VARSINAIS-SUOMI / KEMIÖNSAARI – On majakoita ja majakoita. Ja sitten on Bengtskär. Tuskin on Itämerellä toista majakkaa, jolla olisi yhtä vaiherikas tarina kerrottavanaan. Vuonna 1906 valmistuneen majakkarakennuksen historia verisine taisteluineen on täysin poikkeuksellinen.
Bengtskär sijaitsee noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Hallinnollisesti se kuuluu Kemiönsaaren kuntaan, joka syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009. Hiittinen oli jo aikaisemmin liitetty Dragsfjärdiin. Bengtskäriin pääsee kesällä laivalla Kemiönsaaren Kasnäsistä, Hiittisten Rosalasta, mutta myös Hangosta.
Bengtskärin majakka tuli aikoinaan tarpeeseen. Laivaliikenne vilkastui yli 100 vuotta sitten, mutta rannikkomme karikkoiset vedet koituivat monen laivan tuhoksi. Etenkin pimeällä ja sumussa laivat eksyivät usein reitiltään. Majakkahanke käynnistettiin jo 1800-luvun lopulla, mutta se eteni hitaasti.
Kerrotaan, että uuden höyrylaiva S/S Helsingforsin haaksirikkoutuessa Bengtskärin pohjoispuolella vuonna 1905, majakan rakentaminen päätettiin käynnistää. Arkkitehti Florentin Granholmin piirtämän majakan rakentaminen kesti vain yhdeksän kuukautta. Siitä tuli poikkeuksellisen korkea, 52 metriä. Majakan valo sytytettiin virallisesti ensimmäisen kerran 19. joulukuuta 1906.
Majakkaa hoiti viisihenkinen henkilökunta: majakkamestari, kolme majakanvartijaa ja sumusireeninhoitaja. Työntekijöiden mukana saapuivat myös heidän perheensä. Enimmillään Bengtskärillä asui yli 30 henkeä, joista suurin osa oli lapsia. Heitä varten karulla kallioluodolla toimi koulu, joten lapset saivat viettää majakalla koko lapsuutensa.
Saarella pidettiin myös kotieläimiä, kuten lampaita, sikoja ja kanoja. Lampaat vietiin kesäisin lähisaarille laiduntamaan. Talvisin eläimiä pidettiin karjasuojassa ja ruokittiin heinällä ja rehulla.
Majakkasaari evakuoitiin ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Kaikki arvokas vietiin muualle talteen. Majakkasaaren perheet ja heidän omaisuutensa kuljetettiin mantereelle. Takaisin palattiin jo kesällä 1915, mutta majakan valo sytytettiin uudestaan vasta sodan päätyttyä vuonna 1919.
Seuraavan kerran Bengtskäriltä lähdettiin, kun alkoi talvisota. Henkilökunta perheineen evakuoitiin jälleen mantereelle. Majakasta tuli puolustusvoiminen tähystys- ja tulenjohtopaikka. Välirauhan aikana majakan valo sytytettiin jälleen ja majakanvartijat palasivat saarelle, tällä kertaa ilman perheitään.
Tilanne muuttui jatkosodan aikana, kun venäläiset tekivät luodolle maihinnousun. Tavoitteena oli räjäyttää majakka. Bengtskärin taistelu alkoi aamuyöllä 26. heinäkuuta 1941. Taistelut olivat kuitenkin nopeasti ohi. Jo seuraavana päivänä ennen iltaa venäläiset oli lyöty. Bengtskärin taistelussa ja seuraavan päivän pommituksissa kaatui yhteensä 32 suomalaista. Neuvostoliittolaisten tappiot olivat suuremmat. Majakan sodassa saamat vahingot olivat kuitenkin huomattavat.
Korjaus- ja uudistustyöt kestivät vuosia, aina 1950-luvulle asti. Tekniikan kehittyessä kaikkia majakanvartijoita tarvittiin jatkossa vähemmän. Töitä tehtiin aluksi kuukauden pituisissa vuoroissa, kunnes 1950-luvulla siirryttiin kahden viikon pituisiin jaksoihin.
Lopulta Bengtskär automatisoitiin vuonna 1968 ja samalla majakanvartijoidenkin virat lakkautettiin. Majakka jäi autioksi ja kylmilleen. Vuosien myötä rakennus pääsi pahasti rapistumaan. Vuonna 1992 majakka vuokrattiin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle ja sille laadittiin laaja korjaus- ja käyttösuunnitelma. Valmista tuli vuonna 1995 ja Bengtskär voitiin avata matkailijoille. Vuonna 2000 Bengtskär siirtyi Turun Yliopistosäätiön omistukseen.
Bengtskäristä on tullut suosittu matkailukohde. Paikan erikoinen historia ja Bengtskärin karu kallioluoto avomeren äärellä kiehtoo vierailijoita. Kevät- ja syysmuuton aikana Bengtskär on myös lintujen pysähdyspaikka. Saaressa on bongattu yli 200 lintulajia.
Majakalla sijaitsee kahvila, matkamuistomyymälä ja majakkamuseo sekä Bengtskärin taistelusta kertova näyttely. Lisäksi saarelta löytyy kappeli ja entisöity majakanvartijan asunto. Toisessa asuinkerroksessa sijaitsee kokous- ja majoitustilat. Voi myös halutessaan kivuta majakan huipulle aina valohuoneeseen asti.
Bengtskärin taistelun jälkeen saari linnoitettiin. Kallioon räjäytettiin bunkkeri, rakennettiin konekivääripesäkkeitä ja räjäytettiin juoksuhautoja. Ne ovat yhä vierailijoiden nähtävänä.
Bengtksärissä ei ole vierasvenesatamaa, vaan laiturit on ensisijaisesti varattu vuoro- ja taksiveneliikenteelle sekä huoltokuljetuksiin. Kesäkuukausina yksityisveneet voivat hyvällä säällä kiinnittyä kallioihin. Yöksi saareen ei saa jäädä.
Jokainen vierailija, tulee vuorolaivalla tai omalla veneellään, joutuu maksamaan pääsymaksun. Päivävierailijoille saari on avoinna klo 10.00-18.30. Vuorolaivojen matkustajille sekä tilausryhmille tarjotaan opastus heti luodolle saapumisen jälkeen.
Majakassa voi myös yöpyä ja ruokailla. Huoneita on seitsemän ja vuodepaikkoja on yhteensä 25. Huoneet ovat majakanvartijoiden entisiä asuinhuoneita ja niistä kaikista on merinäköala. Bengtskärissä ei ole kaivoa. Kaikki hanoista tuleva vesi on sadevettä ja juomavesi valmistetaan merivedestä.
Majakka on avoinna kesällä kesäkuusta elokuuhun joka päivä ja touko- sekä syyskuussa sopimuksen mukaan. Saaristossa voi liikkua usein yhteysaluksilla maksutta, mutta Bengtskäriin matkustaessa se ei ole mahdollista. Laivaliput ja myös yöpyminen majakkasaarella ovat melko hintavia. Täällä ollaankin hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, aavan meren äärellä, karulla kallioluodolla. Rajuimmissa myrskyissä aallot voivat vyöryä koko saaren yli.
BENGTSKÄRIN MAJAKKASAARI
LUE MYÖS: Björkbodan lukkomuseo tärkeä osa Kemiönsaaren historiaa
LUE MYÖS: Luontokeskus Sinisimpussa perehdytään saariston eläimistöön ja kasvillisuuteen
LUE MYÖS: Sagalund on Suomen ensimmäinen ulkoilmamuseo
LUE MYÖS: Amos Andersonin Söderlångvikin kartano tarjoaa unohtumattoman elämyksen
LUE MYÖS: Taalintehtaalla entisaikojen ruukkihistorian aistii kaikkialla
LUE MYÖS: Kemiönsaaren Västerbuktenin uimaranta on harvinaisuus – tänne kannattaa tulla kauempaakin
