KYMENLAAKSO / ANJALA – Henrik Wreden kohtalo oli surullinen, mutta kunniakas. Hän uhrasi oman henkensä luovuttamalla taistelussa ratsunsa menettäneelle Ruotsin kuninkaalle oman hevosensa. Kaarle IX palkitsi Wreden lesken, Gertrud von Ungernin, lahjoittamalla hänelle maa-alueita Kymijoen maisemista. Anjalan kartano oli Wrede-suvun omistuksessa vuoteen 1837.
Suomen valtio osti tilan 1842 ja lahjoitti sen kenraalikuvernööri Alexander Menshikoville. Myöhemmin kartano tuli uudestaan valtion omistukseen. Vuonna 1954 päärakennuksesta tehtiin museo.
Anjalan kartano on ollut monien historiallisten tapahtumien näyttämönä. Valtakunnan raja kulki Kymijokea pitkin. Anjala oli Ruotsin puolella ja vastaranta oli Venäjää. 1700-luvun lopulla Ruotsi kuningas Kustaa III halusi saada hyvityksen Turun rauhassa menettämilleen alueilleen.
Merkittävät upseerit allekirjoittivat niin sanotun Anjalan liittokirjan, jolla vaadittiin sodan lopettamista. Kartanon päärakennus tuhoutui venäläisten tykistötulessa. Nykyinen uusklassistinen päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. Wrede-suvun hautakappeli sijaitsee Anjalan kirkkomaalla.
Kartanon ympärillä olevat puistomaiset maisemat ovat kauniit. Anjalan kartano sijaitsee Kymijoen varrella, Ankkapurhan kosken alapuolisen suvannon rannalla. Jopa vastarannan Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo, paperitehdas ja voimalaitos on saatu sovitettua hyvin maisemaan. Kartanon kupeessa sijaitsee Anjalan Nuorisokeskus ja yli 100-vuotias Regina-koulu.
Jälkimmäinen on ollut eräs Suomen ensimmäisistä kansakouluista. Alun perin se sijaitsi Anjalan kirkonkylässä, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen. Ympäristöopetukseen erikoistunut koulu sai nimensä erään kartanon emännän mukaan, joka testamenttasi osan omaisuudestaan anjalalaisten lasten koulutuksen hyväksi.
ANJALAN KARTANO
Osoite: Ankkapurhantie 11, Anjala (Kouvola).
LUE MYÖS: Ranta-Pukin kievarimuseo huolehti aikoinaan matkustajista
