ETELÄ-POHJANMAA / ISOKYRÖ – Isokyrö ei tee poikkeusta. Täälläkin monien muiden pohjanmaalaisten paikkakuntien tavoin museoissa muistellaan Suomen alueella käytyjä sotia. Isonkyrön Asemiesmuseota ei voi syyttää vaatimattomuudesta, sillä vaikka tilaa on rajallisesti, täällä on esineitä ja tarinoita kaikista Suomessa käydyistä sodista.
Käytyjen sotien lista on pitkä: nuijasota, Pohjan sota, Suomen sota, ensimmäinen maailmansota, vapaussota ja toinen maailmansota. Monien sotien taisteluita on käyty Pohjanmaallakin.
Asemiesmuseoon tutustumisen voi aloittaa pihamaalta, jonne on sijoitettu yhdeksän erilaista tykkiä. Nähtävänä on jalkaväen tykki ja kenttätykki 1930-luvulta sekä muita tykkejäkin Suomesta, Sveitsistä ja Ruotsista. Eräs venäläisvalmisteinen ja hevosten vetämä kenttätykki vuodelta 1902 on tykkipuiston vanhin.
Isossakyrössä järjestettiin vuonna 1994 valtakunnallinen asemiestapahtuma. Se synnytti ajatuksen aiheeseen liittyvän pysyvän museon perustamisesta. Museon ovet avattiin vuonna 1997. Piha-alueen tykkipuisto valmistui 2000-luvun alkuvuosina. Itse museorakennus on tehtäväänsä mitä parhain, sillä se on entinen 1930-luvun suojeluskunta- ja Lotta Svärd -talo.
Kokoelma on kertynyt yksityishenkilöiden lahjoitusten turvin ja koko toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Lasivitriineihin on sijoitettu sotilaiden univormuja, kypäriä, kiväärejä ja muita aseita. Nähtävänä on nuijasodan aikaisten miesten asusteita, ruotusotilas puolisoineen, vänrikin univormu vapaussodan ajoilta, everstiluutnantin juhlaunivormu sekä toisen maailmansodan lottapuku.
Museon eräs erikoisuus on suruviestien toimittamiseen käytetty polkupyörä. Se oli Isonkyrön seurakunnan kappalaisen Lauri Rauramon omistama. Hän kulki pyörällään viemässä suruviestin rintamalla kaatuneiden kotiin. Kyseessä on harvinainen saksalaisvalmisteinen polkupyörä, joka on varustettu kahdella vaihteella.
Yksi seinä on varattu tarinalle, joka kertoo isokyröläisten taisteluista jatkosodan aikana. Legendaarisen Kuivalaisen kukkulan taistelut vuonna 1941 käydään perusteellisesti läpi. Kyrönmaan miehistä kootun pataljoonan tehtävänä oli kukkulan valtaaminen, mutta se epäonnistui. Tappiot olivat suuret. 49 sotilasta kaatui ja 155 haavoittui.
Museoaktiiveilla on käytössään kaksi uustuotantona tehtyä suusta ladattavaa tykkiä, jotka ovat ampumakuntoisia. Kahdentoista hengen tykkiryhmä karoliinivarusteisiin sonnustautuneena osallistuu erilaisiin perinnetapahtumiin ampumalla näytelaukauksia.
Asemiesmuseo-vierailun jälkeen kannattaa suunnatta Isonkyrön kirkolle. Se on paikka, mistä aikoinaan pohjanmaalaiset nuijamiehet Jaakko Ilkan johdolla päättivät nousta kapinaan. Linnaleiri-järjestelmää pidettiin epäoikeudenmukaisena, sillä armeijan majoittaminen, elättäminen ja palkanmaksu tapahtui talonpoikien kustannuksella. Talonpoikaiskapina oli talvella 1596–1597.
Nuijasota päättyi talonpoikien tappioon. Kapinan johtajat tuotiin Isonkyrön kirkolle mestattaviksi. Paikalla on nyt muistomerkki, johon on kaiverrettu mestattujen päälliköiden nimet.
ASEMIESMUSEO
Osoite: Pohjankyröntie 124, Isokyrö.
LUE MYÖS: Leväluhdan uhrilähteellä on karmaiseva historia
LUE MYÖS: Isonkyrön Maatalouskonemuseon Sirpistä Puimuriin -tapahtuma on kesän kohokohta
LUE MYÖS: Napuen taistelun muistomerkki – Matti Visanti tunnettiin mahtipontisista monumenteistaan
LUE MYÖS: Perttilän riippusilta on Suomen vanhin
