Saksalainen Walter Gropius kehitti yli 80 vuotta sitten Bauhau -tyylisuunnan. Saksojen yhdistymisen myötä Bauhaus elää uutta nousuaan.
Dessaun pikkukaupunki sijaitsee Saksi-Anhaltin osavaltiossa syvällä entisen DDR:n alueella. Berliinistä on sinne runsaan tunnin automatka. Tänään vierailijat otetaan avosylin vastaan, mutta toista oli kommunistihallinnon aikana. Saksan yhdistymisen jälkeen Dessausta on jälleen tullut arkkitehtiopiskelijoiden pyhiinvaelluskohde.
Bauhaus-Dessau -oppilaitoksen lehdistöpäällikkö Anette Zehner on kiireinen henkilö. Hänellä on kuitenkin aikaa opastaa allekirjoittanutta Bauhaus-arkkitehtikoulun kunnostetuissa tiloissa.
– Meillä käy vuosittain 80 000 vierailijaa eri puolilta maailmaa. Tänäänkin tulee kolme isoa ryhmää arkkitehtiopiskelijoita. Myös Suomesta käy vieraita, olihan Alvar Aalto teidän kuuluisa funkkisarkkitehtinne, paljastaa Anette Zehner tietämyksensä suomalaisesta huippusuunnittelusta.
Zehner on ylpeä talostaan. Bauhausguru Walter Gropiuksen suunnittelema Dessaun arkkitehtuuri- ja taideteollisuuskorkeakoulu on entisöity alkuperäiseen asuunsa, sellaiseksi, kuin se oli valmistuttuaan vuonna 1929. Anette Zehner näyttää toisen maailmansodan aikaisia valokuvia: rakennus on vaurioitunut pahasti ilmapommituksissa. Myöhemmin tehdyissä pikakunnostustöissä talon julkisivua muutettiin radikaalisti. Vasta 1970-luvulla aloitettujen muutostöiden ansiosta alkuperäisyys alkoi palautua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ennallistustöitä on johdettu ja rahoitettu Unescon avulla, sillä Bauhaus-rakennus valittiin maailmanperintölistalle vuonna 1996. Korjaustyö on ollut haastavaa, sillä myös sisätilat on palautettu mahdollisimman alkuperäisen näköisiksi, ovenkahvoja ja kattolamppuja unohtamatta.
– Bauhaus-rakennus ei ole pelkästään oppilaitos ja museo, vaan meillä järjestetään myös kansainvälisiä kokouksia ja vaihtuvia näyttelyitä. Toukokuussa avataan uusi näyttely, jossa keskitytään Bauhausin täällä viettämiin vuosiin, eli vuodesta 1925 vuoteen 1932.
Bauhaus reagoi yhteiskunnallisiin muutoksiin
Bauhausin oppi-isä oli saksalainen arkkitehti Walter Gropius (1883-1969). Hän eli aikana, jolloin maailma alkoi nykyaikaistua. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, teknologia kehittyi ja marxilaisuus voimistui. Yhteiskunnassa elettiin murroksen aikaa, myös taiteessa.
Sodan jälkeen Walter Gropius nimitettiin Weimarissa sijaitsevan taidekoulun johtoon. Hän antoi koululle nimen ”Bauhaus”. Gropius ei ollut kiinnostunut vanhojen rakennustyylien jäljittelystä, vaan hän kehitti oman modernin muotokielen vastaamaan ajan kehitystä.
Bauhaus-uranuurtajien tavoitteena oli luoda nykyaikainen oppilaitos, jossa yhdistyivät arkkitehtuurin ohella käsityö-, taideteollisuus- ja taidekoulutus. Päämääränä oli funktionaalisuus, jota sovellettiin arkkitehtuurin ohella myös esine- ja huonekalumuotoiluun. Gropius halusi yhdistää taiteen ja käsityön taidot ja valmistaa tuotteita, jotka soveltuivat tehdastuotantoon.
Bauhaus-tyylisuunta kehitti uusia rakennustekniikoita ja kokeili uusia materiaaleja. Marcel Breuerin suunnittelemasta teräsputkituolista tuli modernismin symboli 1920 -luvulla.
Muutto Dessauhun
Saksassa oikeistolaisuus oli nousussa 1920-luvulla. Aluksi Weimarin tasavalta tuki taloudellisesti Gropiuksen oppilaitosta, mutta hallituksen muuttuessa, Bauhausille tuli lähtö. Vuonna 1925 toiminta siirtyi Dessaun-kaupunkiin ja Gropiuksen suunnittelemaan teräksestä, betonista ja lasista rakennettuun kompleksiin. Dessauhun syntyikin ensimmäisiä puhtaasti funktionaalista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia.
Bauhaus-oppilaitoksen lähelle nousi opettajien eli mestareiden asuintalot, nekin tietysti modernin funkkistyylisuunnan mukaisia. Walter Gropius johti oppilaitoksen toimintaa vuoteen 1928 asti. Hänen työtään jatkoivat sveitsiläinen Hannes Mayer sekä hänen jälkeensä saksalainen Ludvig Mies van der Rohe. Opettajina toimivat muun muassa modernin taiteen uranuurtajat venäläinen Wassily Kandinsky ja sveitsiläinen Paul Klee.
Natsien vihan kohteena
Hitlerin nousu valtaan lopetti Bauhaus-toiminnan. Natsit kokivat modernin tyylisuunnan kommunismin kulissiksi, epäsaksalaiseksi rappiotaiteeksi. Monet kuvataiteilijat, muusikot, näyttelijät ja kirjailijat leimattiin rappiollisiksi ja heidän toimintansa kiellettiin. Bauhaus-instituutti muutti Dessausta Berliiniin, kunnes kansallissosialistinen hallitus sulki oppilaitoksen lopullisesti vuonna 1933.
Bauhaus-mestarit pakenivat ulkomaille: muun muassa Walter Gropius ja Ludvig Mies van der Rohe Yhdysvaltoihin, Wassily Kadinsky Ranskaan ja Paul Klee Sveitsiin.
Toisen maailmansodan jälkeen Bauhaus menestyikin Saksan ulkopuolella, etenkin Yhdysvalloissa. Myös suomalainen taideteollisuuskoulutus ja arkkitehtuuri ovat saaneet vaikutteita Bauhausista varsinaisesti vasta sodan jälkeen.
Bauhaus-Dessau -rakennus
Osoite: Gropiusallee 38, Dessau.
Opastettuja kierroksia saksaksi: Päivittäin.
Audio-opastus Päivittäin 10-18 (saksa, englanti), 45-120 min.
Mestareiden talot
Osoite: Ebertallee, Dessau.
Opastettuja kierroksia: Ti-su, lähtö Bauhaus -talolta.
Lisätietoja www.dessau.de, www.bauhaus-dessau.de
