POHJANMAA / PIETARSAARI – Kymmenisen kilometriä Pietarsaaren keskustasta Fäbodan metsässä sijaitsee eräs Suomen erikoisemmista kohteista. Arktinen museo Nanoq on Pentti Kronqvistin vuosikymmenien aikana toteuttama elämysmaailma, joka saa vierailijan aluksi hämilleen. Museo tekee todellakin vaikutuksen.
Eipä siis ihme, että tänne saapuu vierailijoita kaukaakin, aina ulkomaita myöten.
Eläkkeellä oleva museoneuvos Kronqvist teki työuransa ensihoitajana ja palomestarina. Kysymys kuuluukin, mikä teki hänestä arktisten alueiden asiantuntijan?
Pentti syntyi vuonna 1938. Hän vietti lapsuutensa Fäbodan metsämaisemissa meren läheisyydessä. Varttuneemmat urheilusta kiinnostuneet muistavat hänet maajoukkuetason juoksijana. Kovakuntoinen Kronqvist osallistui ensimmäiselle arktiselle alueelle suuntautuvalle matkalle vuonna 1971. Kohteena oli Grönlanti. Pentti oli silloin 33-vuotias. Tästä, ensimmäisestä matkasta, se kaikki alkoi.
Vähitellen matkoja kertyi lisää. Usein taivallettiin vaarallisissakin olosuhteissa. Matkat suuntautuivat myös arktisilla alueilla asuvien ihmisten luo. Samalla kotiin tuomisina kerääntyi paljon arktisten alueiden esineitä, kuten pyyntivälineitä, soittimia, vaatteita, valokuvia jne. Vanhimmat museon esineistä ovat peräisin 1600-luvulta.
Seikkailuhaluinen Kronqvist ei ole vain käynyt Grönlannissa, vaan myös hiihtänyt jäisen autiomaan halki useita kertoja. Lukuisat matkat herättivät kunnioituksen kylmien seutujen alkuperäisasukkaita kohtaan. Inuiittien elämä alkoi kiehtoa Kronqvistia – etenkin, miten ihmiset pystyvät asumaan ja elämään niissä olosuhteissa. Niinpä Kronqvistille syntyi ajatus oman museon perustamisesta.
Nanoq, joka tarkoittaa eskimoiden kielellä jääkarhua, perustettiin vuonna 1991. Inuiittien tarinoissa jääkarhu on kaikista eläimistä viisain, voimakkain, mutta myös vaarallisin. Sitä kohtaan tunnetaan suurta kunnioitusta.
Yksin ei Kronqvistin tarvinnut lähteä toteuttamaan erikoista hankettaan. Museotoimintaa varten perustettiin yhdistys. Talkootyöllä on ollut lopputuloksen kannalta ratkaiseva merkitys. Aluksi valmistui ensimmäinen rakennus ja sitten toinen. Nyt niitä on yli kaksikymmentä, toinen toistaan eksoottisempaa. Ensimmäinen mökki oli Björnidet, Karhunpesä.
Talkooporukka on uusiokäyttänyt purkukuntoisia rakennuksia. Vanhaa puutavaraa on hyödynnetty rakentamalla niistä useita pienempiä rakennuksia Nanoqin piha-alueelle.
Alkuperäisten rakennusten mukaan on pystytetty esimerkiksi grönlantilainen turvemaja, jääkarhunpyytäjän mökki, savusauna, lappilainen kullanhuuhtojan maja, komentokeskus talvisodasta ja kopio maailman pohjoisimmasta kirkosta. Jälkimmäistä vuokrataan kirkollismenoihin, kuten häihin.
Nanoqin päärakennus on jo itsestään erikoinen nähtävyys. Sen esikuvana on ollut pohjoisgrönlantilainen turvemaja. Arktiset turvemajat sulautuvat ympäristöönsä. Näin myös Nanoq sopii sulavasti ympäröivään luontoon. Erona on se, että museo on nykyaikaisesti sisustettu ja varusteltu.
Kaksikerroksisen päärakennuksen alakerrassa kerrotaan kylmien alueiden kansojen elämästä. Esillä on arktisten seutujen vaatteita, kanootteja, pyyntivälineitä ja esineitä, kuten Pohjois-Kanadan inuiittien vuolukivistä tekemiä taideteoksia. Näyttelyssä on myös täytettyjä eläimiä. Mukana on tietysti jääkarhu, kaksi karhua ja poro. Alakerrassa on myös pieni alan kirjasto.
Yläkerrassa kerrotaan kuuluisista naparetkeilijöistä ja heidän matkoistaan. Nähtävänä on naparetkillä käytettyjä välineitä. Paljon on tapahtunut varusteiden tasossa kehitystä vuosikymmenien aikana. Aikoinaan on pärjätty alkeellisilla välineillä.
Perheen pienempiäkään ei ole unohdettu. Täällä voi pelata jääkarhubingoa etsimällä museoalueelta jääkarhukuvia. Löytyypä alueelta Nanoq Escape pakopelikin. Lisäksi lyhyen matkan päässä sijaitsee Fäbodan luonnonhiekkainen uimaranta. Se on matalapohjainen, ja niinpä kävijät ovat siellä usein lapsiperheitä.
ARKTINEN MUSEO NANOQ
Osoite: Pörkenäsintie 60, Pietarsaari (parkkipaikalta on 350 metrin kävelymatka metsätietä pitkin museoalueelle).
LUE MYÖS: Malmin suku jätti lähtemättömän jäljen kaupunkiin – Malmin talo on nykyisin Pietarsaaren museo
LUE MYÖS: Ritan kampaamo tuo varttuneemmalle rouvalle mieleen nostalgisia muistoja
LUE MYÖS: Runebergin tupa oli perheen kesäviettopaikka
LUE MYÖS: Simonsin 1950-luvun maalaiskauppa kertoo, millaista kyläpuodeissa oli entisaikoina
LUE MYÖS: Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Skata on säästynyt purkamiselta
LUE MYÖS: Kansallisrunoilijamme Runeberg aloitti koulunkäynnin Westmaninmuorin tuvassa
