Fontana de Trevi.
Bernini tuolla, Bernini täällä. Rooman matkalla paikallisopas viittaa alituisesti samaan henkilöön. Bernini-nimi kerrotaan, kun on kyse kirkoista, patsaista, suihkulähteistä tai piazzoista.
Gian Lorenzo Bernini on vaikuttanut yhden kaupungin ulkonäköön ehkä enemmän kuin yksikään muu taiteilija. Vain häntä edeltänyt toinen suurmies, Michelangelo, on yltänyt kuvanveiston alalla yhtä suuriin mainetekoihin.
Paavien lempipojalla Berninillä oli lähes vapaat kädet. Hän työskenteli koko elämänsä ajan Roomassa. Kuollessaan vuonna 1680 82-vuotiaana hän ehti olla usean eri paavin palveluksessa. Hän jätti perintönä lukemattoman määrän nykypolville asti säilyneitä monumentteja. Berninin kädenjälki näkyy eri puolilla Ikuista kaupunkia.
Vuonna 1598 Napolissa syntynyt Bernini muutti jo lapsena Roomaan. Kuvanveistäjä-isän opastamana hänestä kehittyi jo nuorena arvostettu taiteilija ja arkkitehti. Bernini on eittämättä eräs barokkiajan monipuolisimmista suurmiehistä, jonka merkittävimmät ansiot tulivat kuvanveistäjänä.
Monista Rooman kohteista Bernini tunnetaan ehkä parhaiten Vatikaanin Pietarinkirkon soikeasta aukiosta, jota ympäröi nelikertainen pylväikkö. Liki 300 pylvästä reunustaa lähes 200 metrin levyistä piazzaa. Pietarinkirkon sisätiloihin Bernini suunnitteli muun muassa pääalttarin ylle yli 30 metriä korkean katoksen, baldakiinin. Moni kirkossa vierailut varmasti muistaa katoksen jyhkeät kierteiset pylväät.
1600-luvun paavit olivat innokkaita rakentajia. Berninin ohella myös monet muutkin arkkitehdit saivat määräyksiä suunnitella upeita palatseja ja kirkkoja. Vastauskonpudistuksen innoittamana Roomaan nousi mahtipontisia monumentteja tukemaan paavin valtaa. Keskiaikaiset kapeat kujat saivat väistyä suorien ja pitkien katujen tieltä. Eri puolille kaupunkia raivattiin tilaa piazzoille.
Suurimmat aukiot koristeltiin barokkiaiheisilla veistoksilla ja suihkulähteillä. Jälkimmäisillä oli myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Suihkukaivot toimivat aikoinaan akveduktin eli vesijohdon päätteenä. Osasta vettä lorottavista kaivoista voi yhä juoda, osasta ei.
Roomalaisten kodit ovat ahtaita. Sen sijaan piazzoilla riittää tilaa. Niistä onkin tullut suosittuja paikallisten ”olohuoneita”. Täällä voi lämpimässä kesäillassa tavata tuttaviaan. Sekaan mahtuu Rooman turistitkin. Ilta kuluu rattoisasti seuratessa katukahvilan terassilta kaupungin hyörinää.
Piazza Navonan keskellä on eräs Rooman hienommista suihkukaivoista, Berninin suunnittelema Fontana dei Quatro Fiumi. Veistoksen neljä lihaksikasta jättiläistä edustavat neljää eri jokea: Niiliä, Gangesta, Tonavaa ja Rio de la Plataa. Ne symboloivat sen ajan paavin hallitsemia mantereita. Keskellä kotiloiden ja kasvien sekamelskaa kohoaa 16 metrin korkuinen Circus Maximuksesta siirretty antiikin aikainen obeliski, jonka huipulla on kyyhkynen, paavin perhesymboli.
Illalla Navonan aukio on kuin muurahaispesä. Piazza täyttyy paikallisesta nuorista ja iltakävelylle lähteneistä roomalaisperheistä lapsineen. Turistit houkuttelevat paikalle rihkamakauppiaita, muotokuvamaalareita ja taskuvarkaita.
Rooman tunnetuin suihkulähde lienee Fontana di Trevi, kiitos monien romanttisten elokuvien. Vaikka Anita Ekberg ei olisikaan pulikoinut suihkulähteen altaassa Federico Fellinin elokuvassa La dolce vita (Ihana elämä), olisi Fontana di Trevi joka tapauksessa Rooman pakollisia nähtävyyksiä. Vuonna 1762 valmistunut Rooman suurin suihkulähde on 20 metriä korkea ja 26 metriä leveä.
Gian Lorenzo Berninin nimi liittyy tähänkin monumenttiin, sillä Nicola Salvin viimeisteli koristeellisen suihkulähteen Berninin luonnosten pohjalta. Merenjumala Neptunus ja merihevosten vetämät simpukkavaunut on sijoitettu keskellä olevan triumfikaaren alle. Neptunuksen seurassa on kaksi tritonia ohjaamassa merihevosia. Taustalla on runsaana rönsyilevä kallioinen merimaisema.
Bernini korosti barokkiveistoksissaan liikettä käyttämällä liehuvia tekstiilejä ja ilmeikkäitä kasvoja. Kokonaisvaikutelma oli aina mahtipontinen ja teatraalinen. Fontana di Trevikään ei tee poikkeusta. Piazza di Treville kannattaa tulla jo aamuvarhain. Turisteja on silloin vähän eikä rihkamakauppiaatkaan ole pilaamassa historiallista tunnelmaa.
Fontana di Trevillä kannattaa käydä viimeistään kotiinlähtöpäivänä. Vanhan uskomuksen mukaan kolikon heittäminen selin olkapään yli altaaseen takaa paluun Roomaan. Väittävät, että taika myös toimii. Ainakin kolikon heittäjiä riittää uuden matkan toivossa. Rooman virkamiehetkin ovat oivaltaneet rahasammon merkityksen. Heidän mukaansa taika toimii vasta, kun heittää kaksi kolikkoa. Altaan pohjalla kimmeltävät rahat kerätään talteen kerran viikossa.
Rooman aukioista eräs suosituimmista on Piazza di Spagna, etenkin sen kuuluisat Espanjalaiset portaat houkuttelivat väkeä. Nykyisin portailla istuminen on kielletty. Erikoinen nimi joutuu aukion kulmassa sijaitsevasta Palazzo di Spagnasta, jossa toimi aikoinaan Espanjan suurlähetystö. 138 porrasta johtavat Trinità dei Monti -kirkolle. 1700-luvulla valmistuneet portaat ovat olleet aina roomalaisten suosiossa.
Portailla moni matkailijakin viihtyisi istumassa. Jo aikaisin keväästä myöhään syksyyn askelmilla riitti lähes aina väkeä. Rakastuneet suutelivat, osa seurasi, miten katutaiteilijat lauloivat ja soittivat. Nykyisin Rooman poliisi suhtautuu nuivasti istuskelijoihin. Portaikko kunnostettiin 1,5 miljoonalla eurolla. Kielolla halutaan suojella historiallisia kohteita.
Löytyypä tältäkin aukiolta jotain, mikä liittyy Berniniin. Rappusten edessä aukion keskellä on pieni laivanmuotoinen suihkulähde, Fontana Barcaccia, joka on Berninin isän Pietron suunnittelema.
Gion Lorenzo Berninin kuuluisimmat työt Roomassa
Pietarinaukion kaksoispylväät
Pietarinkirkon alttarikatos
Piazza Navona ja aukion suihkulähteet (Fontana dei Fiumi)
Piazza Barberinin Fontana del Tritone
Santa Maria della Vittoria -kirkon Pyhä Teresan hurmio
Sant’Angelon enkeliveistokset
