VARSINAIS-SUOMI / PAIMIO – Kylähullu, ajatteli moni. Etenkin, kun mies suunnitteli tosissaan ikiliikkujaa.
Todellisuudessa Paimion viisas, August Pyölniittu (1887–1979), on lisänimensä ansainnut. Paimion erikoisin pienviljelijä oli oman tien kulkija, originelli itseoppinut tiedemies. Hän jätti jälkeensä suuren määrän kirjoituksia, keksintöjä ja kirjoja. Augustin seuraaville sukupolville luovutettu perintö on yhä nähtävänä, sillä hänen kotitalonsa, Paimion Maljamäen kylässä sijaitseva keltainen mökki, toimii museona.
Vaikka Pyölniittu oli tuottelias, ei hänen aikaansaannoksiaan juurikaan julkaistu. August kuitenkin taltioi itse muistiinpanojaan. Vahinko vain, että ne katosivat hänen kuolemansa jälkeen. Paperit laitettiin talteen, mutta pian kukaan ei enää muistanut minne.
Kun Paimion koulukeskuksessa tehtiin remonttia, yhdestä varastosta löytyi kastuneita laatikoita, jotka olivat täynnä kirjoitettuja paperiliuskoja. Onneksi koulun vahtimestari oivalsi, että kyseessä saattoi olla tärkeitäkin papereita. Hän otti yhteyttä museoalaa opiskelleeseen paimiolaiseen Johanna Vahtera-Lehtoon. Pyölniitun perinnön säilymisestä kiitos kuuluukin suurelta osin juuri Lehto-Vahteralle. Hän otti elämäntehtäväkseen perehtyä originellin paimiolaisen elämään.
Kun August kuoli ilman jälkeläisiä, maatila siirtyi valtiolle. Paimion kunta päätti museoida kodin, mutta ilman Lehto-Vahteraa se olisi jäänyt vähälle huomiolle. Johanna kävi opiskelijana luetteloimassa talon irtaimistoa.
Heti porstuasta tupaan astuessa voi aistia talossa eletyn elämän. Museokoti on juuri sellaisessa asussa, kuin mitä se oli Augustin eläessä. Kaikki tavarat ovat alkuperäisillä paikoillaan. Siksipä museossa onkin moni paikoin pyyntö, älä koske esineisiin. Kaikki on jäänyt sille sijoilleen viimeisen asukkaan lähtiessä.
Naimattomana kuollut August asui mökissään yhdessä pikkusiskojensa Idan ja Olgan kanssa yli 60 vuotta. Uuni, kerrossänky ja iso pöytä täyttävät tuvan. Nurkassa on vanhanajan pulsaattoripesukone. Hyllyllä on putkiradio. Mustavalkotelevisiokin oli kuulemma talossa, mutta sitä ei juurikaan katseltu.
”August Pyölniitun persoonassa yhdistyivät kunnianhimo ja vaatimattomuus, lempeys ja lahjomattomuus. Nuoruuden loputon tiedonjano johti vanhempana todelliseen viisauteen ja tasapainoon itsensä kanssa. Syrjäänvetäytyvä Aku ajatteli itsekseen ja antoi muiden puhua.”
Mielenkiintoisin on Augustin kirjahyllyjen ja lehtipinojen täyttämä työhuone. Loppuun kuluneella kirjoituskoneella syntyi tuhansia sivuja käsikirjoituksia, aforismeja ja tieteellisiä pohdintoja. Ensimmäisen kirjoituskoneensa August hankki jo 1920-luvulla.
Pyölniittu rakasti lukemista. ”Aku” oli Paimion kirjaston vakioasiakas. Isä ei ymmärtänyt poikansa lukuintoa, sillä ruumiillinen työnteko katsottiin tärkeämmäksi. Vähitellen Akun oma kotikirjasto laajentui. Tiedemiehen omistamat kirjat kertovat tähtitieteestä, fysiikasta ja lääketieteestä. Kaikki ylimääräinen raha meni kirjoihin. Kokoelma karttui lähes kahteen tuhanteen niteeseen. Pyölniitun kirjasto on säilynyt kokonaisuudessaan.
Syrjäänvetäytyvä älykkö ei kaivannut muiden ihmisten seuraa, etenkään, jos ei ollut tarjolla riittävän sivistynyttä keskustelukumppania. Hän vetäytyi eikä jäänyt tuhlaamaan kallista aikaansa juttelemalla turhanpäiväisiä. Ei siis ihme, että August ei mennyt naimisiin. Erikoisuudestaan huolimatta hänelle kertyi luottamustehtäviä ja August tunnettiin myös innokkaana järjestöaktiivina. Esiintyipä hän usein myös radiossa.
Pyölniittu eli yli 90-vuotiaaksi, siitä ajasta ison osan yhdessä naimattomien sisarustensa kanssa mökissään. Ida-sisar kuoli vuonna 1973. Seuraavana vuonna August ja Olga-sisar muuttivat kunnalliskotiin. August kuoli vuonna 1979.
”Joka kesä, heinäkuun kolmantena sunnuntaina, järjestetään maailman ainoan Pyölniitun perheen kunniaksi Pyölniittupäivä. Päivä pidetään museolla ja ohjelman rungon muodostavat opastukset ja tapahtumaan esiintymään kutsutut vieraat, jotka lukevat ääneen Pyölniitun kirjoituksia tai kommentoivat niiden sisältöä.”
Museon aukioloajat kannattaa tarkistaa museon internet-sivuilta.
Kolme podcastia August Pyölniitun elämästä
Tekijöinä Juha Hurme, Olli Haapakangas, Matti Luotonen ja Johanna Lehto-Vahtera.
August Pyölniitun museossa on järjestetty 1990-luvulta lähtien vuosittain keskustelutilaisuuksia, joiden aiheena on ollut Pyölniitun kirjoituksiin liittyvä teema. Podcast-sarja tuo keskustelut kenen tahansa kuunneltaviksi. Jaksoissa tarkastellaan Pyölniitun mietteiden ja podcast-vieraiden kautta tunteita, maailmankuvaa ja matkustamista.
Jakso 1. Kovin heikko ja kitukasvuinen on erotiikan kukka minussa
Jaksossa kuullaan August Pyölniitun ajatuksia tunteista vuoropuheluna häntä tutkivan Johanna Lehto-Vahteran kanssa. Pyölniittu haaveili rakkaudesta mutta ei löytänyt kumppania. Hän oli naimaton ja asui siskojensa kanssa. Yksin oleminen oli hänelle aina tutumpaa kuin yhdessäolo. Tunteet purkautuivat päiväkirjaan, johon hän kirjoitti usein rakkaudesta ja ystävyydestä. Otteita August Pyölniitun päiväkirjasta lukee Matti Luotonen. Kuten Pyölniittu, myös Luotonen on kotoisin Paimion Maljamäen kylästä ja he tunsivat toisensa.
Jakso 2. On valittava joko ulkonaiset vaikeudet tai sisäinen rappeutuminen. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole
Kirjailija Juha Hurme ja August Pyölniittua tutkiva Johanna Lehto-Vahtera keskustelevat kolmen maaseudun miehen maailmankuvasta 1900-luvun taitteessa. Hurme rinnastaa Akseli ja Eelo Isohiiden tolstoilaisuuden ja August Pyölniitun omaperäisen elämänfilosofian toisiinsa. Isohiidet olivat August Pyölniitun ikätovereita, 1880-luvulla syntyneitä, mutta heidän lähtökohtansa olivat hyvin erilaiset. Isohiidet olivat alun perin koulutettuja ja varakkaita, mutta kääntyivät Leo Tolstoin oppiin, jossa korostettiin lähimmäisenrakkautta ja vaatimatonta elämää. August Pyölniittu oli torpparin poika, joka kasvoi ulkoisesti vaatimattomaan elämäntyyliin, mutta hankki laajan sivistyksen.
Jakso 3. Toiset harrastukset rikastuttavat ihmistä henkisesti, toiset taas köyhdyttävät
Johanna Lehto-Vahteran vieraana on toimittaja Olli Haapakangas. He juttelevat matkustamisesta ja paikallaan pysymisestä. Haapakangas luki Pyölniitun ajatuksista koottua Hermolepuutusta-kirjaa Euroopan matkallaan ja vertasi nykyihmisen elämää Pyölniittuun, joka ei koskaan käynyt Etelä-Suomea pidemmällä. Pitääkö ihmisen matkustaa ja nähdä paikkoja omin silmin, jotta ymmärtää maailmanmenoa? Pyölniittu pääsi mihin tahansa lukemalla ja ajattelemalla kauan ennen internetin aikaa. Hän kehitteli kirjatiedon pohjalta jopa keksintöjä, jotka sijoittuvat toisiin maanosiin. Pyölniittu myös rakasti karttoja ja piirsi niitä itsekin.
Sarjan kaikki kolme jaksoa ovat kuultavissa Spotify-suoratoistopalvelussa: https://podcasters.spotify.
AUGUST PYÖLNIITUN MUSEO
Osoite: Maljamäentie 132, Paimio.
LUE MYÖS: Käsityömuseo Miila syntyi testamentin turvin
LUE MYÖS: Paimion parantola on Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista eräs hienoimmista
LUE MYÖS: Sähkömuseo kertoo paimiolaisten sähköisestä menneisyydestä
