Autolomalle Istrialle – kirkkaat vedet ja puhtaat rannat odottavat

31/03/2022

Rovinj.

Istrian niemimaa on autolomailijan unelmakohde. Kirkasvetiset rannat ja historialliset pikkukaupungit ovat Istrian matkailuvaltteja.

Istrian niemimaa työntyy Adrianmereen sydämenmallisena. Pieni osa 400 kilometrin pituisesta rantaviivasta kuuluu Slovenialle, loput Kroatialle. Hiekkakakkuja ei pääse tekemään, sillä uimarannat ovat pikkukivisiä ja kallioisia. Merivesi on puhdasta, puhtaampaa kuin Adrianmeren Italian puolella. Uimatossut ovat tarpeen, sillä syvän sinisessä vedessä elää merisiilejä. Niiden olemassaolo kertoo veden puhtaudesta.

Istria on Kroatian tuottoisin matkailualue. Italia on parin tunnin ajomatkan päässä. Saksastakin pyyhkäisee Adrianmeren rannalle muutamassa tunnissa. Lomailijoita riittää, mutta onneksi rantaviiva on täynnä hyvin varusteltuja leirintäalueita. Hotelleja on runsaasti. Zimmer– ja Sobe-kyltit teiden varsilla kertovat, että yksityismajoitustakin on tarjolla.

Maisemat kuin Pohjois-Italiassa

Maisemaltaan Istria muistuttaa Italian Toscanaa. Niemimaan keskiosa on kukkulaista maastoa. Vanhat keskiaikaiset sisämaan pikkukaupungit uinuvat muuriensa sisäpuolella. Motovumin kylä ja sen naapuri Grožnjan heräävät eloon kerran vuodessa, kun kroatialainen eliitti kokoontuu viettämään kulttuuripäiviään.

Turistit viihtyvät rannan tuntumassa. Koska välimatkat Istrialla ovat lyhyet, voi majapaikkaa pitää yhdessä paikassa. Sieltä on helppo tehdä päiväretkiä eri puolille Istriaa. Tiet ovat kapeita, mutta hyväkuntoisia. Tosin elokuussa maanteillä on toivottomat ruuhkat.

Värikäs historia

Istrialla on ollut useita omistajia: illyyrit, kreikkalaiset, roomalaiset, venetsialaiset, Habsburgit ja pienen tovin jopa Napoleon. Jokainen on jättänyt omat merkkinsä. Niemimaan ensimmäisiä asukkaita olivat illyyrit kauan ennen ajanlaskumme alkua. Kreikkalaiset rakensivat pyhättönsä, jotka korvattiin roomalaisilla palatseilla. Nyt antiikin aikaiset rakennelmat peittyvät goottilaisten kirkkojen ja keisarillisten palatsien alle.

Venetsialaisten vaikutus näkyy parhaiten. He pitivät rannikkoalueita halussaan 1200-luvulta aina 1700-luvun lopulle. Kaikkialla näkyy kirkon kylkeen pystytettyjä kellotorneja, jotka muistuttavat ulkonäöltään Pyhän Markuksen kellotornia Venetsiassa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun Itävalta-Unkarin keisarivalta romahti, Istria liitettiin Italiaan. Toisen maailmansodan jälkeen niemimaa liitettiin Titon Jugoslaviaan. Paikalliset asukkaat ovat värikkään historiansa takia kaksikielisiä. Ihmiset puhuvat kroatian lisäksi sujuvaa italiaa. Katukyltitkin ovat sekä kroatiaksi että italiaksi.

Valinnanvaraa löytyy

Koper, Portorož, Piran, Umag, Novigrad, Poreč, Vsar, Rovinj… on melko sama, mistä Istrian länsirannan lomakaupungista majapaikan valitsee, mutta Poreč ja Rovinj ovat suosituimmat.

Portorož ja Piran muodostavat Slovenian puolelle kaksoiskaupungin. Ensiksi mainittu on pelkkä lomakeskus rantahotelleineen, mutta Piran henkii vanhaa venetsialaista ilmapiiriä. Piranissa majapaikkoja on vähän, koska autolla ei pääse perille asti. Alun perin saarelle rakennettuun kaupunkiin tutustutaankin vain kävellen. Viulunsoittaja Tartinin aukiolta on hyvä aloittaa ja nousta ylös Pyhä Yrjänän kirkolle. Näkymät alas kaupunkiin ja merelle ovat nautinnolliset.

Portorožista voi jatkaa rantatietä pitkin Kroatian ja samalla Euroopan unionin ulkopuolelle.

Poreč vaalii menneisyyttään

Porečia ei pidä ohittaa. Kaupunki käy kovaa kilpaa Rovinjin kanssa Istrian suosituimman lomakohteen tittelistä. Porečin majapaikat sijaitsevat keskustan ulkopuolella. Jugoslavian aikana rakennettiin valtavat Plava Lagunan ja Zelena Lagunan hotellikompleksit.

Porečin vanhassakaupungissa voi aistia historian havinaa. Vanha roomalainen Dekumanska-katu halkoo läpi kaupungin. Sitä reunustavat vanhat romaaniset ja goottilaiset rakennukset. Kaupungin ja koko Istrian ylpeydenaihe on 500-luvulla rakennettu Eufrasiuksen basilika, joka on päässyt Unescon maailmanperintöjen listalle. 1200-luvulta peräisin olevat kultaiset mosaiikit kimaltelevat kupolin pinnalla.

Monesta Istrian länsirannikon kaupungista järjestetään laivamatkoja Venetsiaan ja lähiseudun muihin kaupunkeihin. Laivaristeilyllä voi suunnistaa myös yhdeksän kilometriä pitkälle ja 600 metriä leveälle Limski-kanaalille. Ympärillä olevat seinämät nousevat lähes pystysuoraan ylös. Jos matkaa autolla kohti Rovinjia, voi pysähtyä Limski-kanaalin reunalle. Ylhäältä katsottuna vuono näyttää myös mahtavalta.

Rovinj on pala Italiaa

Itse suosittelen majapaikaksi Rovinjia (italiaksi Rovigno), jo sen idyllisen vanhankaupungin takia. Uimarannat löytyvät keskustan ulkopuolelta, samoin hotellit. Kaupunki tarjoaa runsaasti yksityismajoitusta. Niitä voi kysellä marssimalla kaupungin turistitoimistoon.

Rovijnin vanhakaupunki rakennettiin muinoin saarelle, joka myöhemmin yhdistettiin mantereeseen. Vain muutama askel ja voi pujahtaa ajassa vuosisatoja taaksepäin.

Vanhakaupunki on yhtä sokkeloa. Jokainen rakensi sinne, minne parhaimmaksi katsoi. Kujat mutkittelevat sinne tänne ja päätyvät usein umpikujaan. Talot lähes koskettavat toisiaan. Pyykit kuivuvat kujien yli pingotetuilla naruilla. Keltaisen, ruskean, vihreän ja punaisen värisävyt hivelevät silmää. Kiipeäminen palkitaan upeilla näköaloilla.

Vanhankaupungin korkeimmalla paikalla sijaitsee Pyhän Eufemian kirkko. Itse pyhimys tasapainoilee kellotornin huipulla kertoen purjehtijoille tuulen suunnan.

Pulasta löytyy amfiteatteri

Istrian suurin kaupunki on Pula, niemimaan tärkeä taloudellinen keskus. Turisteja houkutellaan roomalaisajan rauniolla, mutta muuten suuri satama- ja teollisuuskaupunki ei ole puoleensavetävä. Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa aikaa mieluummin viettää rannikon pienissä kalastajakaupungeissa.

Lapsia saattaisi kiinnostaa Pulan edustalla sijaitsevat Josip Broz Titon käytössä olleet Brionin saaret, sillä ne ovat nykyisin safaripuistona. Se oli Titon oma yksityinen eläintarha, jonne eri maiden johtajat lahjoittivat eläimiä, muun muassa Indira Gandhi lahjoitti sinne pari norsua. Alueella on tietysti myös Titosta kertova museo.

Ruokailu on nautinto

Italialaisesta ruoasta pitävä on Istrialla oikeassa paikassa. Tyypillinen alkuruoka on italialaisittain prosciutto (kroatiaksi prsut), savustettu ja ilmakuivattu sianliha. Jos kukkaro kestää, voi kokeilla paikallista herkkua, tryffeleitä. Meren rannalla kun ollaan, kala- ja äyriäisruokia saa mahan täydeltä. Vähäisen teollisuuden myötä vedet ovat puhtaita. Sardiinit, katkaravut, osterit ja mustekalat löytyvät ruokalistoilta.

Vastustamaton vaihtoehto on pysähtyä kylien ulkopuolella oleviin tavernoihin. Pihalla vartaassa kypsyvän possun tuoksu tunkeutuu auton sisätiloihin.

MATKAVINKIT

Majoitus

Majoittuminen Istrialla ei ole ongelma, elokuuta lukuun ottamatta. Hotelli kannattaa varata etukäteen internetistä (www.croatia.hr, www.istra.com). Yksityismajoitus järjestyy paikan päällä joko paikallisen turistitoimiston avulla tai menemällä itse suoraan kyltin opastaman paikkaan. Hinnat vaihtelevat kaikkialla sesongin mukaan. Hinta on edullisempi, jos yöpyy pidempään.

Turvallisuus

1990-luvun Balkanin taistelut eivät juurikaan koskettaneet Istriaa. Sota oli kaukana, mutta turismi kuitenkin tyrehtyi muutamaksi vuodeksi. Nyt kaikki on ollut jo vuosikaudet ennallaan ja matkailijoita saapuu Istrialle enemmän, kuin koskaan aikaisemmin.

Liikennekuri on parantunut, silti vaarallisia ohituksia näkee usein. Sesonkiaikana tiet ruuhkautuvat ja matkavauhti putoaa. Hygieniataso on sama, kuin muissakin Välimerenmaissa.

Ilmasto

Istrialla on tyypillinen välimerellinen ilmasto. Kesäkuukaudet ovat paahteisia. Auton ilmastointi on pakollinen lisävaruste.

Milloin matkustaa

Elokuuta kannattaa ruuhkien takia välttää. Touko-kesäkuu on ihanteellisinta aikaa, samoin syyskuu. Syksyllä on lämpimämpää, kuin Suomessa keskikesällä.

Turismi on kroaateille elinehto

Kroatialaiset ovat ylpeitä, mutta ystävällisiä. Naiset ovat upeita pitkäsääriä ja miehet komeita adoniksia.

Istrialaiset poikkeavat muista kroaateista. Zagrebissa ollaan keskieurooppalaisen pidättyväisiä, etelässä Dalmatiassa eletään ei huolta huomisesta -periaatteella. Istrialaiset ovat siltä väliltä, tyypillisiä välimerellisiä, mutta säntillisempiä kuin dalmatialaiset.

Jugoslavian aikana maan tärkeimmät turistialueet sijaitsivat Kroatian alueella. 1990-luvun sota tuhosi väliaikaisesti Kroatian turismiteollisuuden, mutta ne ajat ovat olleet jo pitkään ohitse. Turismi on jälleen elintärkeä Kroatialle. Puitteet ovat mahtavat. Jugoslavian aikana kehittyneen massaturismin rinnalle on kehitetty yksilöllisiä matkailupalveluja sukellussafareista purjehduslomiin. Istrialla tiedetään, että toimeentulo perustuu turismiin. Siksi vieraista pidetään hyvä huolta.