Kun miljonäärikiekkoilijat Mikael Granlund tai Mikko Koivu astelivat armeijan harmaisiin, olivat televisiokamerat ja lehdistön edustajat paikalla. Jopa osa Urheilukoulun henkilökunnastakin keskeytti lomansa, kun isänmaan palvelukseen astui urheilun megaluokan julkkiksia.
Sen sijaan ”sählynpelaaja” Oskari Fäldenin varusmiespalveluksen suorittaminen Urheilukoulussa ei ole aiheuttanut suurempaa mediapöhinää.
Periaate ja lopputulos ovat kuitenkin Koivulla ja Fäldenillä samat. Molemmat kokevat kansalaisvelvollisuuden suorittamisen tärkeänä. Kun sen voi hoitaa sopivasti omaa rakasta lajiaan harrastamalla, mikä sen parempi. Ehkä Koivun kohdalla oleellisempaa oli, että mitä vähemmän se haittasi miljonäärin ammatin harjoittamista, sitä parempi.
– Kerttulin urheilulukio on suoritettu ja nyt opiskelen tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. Sitä olen käynyt jo vuoden. Armeijan suoritan tässä välissä. Parikymmentä vuotta olen ollut Turussa, niin on ihan mukava nähdä muitakin maisemia. Urheilulukiossa totuin jo samanhenkiseen porukkaan. Urheilukoulussakin on helppo tulla kaikkien kanssa toimeen, kun urheilun kautta aina on jotain yhteistä, kertoo Fälden.
Paljon on kerrottu tarinoita uimari Jani Sievisen tai formulakuski Kimi Räikkösen palvelusajasta. Sievinen on itse kertonut viettäneensä koko palvelusaikana vain pari yötä kasarmilla. Kiekkoilija Koivukin ehti olla kasarmilla tovin ennen kuin lähti jo ensimmäisenä iltana usean viikon ajaksi jääkiekon MM-kisoihin. Kasarmilla Minnesotan kippari vietti yhteensä noin kuukauden koko palveluksensa aikana.
Eipä siis ihme, että apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin puuttui tilanteeseen. Hän näki vallitsevassa käytänteessä ongelman varusmiesten yhdenvertaisuuden kannalta. Niinpä pääesikunta muutti Urheilukoulun ohjeita ja kiristi toimintatapoja. Puolustusvoimat poisti varusmiespalvelustaan suorittavien huippu-urheilijoiden erioikeudet.
– Alokaskausi Urheilukoulussa on samanlainen kuin muillakin. Sotilaallista toimintaa. Illalla, kun muut menevät sotkuun munkille, urheilijat lähtevät omiin harjoituksiinsa. Marssijärjestys on selvä: sotilasasiat hoidetaan ensin ja sitten pääsee urheilemaan. Jälkimmäistä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Urheilukoulun varusmiesten palvelusajan pituus määräytyy nykyisin samalla tavalla kuin muillakin asevelvollisuuttaan suorittavilla. Lisäksi palveluksen aloittamisajankohtia ei enää räätälöidä yksilökohtaisesti. NHL:stä onkin odotettavissa melkoista sumaa, kun varusmiespalvelus pitää suorittaa loppuun viimeistään 30-vuotiaana.
Sievinen ja Räikkönen ”suorittivat” velvollisuutensa Hämeen rykmentissä. Nykyään kesälajien urheilijat suorittavat varusmiespalvelunsa Santahaminan Kaartin jääkärirykmentin joukkoyksikössä ja osa talvilajien urheilijoista Kajaanissa Kainuun prikaatissa. Salibandypelaajat palvelevat isänmaataan Santahaminassa.
Halukkaita Urheilukouluun on moninkertaisesti enemmän kuin mitä otetaan sisälle. Ensimmäinen vaatimus on jo, että urheilijan tulee edustaa urheilulajissaan ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Lisäksi lajin tulee olla olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai lajin tulee olla laajasti harrastettu. Lisäksi on valintakokeet, jotka sisältävät fyysiset ja psykologiset soveltuvuustestit sekä henkilökohtaisen haastattelun.
Nykyään FBC Turkua edustava Sami Tuominen kertoi Jälkipelille haastattelussaan, miten hän teki huonon päätöksen salibandyn harrastamisen kannalta valitsemalla Urheilukoulun. Helsingistä pitkän matkan takia oli vaikea päästä Turkuun joukkueharjoituksiin. Samin mukaan uran ja joukkueharjoitusten kannalta järkevämpi vaihtoehto olisi ollut Säkylä tai Pansio.
– Ammattilaisurheilijat ja miesten maajoukkuetason urheilijat voivat suorittaa armeijan Urheilujoukoissa puolessa vuodessa, mutta muilta menee koko vuosi. Esimerkiksi Säkylässä minäkin olisin voinut suorittaa armeijan kuudessa kuukaudessa, totesi Tuominen.
Kaikki salibandypelaajat suorittavat varusmiespalvelun Urheilukoulussa vuodessa. Fälden ei koe sitä kuitenkaan ongelmana.
– Pelikaudella pääsen aina mukaan valmisteleviin harjoituksiin ja voin anoa vapaata niin, että minun ei tarvitse palata kasarmille ennen pelipäivää.
Korona rytmitti jääkäri Fäldeninkin arkea.
– Koronan synnyttämä poikkeustilanteesta oli paljon hyötyä. Joukkueharjoituksiin en olisi muutenkaan päässyt, mutta Santahaminassa on hyvät harjoitusolosuhteet. Kun muualla paikat olivat kiinni, niin me saimme harjoitella vapaasti. Tuntuu, että olen kehittynyt paljon koronan aikana. Poikkeusolojen takia olin kaksi kertaa neljä viikkoa putkeen kiinni. Siihenkin tottui ja lomat ovat olleet vastaavasti pidempiä.
Poika Fäldenin kehittyminen liigatason maalivahdiksi ei ole yllätys. Kun isä Fälden on ollut nuoruudessa kovanluokan kymmenottelija, urheileminen on kuulunut vahvasti jälkikasvunkin harrastuksiin. Kun poika kehittyi maalivahtina, tuli isästä vuorostaan Turun alueen paras maalivahtivalmentaja.
– Isäni kanssa on kokeiltu kaikenlaisia lajeja. Motoriikkani on kehittynyt pikkupojasta alkaen. Isän mukana menin 4-vuotiaana sählykerhoon. Aika nopeasti halusin mennä maaliin. Ehkä se osittain johtui siitä, kun isäni oli pelannut harrastesarjoissa maalissa. Varmaan johtui siitäkin, kun sain laittaa maalivahdin kamoja päälleni.
Oskarin ura eteni menestyksellisesti TPS:ssä.
– En pelannut lainkaan Kortteliliigassa, vaan menin suoraan pari vuotta vanhempien TPS:n C98-joukkueeseen pelaamaan, jota valmensi Jorma Fisk. Meillä oli hyvä porukka ja voitimme lähes kaiken mahdollisen. Muun muassa TPS:n edustusjoukkueen Eero Jalo pelasi siinä joukkueessa. Tämän jälkeen siirryin takaisin pelaamaan oman ikäisteni kanssa. Sen joukkueen kanssa voitimme kaksi kertaa peräkkäin Suomen mestaruuden.
Ennen lopullista nousua TPS:n liigajoukkueeseen Fälden pelasi muutaman ottelun FBC Turun divarijoukkueessa. Turun maalivahtitilanteessa korostui pitkään maajoukkuetasoisen Pyry Luukkosen asema. Niin kauan, kun hän pelaisi, nuoremmilla oli kova haaste päästä mukaan liigapeleihin.
Luukkosen lopettaminen avasi paikalliset maalivahtimarkkinat ja samalla se mahdollisti Fäldenin nousun TPS:n edustusjoukkueeseen. Viime kaudella liki parimetrinen Fälden ja Olli Kuisma pelasivat vuorotahtiin TPS:n maalissa. Molemmat todistivat olevansa liigatason maalivahteja.
Fäldenillä on vielä edessään pitkä rupeama armeijassa. Mukana on yksitoista muutakin salibandypelaajaa. Heistä kaksi on maalivahteja. Eräs palvelusajan ikimuistoinen hetki oli, kun Fälden kavereineen lähti komennukselle Eerikkilään miesten maajoukkueleirille. Tehtävä oli sparrata kotimaan huippupelaajia.
– Se oli tähtihetki. Oli kiva huomata, että pärjäsimme maajoukkuepelaajille. Samalla näki, missä menee taso ja kuinka nopeaa peli on huipulla.
Fäldenillä on edessään vielä toinenkin leiri Eerikkilässä. Se on ehkä vieläkin mieluisampi. Oskari on nimittäin ensimmäistä kertaa mukana U23-vuotiaiden maajoukkuetoiminnassa. Valmentajana on tuttu mies, Lasse Eriksson, eli sama mies, jonka vastuulla on myös lajiharjoittelu Santahaminan Urheilujoukoissa.
