Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Millainen raato! Nuorenmiehen pettymys Tukholman Skeppsbronin satamassa joskus 1970-luvulla oli suuri, kun tuli tieto, että Siljan uusi autolautta oli tilapäisesti vaihtunut vanhaan Boreen.

Ei kestänyt kuin tovi ymmärtääkseni laivan sisätiloissa, että nyt on kyseessä jotain ainutlaatuista. S/S Bore edusti katoavaa höyrylaivaperinnettä. Olin etuoikeutettu, kun sain vielä kokea wanhan ajan tunnelman aluksen alkuperäisellä reitillä.

S/S Boren historia alkaa vuonna 1960 Oskarshamnin telakalta, kun Höyrylaiva Oy Boren lippulaiva valmistui. Yhtiöllä oli jo olemassa Bore I, II ja III. Uudelle, Suomen suurimmalle nykyaikaisimmalle autolautalle, ei haluttu antaa suurinumeroista nimeä. Alusta alettiin kutsua nimellä Nolla-Bore. Yhtiön matkustajalaivoissa oli usein kaksi peräkkäistä savupiippua, joista toinen oli valepiippu.

Boren synty ajoittuu aikaan, jolloin vanhat laivat haluttiin korvata uusilla. Laivayhtiön suurin omistaja, Hans von Rettig, halusi ykkösalukseensa vielä höyrykoneen. Boresta tulikin eräs viimeisimmistä rakennetuista matkustajahöyrylaivoista. Vaikka kyse oli höyrylaivasta, ei lämmittäjiä tarvittu, koska lämmitykseen käytettiin öljyä.

S/S Boressa oli 50 paikkaa henkilöautoille sekä neljä bussipaikkaa. Autopaikkojen määrä oli huomattavasti enemmän kuin mitä oli aikaisemmissa laivoissa. Sisään ajettiin laivan sivulta. Alkuaikoina Boressa käytettiin perinteistä luokkajakoa. Ensimmäinen luokka sijoittui laivan yläosiin ja turistiluokan alueet olivat alemmilla kansilla. Neljännen kannen ruokasali oli kaikkien käytettävissä.

Suurin osa matkustajista reissasi kansipaikoilla ilman hyttiä. Jokaisessa hytissä oli pesuallas, mutta vain harvassa oli siihen aikaan oma vessa. Kylpyhuonetilat olivat aluksi vain käytävän varrella.

Alus ajoi seitsemäntoista vuoden ajan Turku-Tukholma -reitillä. Matka-aika oli pidempi kuin nykyaluksilla. Niinpä Bore lähti vain joka toinen päivä alkuillasta Skeppsbronilta ja saapui Turkuun seuraavana aamuna. Syksyllä 1976 legendaarinen höyrylaiva rantautui viimeisen kerran Turun satamaan. Kun uudet laivat olivat edeltäjiään suurempia, Skeppsbronin laituri oli käynyt ahtaaksi. Laivaliikenne siirtyi Värtanin satamaan.

Sen jälkeen Bore oli vielä hetken käytössä muualla. Bore siirtyi sisaryhtiö Silja Linelle, mutta se myytiin pian Jakob Linesille vuonna 1977. Alus liikennöi Pietarsaaren ja Skellefteån välillä nimellä S/S Borea. 1979-1981 alus toimi öljynporaajien asuntolaivana Skotlannissa sekä kanadalaisten asuntolaivana Algeriassa.

Vuonna 1984 laiva palasi takaisin Turkuun liikennöimään Aura Linesin lipun alla Turusta Tukholmaan. Yritys halusi palauttaa Turun ja Tukholman välille nostalgisen höyrylaivaliikenteen, mutta hanke epäonnistui. Aura Line meni konkurssiin. Lopulta Bore makasi pitkiä aikoja tyhjänpanttina Aurajoessa Barkerin puiston edustalla.

Boren uusi elämä alkoi, kun se myytiin Kotkaan Partasen perheyritykselle. Höyrykoneet vaihdettiin dieselmoottoreihin. Sisätilat kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Suurin osa hyteistä vaihdettiin nykyaikaisiin, paremmin varusteltuihin moduulihytteihin. Alus sai myös saunaosaston ja uuden myymälän.

Nimi vaihtui Kristiina Reginaksi. Kun tuli valmista, alus aloitti suositut risteilyt eri puolille maailmaa. Aluksi alus teki risteilyjä Helsingistä ja Kotkasta Itämerelle. Vähitellen matkat pidentyivät. Pohjanmeri, Välimeri ja Punainenmeri tulivat tutuiksi. Reissuja tehtiin yli parikymmentä vuotta maailman merillä. Lokikirjaan tuli merkinnät 40 eri maasta ja 216 eri satamasta.

M/S Kristiina Reginan risteilyt jatkuivat vuoteen 2010, kunnes tiukat turvallisuusmääräykset astuivat voimaan. Aluksen sisustuksessa ja sisärakenteissa oli paloturvallisuusmääräysten vastaisesti liikaa puuta. Muutos töitä ei kannattanut tehdä, ja hyvä niin.

Aluksen osti turkulainen Oy S/S Borea Ab. Hankkeen puuhamies Johnny Sid, Martinmäen poikia, siirrätti aluksen Naantaliin maalattavaksi alkuperäisen väriseksi. Sen jälkeen Bore hinattiin kotisatamaansa Turkuun. Lopullinen laituripaikka löytyi Forum Marinumin kupeesta.

Boren uusi elämä jatkuu museo-, majoitus- ja ravintolalaivana. Alus tarjoaa muun muassa hostel-tyyppisen edullisen yöpymismahdollisuuden. Bore on valittu kahdesti Suomen parhaimmaksi retkeilymajaksi.

Vuodesta 2018 alkaen Bore on toiminut Turun ammatti-instituutin opetuskäytössä. Boren buffetlounas tarjoillaan arkipäivisin laivan ravintola Kristinassa klo 11-14.

Boren menneisyyteen pääsee tutustumaan museonäyttelyssä, laivan ylimmille kansille sijoittuvalla museoalueella. Nähtävänä on muun muassa entiset laivan omistajan ja päällystön asuintilat, komentosilta ja erillisellä käytävällä kolme matkustajahyttiä.

Varustajahytti oli tarkoitettu vain aluksen omistajalle Hans von Rettigille ja hänen perheelleen. Yksityistilaan oli mahdollisuus päästä vain tietyillä henkilökunnan jäsenillä. Hyttiin kuului päivähuoneen lisäksi makuuhytti, kylpyhuone ja pieni tupakointitila. Ulos kannelle oli oma ovi. Rettigit olivat tuttu näky Borella, sillä he vierailivat usein liikeasioissa Ruotsin puolella.

Tilaa oli myös laivan kipparilla. Hänen aluksen oikealla puolella sijaitseva hytti oli henkilökunnan suurin. Lisäksi hänellä oli käytössään erillinen päivähytti lähellä komentosiltaa.

Boreen risteilynostalgiaan voi tutustu myös virtuaalisesti Digimuseo.fi-palvelussa.

S/S BORE

Osoite: Linnankatu 72, Turku.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.