Güellin puisto.
Espanjalainen, anteeksi, katalonialainen arkkitehti Antoni Gaudi riittää syyksi pistäytyä Barcelonassa. Jos paikallisen arkkitehdin suunnittelemat rakennukset ovat erikoisia, oli sitä itse mestarikin.
Gaudi oli isänmaallinen, joka ihaili kotimaakuntansa kulttuuria ja historiaa. Hän puhui vain kotikieltään katalaania aiheuttaen ongelmia rakennustyömaillaan. Gaudin ohjeet piti tulkata espanjaksi, mikäli työmiehet eivät olleet katalonialaisia.
Gaudi työskenteli improvisoiden. Paperille ei laadittu yksityiskohtaisia ennakkosuunnitelmia. Hän ohjasi rakentamisen edistymistä henkilökohtaisesti. Suunnitelmat muuttuivat alinomaa arkkitehdin värikkään mielikuvituksen ansiosta.
Rakentaminen edistyi pala palata Gaudin päähänpistoja mukaillen.
Yhdenkään projektin budjetti ei toteutunut alkuperäisen laskelmien mukaan. Aikataulut venyivät, mutta lopputulokset ovat häkellyttäviä. Harva on vaikuttanut yhden kaupungin arkkitehtuurin yhtä paljon kuin Gaudi.
Gaudi aloitti arkkitehtiopinnot Barcelonassa jo 17-vuotiaana. Hänen opiskeluaikanaan muodissa olivat kertaustyylit. Muista arkkitehdeistä poiketen Gaudi ei pyrkinyt tyylipuhtauteen, vaan loi omalaatuista surrealistista arkkitehtuuria sekoittamalla uusgotiikkaa, pohjoisafrikkalaista maurilaisuutta ja ottamalla aiheita kasvi- ja eläinkunnasta. Asiantuntijat sijoittavat hänet art nouveaun ja orgaanisen arkkitehtuurin edustajaksi. Valmistuttuaan koulunjohtaja ennakoi Gaudin olevan hullu tai nero.
Gaudin erikoiset ideat, kallis maku ja oikukas luonne aiheuttivat usein hankaluuksia. Vanhoilliset toimeksiantajat pitivät hänen suunnitelmiaan liian radikaaleina. Parhainten Gaudi tuli toimeen toisen samanlaisen erikoisuutta tavoittelevan tilaajan kanssa. Eräs tällainen oli miljonääri Eusebi Güell, joka antoi Gaudille vapaat kädet ja rajattomasti varoja suunnitelmien toteuttamiseen.
Tunnetuin mesenaatilleen suunnittelema työ on mahtipontinen Güellin puisto Barcelonan keskustan pohjoispuolella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uuteen kaupunginosaan piti tulla kuusikymmentä asuinrakennusta ja niihin liittyvä puisto. Vain jälkimmäinen toteutui, mutta siitä tulikin sitten eräs Barcelonan suosituimmista nähtävyyksistä.
1900-luvun alussa valmistunut Güellin puisto on Sagrada Famílian ohella Gaudin mestariteos. Muurien ympäröimässä puistossa on muun muassa kaksi paviljonkia, joissa ei Gaudille tyypillisesti ole ainuttakaan suoraa kulmaa. Pylväätkin ovat kaikki vinossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on moniin postikortteihin ikuistettu mosaiikeilla koristeltu lohikäärme. Kiemuraisten portaiden yläpäästä avautuu näkymä yli koko Barcelonan.
Gaudin omapäisyys korostui vanhetessa. Hän eli hyvin vaatimattomasti ja pukeutui kuin kerjäläinen. Hän omisti kaiken aikansa viimeiselle työlleen, Sagrada Famílian rakentamiselle. Hän asui kuin erakko pienessä tönössä kirkon työmaalla suostumatta ottamaan vastaan edes palkkaa. Vuonna 1926 Gaudi kuoli jäädessään raitiovaunun alle. Sairaalassa häntä ei tunnistettu resuisen ulkonäön takia.
Gaudin kuollessa Sagrada Famílian rakentaminen oli kesken. Sitä se on vieläkin, vaikka rakennustöiden aloittamisesta on kulunut jo yli 100 vuotta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kirkon piti valmistua viidessätoista vuodessa, mutta Gaudi muutti jatkuvasti suunnitelmiaan. Asiakkaillani ei ole kiirettä, Gaudi on todennut. Vaikka alkuperäiset piirrokset ovat tuhoutuneet, kirkon rakentamista jatketaan. Ehkä se valmistuu vuonna 2026, Gaudin kuoleman satavuotispäivän kunniaksi. Hänet on haudattu Sagrada Famílian kryptaan.
Antoni Gaudi (1825-1926)
Katalonialainen arkkitehti, joka loi omintakeisen surrealistisen tyylisuunnan. Hän sekoitti eri tyylisuuntia ja otti aiheita luonnosta. Suorakulma oli hänelle epänormaali muoto.
Työskenteli pääasiassa kotikaupungissaan Barcelonassa, missä sijaitsee suurin osa hänen tunnetuimmista töistään.
Gaudin töistä seitsemän (Güellin puisto, Güellin palatsi, Sagrada Família, Casa Milà, Casa Vicens, Casa Batlló, Colònia Güell) kuuluu Unescon maailmaperintöjen listalle.
Gaudi oli avioton ja lapseton.
