VARSINAIS-SUOMI / AURA – Mistähän Aurajoki saa alkunsa? Noh, sehän alkaa täältä paikallisen vanhainkodin toisen kerroksen vessasta, vastaavat toimittajan uteluun paikallisen Oripään huoltoaseman äijäparlamentti, todelliset irvileuat, pilke silmäkulmassa.
Todellisuudessa Aurajoki saa alkunsa Oripäänkankaalta Tuomiston suolta vanhan Tampereentien varrelta. Kirkasvetiselle alkulähteelle on Aurajokisäätiön toimesta rakennettu retkeilyalue pitkospuineen ja opastauluineen.
Reitti Turusta Aurajoen lähteille varsinaissuomalaisessa kansallismaisemassa on mielenkiintoinen elämys, jossa yhdistyy kauniit jokimaisemat ja paikallisen maaseudun historia. Harva edes oivaltaa, minkälainen matkailuhelmi on tarjolla Turun seudun asukkaille.
Turun ja Oripään välisen tien historia alkaa vuosisatojen takaa kruunun tärkeänä ratsupolkuna, joka yhdisti Varsinais-Suomen Satakuntaan. Maisematie, nykyinen tie 222, seurailee Aurajoen rantamia Turun keskiaikaisesta keskustasta Liedon, Auran ja Pöytyän kautta Oripäähän Aurajoen alkulähteille. Matkaa kertyy liki 70 kilometriä, joten se on oiva päiväretkikohde.
Aurajoen maisematie kulkee mutkaisena ja mäkisenä hämmästyttävän tarkkaan alkuperäisellä paikallaan. Reitin varrelle osuus useita historiallisia yksittäisiä kohteita sekä kylä- ja kirkkomiljöitä.
Ei siis ihme, että tie luokitellaan virallisestikin yhdeksi Suomen hienoimmaksi kulttuurimaisemaksi. Reitin voi kulkea päästä päähän lähes katkeamattomana kokonaisuutena, toisin kuin esimerkiksi Härkätien tai Kuninkaantien.
Aurajoen maisematie täyttänee tiehallinnon vaatimukset virallisesta opaskyltein merkatusta matkailutiestä. Tien tunnukseksi onkin ehdotettu hyviä nimiä korvaamaan Vanha Tampereen tie -nimi. Miltä kuulostaisi Viljatie, Koskien ja myllyjen tie, Aittojen ja makasiinien tie tai Puukirkkojen tie? Nykyisin tie on mukana Varkaantie-nimisenä Museoviraston merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa.
Vanha tie sai alkunsa keskiaikaisen Turun ytimestä, Suurtorilta, ja kulki sieltä Pennisillan kautta yli Aninkaistenmäen kohti Satakuntaa. Aivan alkumatkan osalta reitti on kadonnut nykyisen katuverkon alle, mutta heti Aninkaistensillan jälkeen pääsee nauttimaan tien tunnelmasta. Vanha Tampereentie on uraltaan yhtenäisempi kuin muut keskiaikaisperäiset tiemme. Lähes Turun keskustasta lähtien pääsee alkuperäiselle reitille.
Kannattaa alkumatkasta poiketa Raunistulan Virusmäentielle ja nauttia hyvin säilyneestä kylämiljööstä. Vätin ja Konsan talot ovat yhä jäljellä. Maarian kirkko pappiloineen on reitin arvokkain yksittäinen kohde. Kulkemalla hautausmaan ja pappilan välistä vanhaa tietä pitkin voi ihastella historiallista näkymää.
Kun ohitetaan Orikedon teollisuusalue, pääsee raviradan jälkeen nauttimaan tauotta useamman peninkulman arvokkaasta kulttuurimaisemasta. Monet aitat ja makasiinit on entisöity. Vilkkimäen ränsistymään päässyt meijerikin on nyt kunnostettu uusiokäyttöä varten.
Pian Vilkkimäen jälkeen tie nousee peltomaisemasta metsäiselle kukkulalle, jossa sijaitsee eräs tienvarren huippukohteista, Mäkkylän idyllinen ryhmäkylä. Vanhat rakennukset hyvin hoidettuine pihoineen pakottavat hidastamaan matkantekoa. Viimeistään Nautelankosken kohdalla kannattaa pitää ensimmäinen tauko. Koski- ja myllymaisemat ovat olennainen osa Aurajokea myötäilevää kulttuurimaisemaa.
Jo alkumatka synnyttää mielikuvan ikään kuin elokuvan seuraamisesta. Maisemat vaihtuvat. Näkymät ovat avoimia ja tie on mukavan mutkainen. Metsäosuuksia on vähän. Reitti onkin motoristien suosiossa.
Vaikka nykymaataloutta harjoitetaan ajanmukaisin menetelmin, on entisaikojen maataloudesta jäänyt tienvarteen lukuisia muistoja. Aittoja, makasiineja ja heinälatoja on tasaisin välein koko reitin varrella. Monet tilojen kunnostetut päärakennukset seisovat yhä ylväinä talousrakennusten ympäröimänä. Osasta väki on lähtenyt kaupunkiin. Hylätyt rakennukset kenottavat ja pihapiiri on ruohottunut.
Aurajoen maisematien kulkija voi opiskella Suomen rakennustaiteen historiaa. Maarian kirkko ympäristöineen on arvokkain kohde, mutta myös Auran, Pöytyän ja Oripään puukirkot ovat näkemisenarvoisia. Pöytyän kirkkomiljöö on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Uusklassismin piirteitä omaava Pöytyän mahtipappila sekä kirkkomaata kiertävä erikoinen hirsimuuri ovat harvinaisuuksia Suomessa.
Vaikka maaseudulla ollaan, on myös täällä ollut teollisuutta. Eräs niistä oli Auran Asemanseudun nahkatehdas. Tiilitehtaita oli useampiakin. Palvelut olivat myös paremmat kuin nykyään. Auran Osuuskaupalla oli reitin varrella useita toimipisteitä. Lavatanssejakin järjestettiin. Moni ehkä muistaa Sikilän kylän Parmalan lavan, joka purettiin 1970-luvun lopulla.
Tien asiantuntija Vilénin tarinoissa vilahtelee tuon tuosta tuttuja suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden elämä liittyy Aurajoen maisematien historiaan. Merimiesunionin mahtimiehen Niilo Vällärin kotipaikka oli Liedon Tammentaka-kylässä. Ilmari Kianto asui tovin Aurassa. Muistissa on myös Kustaa Nummelin eli Sika-Kyösti, kuuluisa 1800-luvun rosvo Raunistulasta. Suomen iskelmämusiikin suuri nimi Usko Kemppi ja valtioneuvos Harri Holkeri olivat kotoisin Oripäästä. Eräästä talosta on lähtöisin presidentti Mauno Koiviston suku.
Matkan varrella sijaitsee innokkaiden kotiseutuihmisten ja keräilijöiden mielenkiintoisia museoita. Nautelankosken ohessa on Lauri Nautelan kokoelmat. Auran Koskipirtin museotalossa on esillä Lauri Jäntin keräämiä esineitä. Auran Veräjänkorvan museon kokoelmat on kerännyt kotiseutumies Ari Vilén.
