Aluksi pelkkä ajatuskin arveluttaa, onhan Oslo Euroopan kallein kaupunki. Onneksi vuonojen kaupunkiin on tarjolla myös edullisia lentoja ja pienellä vaivalla löytää oslolaisittain kohtuuhintaisen hotellin. Parasta on kuitenkin lyhyt lentomatka Suomesta ja kaupungin mielenkiintoinen museotarjonta.
Kone laskeutuu Oslon Gardemoenin lentokentälle alkuillasta. Kentältä pääsee keskustaan vaivattomasti 20 minuutissa junalla eli Flygtogetilla. Majapaikka kannattaa valita läheltä päärautatieasemaa. Kävelen asemalta viidessä minuutissa Comfort Børsparken -hotelliini. Vielä hetki sitten olin kotimaassa, nyt jo Norjan pääkaupungissa Atlantin rannalla. Kun kelloa vielä siirretään tunti taaksepäin, on ilta vasta nuori.
Oslo tarjoaa matkailijalle elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Olympiakaupungin tunnetuin kohde Holmenkollenin talviurheilukeskus on antoisimmillaan talvella. Suvi-iltoina voi vetelehtiä Aker Bryggen kaupunginosan merellisissä tunnelmissa ja sen rantalaitureilla. Vaikka Oslolla on runsaasti tarjottavaa, ehtii tärkeimmät nähtävyydet koluta parissa päivässä. Jos matkansa suunnittelee hyvin etukäteen, pärjää Oslossa kohtuubudjetilla.
Aluksi kannattaa hankkia Oslo Pass, jonka käyttö tulee halvemmaksi kuin maksaa jokaisesta nähtävyydestä ja joukkoliikennematkasta erikseen. Kortteja myydään rautatieaseman edessä sijaitsevassa turisti-infossa ja useimmissa hotelleissa. Julkinen liikenne toimii hyvin, ja monet nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan.
Oslossa on tasokkaita ravintoloita, mutta herkuttelu kouraisee lompakkoa. Nälissään ei tarvitse olla, sillä etenkin ydinkeskustan turistialueiden ulkopuolella, kaupungin itäosissa on edullisia etnisiä ruokapaikkoja. Pikaruokaloitakin on kaupunki pullollaan. Tupakat kannattaa tuoda mukanaan ja alkoholiostokset kannattaa jättää väliin.
Oslo on museoiden kaupunki. Bussimatkan päässä keskustan ulkopuolella Bygdøyn niemellä sijaitsevat merihenkiset Kon-Tiki -museo, Merihistoriallinen museo, Fram-laivamuseo ja Viikinkilaivamuseo. Kesällä pääsee lautalla kätevästi Aker Bryggen rannasta museokeskittymän luo.
Historiasta kiinnostuneet poikkeavat kaupunkia vuosisatojen ajan vartioineeseen Akershusin linnoitukseen, joka muistuttaa ulkonäöltään Turun linnaa. Jos linnan melko pelkistetty sisustus tuottaa pettymyksen, voivat ihokarvat nousta pystyyn vieressä sijaitsevassa Vastarintaliikkeen museossa (Hjemmefrontmuseet). Se kertoo toisen maailmansodan natsimiehityksen aikaisesta vastarinnasta Norjassa.
Oslon pääkatu on Kuninkaanlinnalle vievä Karl Johans gate. Se on ollut oslolaisten tapaamispaikka jo 1800-luvulla. Karl Johanin varrella on merkkiliikkeitä vieri vieressä. Shoppailun vähemmälle jättävät voivat ihailla kadunvarren mahtipontisia rakennuksia, kuten yliopistoa, kansallisteatteria ja Norjan eduskuntataloa (Stortinget). Luksus houkuttelee myös kerjäläisiä jalkakäytäville.
Oslon hauskin nähtävyys on kuvanveistäjä Gustav Vigelandin suunnittelema ja kivipatsaillaan koristelma Frognerin puisto. Yli 600 ihmishahmoa, alastomia miehiä, naisia ja lapsia esittävät varsin humoristisetkin patsaat saavat kovan kiven elämään. Puiston pronssinen suihkulähde ihmishahmoineen ja etenkin 17-metrinen kivinen monoliitti siihen veistettyine ihmishahmoineen kruunaavat Vigelandin elämäntyön.
Jos Oslon vierailuun on rajallisesti aikaa, kannattaa kohteeksi valita Kansallisgalleria (Nasjonalgalleriet). Ja jos aikaa on oikein niukasti, kannattaa siirtyä saman tien huoneeseen numero 24: sinne on koottu Edvard Munchin tunnettuja teoksia. Huuto ja Madonna ovat panssarilasin takana suojassa. Ensiksi mainittu lienee Munchin kuuluisin teos, etenkin sen jälkeen, kun se varastettiin vuonna 1994.
Jos haluaa nauttia lisää Munchin ekspressionistisista teoksista, on niitä esillä Munchin museossa. Munch testamenttasi tuhansia maalauksiaan ja piirroksiaan Oslon kaupungille. Monet museon maalaukset kertovat taiteilijan surullisesta elämästä. Munchin koskettava tyyli kuvastaa hänen vaikeaa elämäänsä ja henkilökohtaisia vastoinkäymisiään.
Maailman vanhin mäkihyppypaikka Holmenkollen on vain lyhyen metrojunamatkan (linja 1) päässä Oslon keskustasta. Vaikka ei olisikaan kiinnostunut hiihtourheilusta, kannattaa paikalle mennä jo upeiden maisemien takia. Hyppytornin juurella on myös hiihtomuseo. Hiihtokeskus on avoinna läpi vuoden.
Vaikka Oslo ei ole suuri metropoli (538 000 asukasta), on sen yleisilme hyvin värikäs. Norjan korkea elintaso houkuttelee sinne runsaasti maahanmuuttajia. Etenkin rautatieaseman ympäristössä heitä näkee runsaasti. Myös narkkareita ja kerjäläisiä on katukuvassa.
Akerselva-joki jakaa kaupungin kahtia: lännessä asuu varakkaampi väki ja idän entisessä työväenkaupunginosassa köyhempi siirtolaisväestö. Itäpuolen Grünerløkkan alueesta on tullut nuorten suosima trendipaikka kahviloineen ja ravintoloineen.
Historian etappeja
Kuningas Harald III perusti Oslon vuonna 1048. Kun kaupunki paloi vuonna 1624, kuningas Kristian IV perusti kaupungin uudestaan ja se sai nimekseen Kristiania. Vasta vuonna 1924 nimi muutettiin takaisin Osloksi. Toisen maailmansodan aikana Norja oli natsien miehittämä ja vapautui vasta, kun Saksa antautui.
Maksetaan kruunuilla
Pohjanmeren öljy on rikastuttanut norjalaiset ja taannut korkean sosiaaliturvan. Jo kahdesti norjalaiset ovat äänestäneet ”EI” Euroopan unioniin liittymiselle. Niinpä Oslossa pitääkin varautua maksamaan kruunuilla, ei euroilla.
Oslo Pass
Passilla pääsee ilmaiseksi useimpiin nähtävyyksiin ja sillä voi ajella rajoituksetta kaupungin julkisilla kulkuvälineillä (metro, bussi, ratikka).
Kuuluisia norjalaisia
Tunnetuin lukuisista kirjallisuuden nobelisteista on näytelmäkirjailija Henrik Ibsen, jonka näytelmiä ovat muun muassa Peer Gynt ja Nukkekoti. Tutkimusmatkailijoista kuuluisimmat ovat Fridtjof Nansen, Roald Amundsen ja Thor Heyerdahl. Säveltäjä Edvard Grieg oli Norjan musiikin johtohahmoja.
Entinen ulkoministeri Trygve Lie oli Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1946-53. Talvilajien huippu-urheilijoiden lista on loputon, onhan Norja hiihdon kotimaa.