilaa, vierailijat odottavat ulkopuolella ennen sisälle kutsua. Odotellessaan voi kierrellä rakennuksen piha-alueella. Talo puutarhoineen onkin aivan erinäköinen sen aurinkoiselta puolelta. Kun kadunpuoli kivimuureineen antaa suljetun vaikutelman, on toinen puoli riukuaitoineen silmälle miellyttävämpi.

Alvarin ostaessaan tontin kotiaan varten Munkkiniemestä, oli alue vielä luonnonvaraisessa tilassa. Tontilta oli silloin jopa merinäkymä. Kun Riihitien koti valmistui 1936, se oli tyyliltään siihen aikaan hyvin erikoinen, tyystin toisenlainen kuin alueen muut rakennukset. Ei siis ihme, sitä myös vieroksuttiin. Nyt ympäristöstä löytyy useita funkkisrakennuksia.

Aaltojen muuttaessa uuteen kotiinsa, olivat lapset Johanna yksitoistavuotias ja Heikki kahdeksanvuotias.

Riihitien tasakattoisen funkkistalon sisutus on juuri sellainen kuin odottaa sopii. Paljon valkoista pintaa, isoja ikkunaruutuja ja tutun näköisiä huonekaluja ja valaisimia. Talossa on käytetty runsaasti puuta ja muita luonnonmateriaaleja.

Vaikka osa tiloista oli varattu toimistolle, on asunnossa kuitenkin mukavan kotoinen tunnelma. Alakerrassa on olohuone ja sen jatkona on ruokailutila. Ruokapöydän tuolit poikkeavat kodin aaltomaisesta sisustuksesta, sillä pariskunta toi ne häämatkaltaan Italiasta.

Alakerrassa on myös keittiö ja museon toimistotilat sekä arkkitehtien työskentelylle tarkoitetut tilat. Pöydillä on vanhoja arkkitehtipiirustuksia ja entisaikojen työvälineitä, kuten sabluunoja, suhdeviivoittimia, kolmioita, astelevyjä ja erikoispiirtimiä.

Asunnon toisessa kerroksessa on makuuhuoneet ja takalla varustettu aula. Takkoja on asunnossa yhteensä neljä ja niitä myös käytettiin talvisiin. Yläkerran aulasta pääsee suurelle kattoterassille. Yläkerrasta löytyy myös perheen kylpyhuone sekä Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta tuttuja pesualtaita. Erikoisen muotoilun ansiosta pyrittiin siihen, että hanasta tullut vesi valuisi niissä mahdollisimman äänettömästi.

Aino sairastui rintasyöpään ja kuoli vuonna 1949. Sen jälkeen Alvar avioitui Aallon toimistossa työskennelleen Elissa Mäkiniemen kanssa. Isännän kuoleman jälkeen (1976) Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Aaltojen koti on toiminut alkuperäistä sisustusta myöten kotimuseona vuodesta 2000 lähtien. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö. Se vastaa myös museotoiminnasta.

Töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat noin puolen kilometrin päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Alvar viihtyi silti usein Riihitien kodissa uusien työtilojen valmistumisen jälkeenkin. Ateljee on myös avoinna vieraille, mutta sinnekin pitää tehdä ennakkovarus. Museokortti ei kelpaa kumpaankaan Aallon kohteeseen.

ALVAR AALLON RIIHITIEN TALO

Osoite: Riihitie 20, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ALVAR AALLON ATELJEE

Osoite: Tiilimäki 20, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.