Saksan yhdistymisen myötä Berliinistä on tullut museoiden runsaudensarvi. On mistä valita. Pelkästään museosaarella kuluu jo useampi päivä.
Museofriikillekin urakka on haastava. Berliinissä on yli sata museota. Kylmän sodan aikana monia museoita oli kaksin kappalein, yksi idässä ja toinen lännessä. Berliinin jaon takia usean museon kokoelmat jaettiin kahteen osaan.
Yhdistymisen jälkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana on museoiden osalta tehty isoja muutostöitä. Kokoelmia yhdistellään ja museoita peruskorjataan. Tämän takia osa museoista on ollut muutaman vuoden suljettuna. Muutosprosessi on ollut niin nopea, että Berliinistä kertovat tuoreetkin matkaopaskirjat eivät pysy vauhdissa mukana. Suurimmat muutokset liittyvät Berliinin museosaaren (Museumsinsel) korjaustöihin.
Toisen maailmansodan jälkeen molemmin puolin Berliiniä korjattiin sodan tuhoja. DDR ei juuri kunnioittanut keisarivallan aikaisia rakennuksia, vaan niitä purettiin surutta. Spree-joen varren Museosaaren ainutlaatuiset rakennukset sentään jäivät. Niitä pyrittiin jopa entisöimään, mutta paljon jäi kesken.
Korkeat korjauskustannukset
Museosaari julistettiin Unescon suojelukseen vuonna 1999. Laajamittaiset restaurointityöt aloitettiin heti seuraavana vuonna. Paljon on jo ehditty saamaan kuntoon, mutta rahaakin on palanut rutkasti. Koko projektin loppuunsaattaminen kestää vielä kymmenisen vuotta ja kouraisee syvältä berliiniläisten veronmaksajien lompakkoa. Kustannukset nousevat noin 1,5 miljardiin euroon!
Museosaaren korjaustöiden kalleus on herättänyt myös kritiikkiä. Yhdistyneessä Berliinissä, etenkin sen itäosissa on paljon muutakin korjattavaa. Museosaaren kupeessa sijaitsevan mahtavan Berliinin tuomiokirkon entisöinti tuli kalliiksi, puhumattakaan Valtiopäivätalon kunnostuksesta ja sen ympäristön rakentamisesta yhdistyneen Saksan valtiohallinnon tarpeisiin. Vanhan DDR:n aikana räjäytetyn kuninkaanlinnan uudestaan rakentamisesta ei ole edes tehty lopullista päätöstä.
Miljardinarvoiset taideaarteet
Jos museosaari on Euroopan suurin kulttuurityömaa, on myös saarella olevien taideaarteiden arvo mittaamaton. Kokoelmien perustana on ollut Brandenburgin vaaliruhtinaiden taidekeräily, jonka voimistui entisestään Preussin kuninkaiden aikana.
Paljon aarteita on myös kadonnut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa maksoi taidekokoelmillaan sotakorvauksia. Kansallissosialismin aikana nykytaidetta takavarikoitiin ja tuhottiin. Toisen maailmansodan aikana taideaarteita vietiin suojaan Berliinin alla olleisiin bunkkereihin. Puna-armeijan lähestyessä aarteet viettiin piiloon Keski-Saksan suolakaivoksiin.
Berliinin valtauksen yhteydessä valloittajat ryöstivät liki kaiken mitä museoiden taideaarteista oli jäljellä. Osa palautettiin sodan jälkeen, osa makaa yhä Kremlin kellareissa.
Museosaaren rakentaminen alkoi 1800-luvulla
Museosaaren ensimmäinen rakennus Alte Museum, Vanha museo perustettiin jo Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm IV käskystä 1830-luvulla. Suunnitelmista vastasi kuuluisa hoviarkkitehti Schinkel. Siihen aikaan ei museoiden merkitystä vielä yleisesti ymmärretty. Alte Museum sai ympärilleen seuraavan sadan vuoden aikana neljä muuta museota. Lopputulos oli poikkeuksellinen koko maailmassa.
Kallis restaurointi
Vuosituhannen vaihteessa aloitetun massiivisten korjaustöiden ensimmäinen kohde oli Alte Nationalgallerie, Vanha kansallisgalleria. Kun saneeratun museon ovet avautuivat vuonna 2001, oli yleisöryntäys heti valtava. Viimeisin valmiiksi restauroitu ja avattu kohde on satavuotias Bode-museo. Korjausta odottavat myös museosaaren suosituin kohde Pergamon-museo sekä pitkään suljettuja ollut Neues Museum, Uusi museo.
Museosaarella on niin paljon nähtävää, että yhdessä päivässä jaksaa käydä läpi korkeintaan kaksi museota. Ruokailumahdollisuudet saarella ovat rajalliset, siksi kannattakin tankata muualla ennen kierroksen aloittamista.
Miksi ne ovat juuri täällä, tulee usein mieleen Berliinin museoiden kokoelmia ihaillessa. Mittaamattoman arvokkaita aarteita on kulkeutunut Berliiniin historian saatossa eri puolilta maailmaa; Kreikan ja Rooman antiikin aikaisia patsaita, jopa Lähi-idästä rahdattuja kokonaisia temppelin rakennelmia. Esineistö on tullut Berliiniin saksalaisten arkeologien avustuksella 1800-luvulla. Samalla tavoin arvokkaita aarteita kulkeutui aikoinaan Brittiläisen imperiumin maista Lontooseen, aina New Yorkiin asti. Monet maat ovat vaatineet esineitä palautettavaksi.
Ratikkaa: M1, 12.
S-Bahn: Hackescher Markt, S3, S5, S7, S75, S9, Friedrichstrasse S1, S2.
U-Bahn: Friedrichstrasse U6.
Museosaaren museot
Vanha museo (Altes Museum)
Museosaaren vanhimmassa rakennuksessa säilytettiin mm. kuninkaallisia maalauskokoelmia. Toisen maailmansodan jälkeen tilaa käytettiin vain väliaikaisten näyttelyiden järjestämiseen. Vuodesta 1998 lähtien Altes Museumin tilat on varattu antiikin Kreikan ja Rooman kokoelmille. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa on Egyptiläinen museo. Sinne on siirretty mm. kuuluisa Nefertitin rintakuva (siirretään seuraavaksi Neues Museumiin vuonna 2009).
Osoite: Bodestrasse 1-3.
Pergamonmuseum
Pergamon on eräs Euroopan tunnetuimmista antiikin taiteen ja arkkitehtuurin museoista. Esillä on myös islamilaisen taiteen teoksia. Laajan kokoelman on mahdollistanut saksalaisten tekemät kaivaukset Lähi-idässä 1800-luvun lopulla. Museon tärkein nähtävyys on Pergamonin alttari, joka oli aikoinaan osa suurta turkkilaista temppeliä.
Osoite: Am Kupfergraben.
Vanha Kansallismuseo (Alte Nationalgalerie)
Vanhassa kansallismuseossa on eurooppalaista 1800 –luvun huipputaidetta. Mukana on useita saksalaisen taiteen huippunimiä (mm. Max Lieberman, Max Beckmann) sekä ranskalaisten mestareiden maalauksia (Edouard Manet, Claude Monet, Auguste Renoir, Edgar Degas, Paul Cézanne).
Osoite: Bodestrasse 1-3.
Bodemuseum
Museosaaren merkittävin johtaja on ollut Wilhelm Bode. Hän oli taidehistorioitsija ja Berliinin museoiden pääjohtaja. Bode panosti voimakkaasti uusien taideaarteiden hankintaan. Hänen ansioitaan oli vanhan maalaus- ja kuvanveistotaiteen museon perustaminen. Museosaaren kärkeen rakennettiin johtajan nimen mukaan nimetty Bode-museo.
Bode-museon 64 salissa on noin 1900 taideaarteen kokoelma, jonka ydin muodostuu 700 esineen veistoskokoelmasta. Myös museon bysanttilaisen taiteen kokoelma ja kolikkokabinetti ovat merkittäviä. Esillä on muun muassa rahoja ajalta ennen ajanlaskumme alkua.
