VARSINAIS-SUOMI / TURKU, LIETO, AURA, PÖYTYÄ, ORIPÄÄ – Mistähän Aurajoki saa alkunsa? Noh, sehän alkaa täältä paikallisen vanhainkodin toisen kerroksen vessasta, vastaavat toimittajan uteluun paikallisen Oripään huoltoaseman äijäparlamentti, todelliset irvileuat, pilke silmäkulmassa ja ties kuinka monennen kerran.
Todellisuudessa Aurajoki saa alkunsa Oripäänkankaalta Tuomiston suolta vanhan Tampereentien varrelta. Kirkasvetiselle alkulähteelle on Aurajokisäätiön toimesta rakennettu retkeilyalue opastauluineen. Perille löytää, kun ajaa Aurajoen tietä niin pitkälle, kunnes tie muuttuu hieman Oripään pohjoispuolella hiekkatieksi (Kangastie). Loppumatka on opastettu viitoituksin (Aurajoen alku). Lopuksi auto laitetaan metsätien viereen parkkiin ja opasteita seuraten on lyhyt kävelymatka perille.
Reitti Turusta Aurajoen lähteille varsinaissuomalaisessa kansallismaisemassa on mielenkiintoinen elämys, jossa yhdistyy kauniit jokimaisemat ja paikallisen maaseudun historia. Harva edes oivaltaa, minkälainen matkailuhelmi on tarjolla Turun seudun asukkaille.
Turun ja Oripään välisen tien historia alkaa vuosisatojen takaa kruunun tärkeänä ratsupolkuna, joka yhdisti Varsinais-Suomen Satakuntaan. Maisematie, nykyinen tie 222, seurailee Aurajoen rantamia Turun keskiaikaisesta keskustasta Liedon, Auran ja Pöytyän kautta Oripäähän Aurajoen alkulähteille. Matkaa kertyy liki 70 kilometriä, joten se on oiva päiväretkikohde.
Aurajoen maisematie kulkee mutkaisena ja mäkisenä hämmästyttävän tarkkaan alkuperäisellä paikallaan. Reitin varrelle osuus useita historiallisia yksittäisiä kohteita sekä kylä- ja kirkkomiljöitä.
Tie luokitellaan virallisestikin yhdeksi Suomen hienoimmaksi kulttuurimaisemaksi. Reitin voi kulkea päästä päähän lähes katkeamattomana kokonaisuutena, toisin kuin esimerkiksi Härkätien tai Kuninkaantien.
Tien tunnukseksi onkin ehdotettu hyviä nimiä korvaamaan Vanha Tampereen tie -nimi. Miltä kuulostaisi Viljatie, Koskien ja myllyjen tie, Aittojen ja makasiinien tie tai Puukirkkojen tie? Tie oli mukana Varkaantie-nimisenä Museoviraston merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa.
Aurajoen maisematie täytti tiehallinnon vaatimukset virallisesta opaskyltein merkatusta matkailutiestä. Vuonna 2021 Väyläviraston tekemän päätöksen mukaan Aurajoentiestä tehtiin virallinen matkailutie, Aurajoentie. Pöytyäläissyntyinen kuvataiteilija Marjaana Nukarisen piirtämä liikennemerkki on matkailutien visuaalinen tunnus.
Vanha tie sai alkunsa keskiaikaisen Turun ytimestä, Suurtorilta, ja kulki sieltä Pennisillan kautta yli Aninkaistenmäen kohti Satakuntaa. Aivan alkumatkan osalta reitti on kadonnut nykyisen katuverkon alle, mutta heti Aninkaistensillan jälkeen pääsee nauttimaan tien tunnelmasta. Vanha Tampereentie on uraltaan yhtenäisempi kuin muut keskiaikaisperäiset tiemme. Lähes Turun keskustasta lähtien pääsee alkuperäiselle reitille.
Kannattaa alkumatkasta poiketa Raunistulan Virusmäentielle ja nauttia hyvin säilyneestä kylämiljööstä. Vätin ja Konsan talot ovat yhä jäljellä. Maarian kirkko pappiloineen on reitin arvokkain yksittäinen kohde. Kulkemalla hautausmaan ja pappilan välistä vanhaa tietä pitkin voi ihastella historiallista näkymää.
Kun ohitetaan Orikedon teollisuusalue, pääsee raviradan jälkeen nauttimaan tauotta useamman peninkulman arvokkaasta kulttuurimaisemasta. Monet aitat ja makasiinit on entisöity. Vilkkimäen ränsistymään päässyt meijerikin on nyt kunnostettu uusiokäyttöä varten. Sen sisätiloihin sijoitettu Kahvimuseo on eräs reitin mielenkiintoisimmista pysähdyspaikoista.
Pian Vilkkimäen jälkeen tie nousee peltomaisemasta metsäiselle kukkulalle, jossa sijaitsee eräs tienvarren huippukohteista, Mäkkylän idyllinen ryhmäkylä. Vanhat rakennukset hyvin hoidettuine pihoineen pakottavat hidastamaan matkantekoa. Viimeistään Nautelankosken kohdalla kannattaa pitää ensimmäinen tauko. Koski- ja myllymaisemat ovat olennainen osa Aurajokea myötäilevää kulttuurimaisemaa.
Jo alkumatka synnyttää mielikuvan ikään kuin elokuvan seuraamisesta. Maisemat vaihtuvat. Näkymät ovat avoimia ja tie on mukavan mutkainen. Metsäosuuksia on vähän. Reitti onkin motoristien suosiossa.
Vaikka nykymaataloutta harjoitetaan ajanmukaisin menetelmin, on entisaikojen maataloudesta jäänyt tienvarteen lukuisia muistoja. Aittoja, makasiineja ja heinälatoja on tasaisin välein koko reitin varrella. Monet tilojen kunnostetut päärakennukset seisovat yhä ylväinä talousrakennusten ympäröimänä. Osasta väki on lähtenyt kaupunkiin. Hylätyt rakennukset kenottavat ja pihapiiri on ruohottunut.
Aurajoen maisematien kulkija voi opiskella Suomen rakennustaiteen historiaa. Maarian kirkko ympäristöineen on arvokkain kohde, mutta myös Auran, Pöytyän ja Oripään puukirkot ovat näkemisenarvoisia. Pöytyän kirkkomiljöö on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Uusklassismin piirteitä omaava Pöytyän mahtipappila sekä kirkkomaata kiertävä erikoinen hirsimuuri ovat harvinaisuuksia Suomessa.
Vaikka maaseudulla ollaan, on täällä ollut myös teollisuutta. Eräs niistä oli Auran Asemanseudun nahkatehdas. Tiilitehtaita oli useampiakin. Palvelut olivat myös paremmat kuin nykyään. Auran Osuuskaupalla oli reitin varrella useita toimipisteitä. Lavatanssejakin järjestettiin. Moni ehkä muistaa Sikilän kylän Parmalan lavan, joka purettiin 1970-luvun lopulla.
Tien tarinoissa vilahtelee tuttuja suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden elämä liittyy Aurajoen maisematien historiaan.
Merimiesunionin mahtimiehen Niilo Vällärin kotipaikka oli Liedon Tammentaka-kylässä. Ilmari Kianto asui tovin Aurassa. Muistissa on myös Kustaa Nummelin eli Sika-Kyösti, kuuluisa 1800-luvun rosvo Raunistulasta. Suomen iskelmämusiikin suuri nimi Usko Kemppi ja valtioneuvos Harri Holkeri olivat kotoisin Oripäästä. Eräästä talosta on lähtöisin presidentti Mauno Koiviston suku.
Matkan varrella sijaitsee innokkaiden kotiseutuihmisten ja keräilijöiden mielenkiintoisia museoita. Nautelankosken ohessa on Lauri Nautelan kokoelmat. Auran Koskipirtin museotalossa on esillä Lauri Jäntin keräämiä esineitä. Auran Veräjänkorvan museon kokoelmat on kerännyt kotiseutumies Ari Vilén.
AURAJOENTIEN NÄHTÄVYYKSIÄ
MAARIAN KIRKON TUNNELMA ON AINUTLAATUINEN – TÄÄLLÄ VOIT TEHDÄ AIKAMATKAN KESKIAJALLE
On kuin astuisi tyystin toiselle aikakaudelle. Eikä ihmekään, sillä Räntämäen kirkko vie ajassa kauas keskiajalle. Nykyisin paremmin Maarian kirkkona tunnettu kivikirkko rakennettiin vuosisatoja sitten, nykytiedon mukaan 1400-luvulla. Maarian kirkko ei ole pelkästään Turun alueen vanhimpia kirkkoja, vaan se on eräs koko Suomen vanhimmista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista.
VILKKIMÄEN KAHVIMUSEO TARJOAA NOSTALGISIA MUISTOJA
Paikalliset kutsuivat Vilkkimäen meijeriä ”kummituslinnaksi”. Hylätty rakennus ränsistyi vuosien myötä, vaikka rakennuksella oli hieno historia. Meijeri aloitti toimintansa 1920-luvun lopulla nimellä Liedon Osuusmeijeri, mutta ajautui taloudellisiin ongelmiin. Tilalle perustettu Liedon osuusmeijeriosakeyhtiö vuokrasi tilat. Yksi tila on vuokrattu Kahvimuseolle.
NAUTELANKOSKI ON AURAJOEN KOMEIMPIA KOSKIALUEITA
Harmi, kun liki 84-vuotiaana kuollut Lauri Nautela ei aivan ehtinyt nähdä nimeään kantavan museon valmistumista. Onneksi hän ehti olla mukana museon suunnittelussa. Ehtipä hän nähdä myös arkkitehti Frank Schauman suunnitteleman museorakennuksen pienoismallin. Museo avattiin vuonna 2000 vain pari vuotta Nautelan kuoleman jälkeen.
VERÄJÄNKORVANMUSEO SYNTYI PIKKUPOJAN OMASTA UNELMASTA
Keräily on sellainen tauti, joka kerran puraistuaan vain pahenee. Auralainen Ari Vilén tietää, mitä se käytännössä merkitsee. Veräjänkorvan museon perustaja on tuttu kotiseutuihminen useimmille seudun asukkaille. Vanhat esineet ovat kiehtoneet Aria jo lapsesta lähtien. 1970-luvulla syntyi ajatus kerätä talteen nostalgiaa.
KOSKIPIRTTI ON TÄYNNÄ MUISTOJA ENTISAIKOJEN ELÄMÄSTÄ
Talonpoikaissäätiön kunniakilpi kiiltää Koskipirtin komean 1800-luvun rakennuksen seinässä. Se on aikoinaan luovutettu osoituksena arvokkaasta kulttuuriteosta, historiallisen rakennuksen kunnostamisesta. Aina eivät asiat ole olleet Koskipirtissä yhtä mallikkaasti.
RIIHIPUOTI ON ERÄS AURAJOENTIEN ERIKOISIMMISTA NÄHTÄVYYKSISTÄ
Moni poikkeaa vakioasiakkaana, osa ensimmäistä kertaa sattumalta. Jälkimmäisiä odottaa sisätiloissa melkoinen yllätys. Vanha kyläkauppa on edelleenkin kauppa, mutta ei ihan sellainen, mitä odottaisi näkevän syrjässä maaseudulla. Pöytyän Riihikoskella sijaitseva Riihipuoti on ollut jo vuosien ajan eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä ja ostospaikoista.
REPPUNIEMEN ULKOMUSEO SIJAITSEE SUOSITUN KESÄTEATTERIN KUPEESSA
Reppuniemen ulkomuseoalue sijaitsee Turuntien varrella noin kilometrin päässä Pöytyän kirkolta. Paikka on tuttu monille ulkopaikkakuntalaisillekin suositusta kesäteatterista. Kaunis sijainti Aurajoen rannalla vanhojen rakennusten ympäröimä on idyllinen paikka kesäteatterille.
PÖYTYÄN KIRKKOMAISEMA ON KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ
Pöytyän Aurajokilaakson kirkonkylä on pieni, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Nykyisen kirkon läheisyydessä, tien toisella puolella, on erikoinen ja Suomessa erittäin harvinainen hirsirakenteinen hautausmaan aita. Sitä komistaa vielä hirsiaitauksen kaksi 1700-luvun lopun pyramidimallista porttirakennusta.
PÖYTYÄN MUSEOPAPPILA ON POIKKEUKSELLISEN MAHTIPONTINEN
Pöytyän kirkkoherraa Johan Sundvallia ei voi moittia vaatimattomuudesta. Hän anoi kuntalaisilta uutta pappilaa. Köyhä seurakunta ei kuitenkaan innostunut kirkkoherransa mahtipontisista suunnitelmista. Niinpä Sundvall päätti rakentaa uuden pappilan osittain itse. Siitä tulikin eräs komeimmista Suomen pappiloista.
VANHA-PALIKKA SAA LEGOHARRASTAJAN PÄÄN PYÖRÄLLE
Sisääntulijoita on jonoksi asti. Moni on saapunut kauempaakin, sillä Velmeri Männikön ihmemaa on saanut julkisuutta valtakunnallisesti. Eikä ihme, sillä vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Jokaisella vierailijalla on epäuskoinen ilme kasvoillaan. Harvassa museossa näkee yhtä paljon iloisia ilmeitä, ikään katsomatta.
IDA HARTMANN TESTAMENTTASI MÖKKINSÄ ORIPÄÄN KUNNALLE KOTIMUSEOTA VARTEN
Punainen tupa ja perunamaa. Ida Hartmann toteutti unelmansa. Amerikan vuosilta oli jäänyt sen verran talteen sukanvarteen, että Idalla oli varaa ostaa itselleen Oripäästä punainen mökki. Vuonna 1888 syntynyt Ida oli monilapsisen perheen tytär. Isä oli ammatiltaan suutari.
ORIPÄÄN KIVIMAKASIINI – EINO ÄÄRIN SEKATAVARAKAUPPA OLI PAIKALLINEN NÄHTÄVYYS
Eino Äärin kauppaa tultiin katsomaan kauempaakin. Oripäässä 1930-luvulla kaupankäynnin aloittanut nuori 21-vuotias kauppias sai useita vakioasiakkaita vuosikymmenien aikana. Eino malttoi jäädä eläkkeelle vasta 75-vuotiaana. Tavara vaihtoi omistajaansa Äärin kaupassa viidellä eri vuosikymmenellä.
ATELJEEKOTI VILLA VILLE YLLÄTTÄÄ TÄYDELLISESTI ENSIKERTALAISEN
Pala Italiaa hevospitäjä Oripäässä. Taiteilija Viljo Syrjämä (1914-76) ei itse kuitenkaan käynyt Italiassa. Stipendi taideopiskelua varten oli jo taskussa, mutta sota muutti suunnitelmat. Italian innoittama Syrjämä löysi eräästä kirjasta valokuvan Firenzen San Marcon luostarista. Siitä tuli esikuva hänen kodilleen. Tuloksena oli Oripään erikoisin talo.
MATIN MUSEO SAA JOKAISEN VIERAILIJAN HYVÄLLE TUULELLE
Jo pelkkä lyhyt ja ytimekäs nimi, Matin museo, saa satunnaisen vierailijan vienosti hymyilemään. Mutta heti, kun astuu sisälle Matti Selinin keräilymaailmaan, tulee lopullisesti hyvälle tuulelle. Täältä jokainen vierailija poistuu takuuvarmasti hyvällä tuulella.
AURAJOKI SAA ALKUNSA KIRKASVETISENÄ PURONA – JOEN ALOITUSPAIKKA LÖYTYY HELPOSTI
Aurajoki ja sen jokivarren maisemat ovat itsestäänselvyys alueen asukkaille. Aina ei tule ajatelleeksi, että kyseessä on Suomen eräs vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista, valtakunnallisestikin arvokkaasta kansallismaisemasta.
