VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Millainen raato! Nuorenmiehen pettymys Tukholman Skeppsbronin satamassa joskus 1970-luvulla oli suuri, kun tuli tieto, että Siljan uusi autolautta oli tilapäisesti vaihtunut vanhaan Boreen.
Ei kestänyt kuin tovi ymmärtääkseni laivan sisätiloissa, että nyt on kyseessä jotain ainutlaatuista. S/S Bore edusti katoavaa höyrylaivaperinnettä. Olin etuoikeutettu, kun sain vielä kokea wanhan ajan tunnelman aluksen alkuperäisellä reitillä.
S/S Boren historia alkaa vuonna 1960 Oskarshamnin telakalta, kun Höyrylaiva Oy Boren lippulaiva valmistui. Yhtiöllä oli jo olemassa Bore I, II ja III. Uudelle, Suomen suurimmalle nykyaikaisimmalle autolautalle, ei haluttu antaa suurinumeroista nimeä. Alusta alettiin kutsua nimellä Nolla-Bore. Yhtiön matkustajalaivoissa oli usein kaksi peräkkäistä savupiippua, joista toinen oli valepiippu.
Boren synty ajoittuu aikaan, jolloin vanhat laivat haluttiin korvata uusilla. Laivayhtiön suurin omistaja, Hans von Rettig, halusi ykkösalukseensa vielä höyrykoneen. Boresta tulikin eräs viimeisimmistä rakennetuista matkustajahöyrylaivoista. Vaikka kyse oli höyrylaivasta, ei lämmittäjiä tarvittu, koska lämmitykseen käytettiin öljyä.
S/S Boressa oli 50 paikkaa henkilöautoille sekä neljä bussipaikkaa. Autopaikkojen määrä oli huomattavasti enemmän kuin mitä oli aikaisemmissa laivoissa. Sisään ajettiin laivan sivulta. Alkuaikoina Boressa käytettiin perinteistä luokkajakoa. Ensimmäinen luokka sijoittui laivan yläosiin ja turistiluokan alueet olivat alemmilla kansilla. Neljännen kannen ruokasali oli kaikkien käytettävissä.
Suurin osa matkustajista reissasi kansipaikoilla ilman hyttiä. Jokaisessa hytissä oli pesuallas, mutta vain harvassa oli siihen aikaan oma vessa. Kylpyhuonetilat olivat aluksi vain käytävän varrella.
Alus ajoi seitsemäntoista vuoden ajan Turku-Tukholma -reitillä. Matka-aika oli pidempi kuin nykyaluksilla. Niinpä Bore lähti vain joka toinen päivä alkuillasta Skeppsbronilta ja saapui Turkuun seuraavana aamuna. Syksyllä 1976 legendaarinen höyrylaiva rantautui viimeisen kerran Turun satamaan. Kun uudet laivat olivat edeltäjiään suurempia, Skeppsbronin laituri oli käynyt ahtaaksi. Laivaliikenne siirtyi Värtanin satamaan.
Sen jälkeen Bore oli vielä hetken käytössä muualla. Bore siirtyi sisaryhtiö Silja Linelle, mutta se myytiin pian Jakob Linesille vuonna 1977. Alus liikennöi Pietarsaaren ja Skellefteån välillä nimellä S/S Borea. 1979-1981 alus toimi öljynporaajien asuntolaivana Skotlannissa sekä kanadalaisten asuntolaivana Algeriassa.
Vuonna 1984 laiva palasi takaisin Turkuun liikennöimään Aura Linesin lipun alla Turusta Tukholmaan. Yritys halusi palauttaa Turun ja Tukholman välille nostalgisen höyrylaivaliikenteen, mutta hanke epäonnistui. Aura Line meni konkurssiin. Lopulta Bore makasi pitkiä aikoja tyhjänpanttina Aurajoessa Barkerin puiston edustalla.
Boren uusi elämä alkoi, kun se myytiin Kotkaan Partasen perheyritykselle. Höyrykoneet vaihdettiin dieselmoottoreihin. Sisätilat kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Suurin osa hyteistä vaihdettiin nykyaikaisiin, paremmin varusteltuihin moduulihytteihin. Alus sai myös saunaosaston ja uuden myymälän.
Nimi vaihtui Kristiina Reginaksi. Kun tuli valmista, alus aloitti suositut risteilyt eri puolille maailmaa. Aluksi alus teki risteilyjä Helsingistä ja Kotkasta Itämerelle. Vähitellen matkat pidentyivät. Pohjanmeri, Välimeri ja Punainenmeri tulivat tutuiksi. Reissuja tehtiin yli parikymmentä vuotta maailman merillä. Lokikirjaan tuli merkinnät 40 eri maasta ja 216 eri satamasta.
M/S Kristiina Reginan risteilyt jatkuivat vuoteen 2010, kunnes tiukat turvallisuusmääräykset astuivat voimaan. Aluksen sisustuksessa ja sisärakenteissa oli paloturvallisuusmääräysten vastaisesti liikaa puuta. Muutos töitä ei kannattanut tehdä, ja hyvä niin.
Aluksen osti turkulainen Oy S/S Borea Ab. Hankkeen puuhamies Johnny Sid, Martinmäen poikia, siirrätti aluksen Naantaliin maalattavaksi alkuperäisen väriseksi. Sen jälkeen Bore hinattiin kotisatamaansa Turkuun. Lopullinen laituripaikka löytyi Forum Marinumin kupeesta.
Boren uusi elämä jatkuu museo-, majoitus- ja ravintolalaivana. Alus tarjoaa muun muassa hostel-tyyppisen edullisen yöpymismahdollisuuden. Bore on valittu kahdesti Suomen parhaimmaksi retkeilymajaksi.
Vuodesta 2018 alkaen Bore on toiminut Turun ammatti-instituutin opetuskäytössä. Boren buffetlounas tarjoillaan arkipäivisin laivan ravintola Kristinassa klo 11-14.
Boren menneisyyteen pääsee tutustumaan museonäyttelyssä, laivan ylimmille kansille sijoittuvalla museoalueella. Nähtävänä on muun muassa entiset laivan omistajan ja päällystön asuintilat, komentosilta ja erillisellä käytävällä kolme matkustajahyttiä.
Varustajahytti oli tarkoitettu vain aluksen omistajalle Hans von Rettigille ja hänen perheelleen. Yksityistilaan oli mahdollisuus päästä vain tietyillä henkilökunnan jäsenillä. Hyttiin kuului päivähuoneen lisäksi makuuhytti, kylpyhuone ja pieni tupakointitila. Ulos kannelle oli oma ovi. Rettigit olivat tuttu näky Borella, sillä he vierailivat usein liikeasioissa Ruotsin puolella.
Tilaa oli myös laivan kipparilla. Hänen aluksen oikealla puolella sijaitseva hytti oli henkilökunnan suurin. Lisäksi hänellä oli käytössään erillinen päivähytti lähellä komentosiltaa.
Boreen risteilynostalgiaan voi tutustu myös virtuaalisesti Digimuseo.fi-palvelussa.
S/S BORE
Osoite: Linnankatu 72, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
