Töykeä, ruma, korruptoitunut, likainen…Brysselistä esitetään usein kielteisiä adjektiiveja. Euroopan pääkaupungissa kannattaa kuitenkin poiketa, ainakin syömään ja juomaan. Bryssel on mainettaan parempi.
Ensin huonot uutiset: Bryssel on yhtä sekamelskaa. Suuresta kaupungista on aluksi vaikea saada kokonaiskuvaa. Kaikki on hajallaan, pirstaleina. Mikään ei tunnu olevan käden ulottuvilla. Ei oikein edes tiedä, mistä kaupunkiin tutustuminen kannattaisi aloittaa. Kaupungin karttakin on sekava ja sokkeloinen. Jopa Grand Placen hahmottaminen on aluksi vaikeaa.
Brysseliä on syytetty vanhan tuhoamisesta. Suomessakin tuttu ilmiö tuntuu pieneltä murheelta verrattuna Brysselin yltiöpäiseen vimmaan purkaa arvorakennuksia uusien lasipalatsien ja betonikolossien tieltä. Suunnittelemattomuus johtuu osittain siitä, että Bryssel muodostuu 19:sta melko itsenäisestä kunnasta, jotka kukin päättävät, kuten parhaaksi näkevät. Määrätietoinen kaupunkisuunnittelu on vierasta ja kaavoituskin vähän niin ja näin.
Jopa aivan keskustassa näkee kokonaisia kerrostaloja tyhjinä, ikkunat osittain sirpaleina. Sijoitusyhtiöt ja ahneet grynderit odottavat rakennuskannan rappeutumista, jotta voisivat pystyttää tilalle uutta ja modernia.
Aivan oma lukunsa on EU-korttelit ydinkeskustan ulkopuolella. Ensikertalaisella suu loksahtaa auki nähdessään mahtavat lasipalatsit; osa on onnistuneita, osa kaameita. Kaikesta näkyy, että raha ja valta ratkaisevat. Ovaalinmuotoisella Euroopan unionin parlamenttirakennuksella väitetään olevan maanosamme pisin julkisivu.
Alueen lasiviidakon symboli on jo vuonna 1963 valmistunut nelisakarainen Berlaymont, joka suljettiin asbestivaaran takia vuonna 1991. Euroopan unionin komissio pääsi palaamaan rakennukseen pitkän remontin jälkeen vuonna 2004. Rakennuksen omistaa Belgian valtio, jolle Euroopan unioni maksaa pientä vuokraa. Tilojen korjaustyö tuli maksamaan maltaita belgialaisille veronmaksajille.
Kaupunkilaiset suhtautuvatkin Euroopan unioniin ristiriitaisesti. Asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin, toisaalta eri puolilta Eurooppaa tulevat hyvätuloiset virkamiehet myös kuluttavat paljon rahaa.
Belgia on merkillinen maa. Sillä on yksi kuningas, kaksi kansaa ja kolme kieltä. Kuningas Albert pyrkii tasapainoilemaan pohjoisten flaamin kieltä puhuvien flaamien ja eteläisten ranskan kieltä puhuvien valloonien välillä. Lisäksi maan itäosassa asuvilla saksankielisillä on virallinen asema. Bryssel on kaksikielinen, mutta käytännössä ranskankieliset ovat selvä enemmistö.
Edellä mainittujen lisäksi kaupungissa on yli 100 muuta kansallisuutta. Brysselin asukkaista komannes on ulkomaalaisia, joista puolet on EU:n virkamiehiä ja kansainvälisten yritysten henkilökuntaa. Laillisten ja laittomien siirtolaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suurimmat ryhmät ovat turkkilaiset ja marokkolaiset. Belgiaan on helppo tulla, koska rajat ovat avoinna.
Sitten hyvät uutiset: purkuvimmasta huolimatta paljon kaunista on yhä jäljellä, vaikka kaupunginmuurit purettiin jo pari sataa vuotta sitten. Niiden paikalla kulkevat nyt leveät bulevardit. Kartalla ydinkeskusta sijoittuu näiden katujen sisään muistuttaen muodoltaan miesten kalsareita.
Brysselin keskustaan tutustuminen kannattaa aloittaa Grand Placelta, Euroopan kauneimmalta aukiolta; näin tekee jokainen matkailija. Brysselin sydäntä reunustavat 1600-luvun korumaisen kauniit kiltatalot. Lähes sata metriä korkea Raatihuoneen valkea torni ja sen nokassa keikkuva Pyhä Mikael ovat aukion katseenvangitsijat.
Kaupungintaloa vastapäätä on leipureiden kiltatalo, joka toimii kaupunginmuseona. Sen suojissa on esillä Manneken Pisin yli 600 puvun kokoelma. Keskusaukion ammattikuntien kiltatalojen edessä on katukahviloita, joista on mukava seurata torin tapahtumia. Arkena aukiolla myydään kukkia. Sunnuntaisin tilalle tulevat lintukauppiaat. Parillisina vuosina elokuun puolessa välissä torin peittää sadoista tuhansista kukista tehty upea kukkamatto.
Grand Placelta lähtee kapeita kujia keskustan muiden nähtävyyksien luo. Suurin osa suuntaa rue de l’Etuve -katua pitkin kohti Brysselin symbolia Manneken Pisiä, estotta lorottavaa pikkupoikaa. Se on nähtävä.
Pissaavan pojanvesselin pieni koko on monelle yllätys, mutta se on silti Brysselin kuuluisin nähtävyys. Alun perin poika oli pelkkä kaupungin katukuvaa koristava yksityiskohta, mutta patsaaseen liittyy monia legendoja. Erään mukaan poika oli pissinyt noidan ovea vasten ja noita taikoi vihoissaan pikkupojan patsaaksi.
Manneken Pis ei seiso aina nakuna pylvään päässä. Välillä hänet puetaan uuteen lahjoituksena saatuun pukuun. Yksi asuista on saamelaisten kansallispuku kolmen tuulen kolkkahattuineen. Paikallinen Suomi -seura juhlistaa vappua perinteisesti lakittamalla Manneken Pisin.
Bryssel on museoiden kaupunki. Kuninkaalliset taidemuseot (Musée Royaux des Beaux Arts, www.fine-arts-museum.be) omistavat vaikuttavan kokoelman Peter Paul Rubensin töitä. Vanhan taiteen osaston helmi on belgialaisten oman mestarin Peter Bruegel vanhemman maalaukset 1500-luvulta. Museon modernin taiteen osastolla on paikallisten surrealistien René Magritten ja Paul Delvaux’n teoksia sekä muun muassa Dalín, Matissen ja Gauguinin maalauksia.
Yksi mielenkiintoisimmista kohteista on Autoworld, auton historiaan keskittyvä museo, jonka erikoisuus on Persian šaahille lahjoitettu belgialaisvalmisteinen luksusauto.
Belgialaiset ovat herkuttelijoita. Ulkona syödään ahkerasti, onhan Belgiassa huippuluokan ravintoloita neliömetriä kohden enemmän kuin Ranskassa, eniten siis Euroopassa. Joidenkin ravintoloiden yllä tuikkivat Michelinin tähdet, jolloin laadusta pitää myös maksaa. Edullisimmissa paikoissa kolmen ruokalajin aterian saa 15-20 eurolla. Sanotaan, että belgialainen keittiö vastaa laadultaan ranskalaista ja määrältään saksalaista.
Grand Placen ympäristössä on eniten ravintoloita. Ravintolarypäs löytyy aukion läheltä Rue des Bouchers -kadulta ja sen sivukujilta, tosin vaativa kulinaristi saattaa nyrpistää nenäänsä näille turistipaikoille. Kalat ja äyriäiset on laitettu houkuttelevasti esille ja pöydät täyttyvät joka ilta. Place Sainte Catherinen alueella on runsaasti kalaravintoloita. Edullisimmin Brysselissä syö etnisissä ravintoloissa, joita löytyy runsaasti. Ja uusia perustetaan joka päivä.
Belgialaisten herkkua ovat simpukat. Niitä popsitaan tuhansia tonnia vuodessa. Simpukkasesonki alkoi aikaisemmin syyskuussa, nyt se kestää läpi vuoden, kiitos viljeltyjen simpukoiden.
Belgialaisten mielestä gourmet-ruokaa ovat rasvassa paistetut ranskalaiset (frites). Syykin on selvä: nimestään huolimatta ranskalaiset perunat ovat kotoisin Belgiasta. Rapeiden ranskalaisten päälle pursotetaan paksu kerros majoneesia.
Olut ei ole alkoholijuoma, vaan elintarvike. Belgialaisilla on 600 erinomaista olutmerkkiä ja Bryssel on olutharrastajan taivas. Olutravintoloita ja -panimoita on loputtomiin. Belgialaiset eivät ole kauppamiehiä, sillä paikalliset olutmerkit tunnetaan huonosti maailmalla. Omassa maassa ohrajuomaa juodaan ennätysmääriä, toista sataa litraa yhtä belgialaista kohti.
Belgialaiset rakastavat suklaata. Sitä popsitaan yli kymmenen kiloa vuodessa henkeä kohti. Suklaa on ladultaan huippuluokkaa, koska vain korkealuokkaiset raaka-aineet kelpaavat. Suklaaperinteet juontavat 1800-luvulle, jolloin kaakaota laivattiin maahan Kongosta, Belgian siirtomaasta.
Ydinkeskustan ulkopuolella on kauniita viheralueita. Jopa niin paljon, että Bryssel on Euroopan vihrein kaupunki Lontoon jälkeen. Lähimpänä keskustaa on hienostunut puisto Parc du Cinquantenaire, jonka nurmikenttä kerää piknikille etenkin lapsiperheitä.
Tunnetuin puistoista on Heiselyn alue kaupungin pohjoispuolella. Siellä sijaitsee myös yksi Brysselin maamerkeistä, Atomium.
Tunnettuja belgialaisia
Marco Bosman
Käynnisti menestyksellisen oikeudenkäynnin pelaajien vapaan liikkumisen puolesta EU:n sisällä.
Emil Puttemans
Lasse Virenin kilpakumppani. Hopeaa Münchenin olympialaisissa vuonna 1972.
Adolf Sax
Saksofonin keksijä.
Auguste ja Jacques Piccard
Syvänmerentutkijoita.
Gerard Mercator
Kehitti yleisimmin käytössä olleen karttaprojektin.
Georges Simenon
Kuuluisa kirjailija, komisario Maigret.
Sarjakuvapiirtäjiä
Hergé: Tintti, Morris: Lucky Luke, Peyo: Smurffit.
Bryssel internetissä
Lisää Brysselin mielenkiintoisimpia kohteita
Sarjakuvamuseo
Sarjakuvat ovat belgialaisille intohimo ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Kaupungilla törmää tuon tuosta talojen seiniin piirrettyihin sarjakuvahahmoihin. Monet niistä, kuten Lucky Lucke, Smurffit ja Tintti, ovat suomalaisillekin tuttuja. Brysselin keskustassa on niin sanottu Comic Strip, sarjakuvafreskoreitti, jota seuraamalla voi samalla tutustua itse kaupunkiin. Karttoja saa matkailutoimistosta.
Suosittu sarjakuville omistettu museo sijaitsee upeassa Victor Hortan suunnittelemassa jugendrakennuksessa. Vuodelta 1906 peräisin olevassa talossa toimi aikoinaan Waucquezin tavaratalo.
Museo esittelee sarjakuvamaailmaa laajasti: arkisto, kirjasto, elokuvateatteri ja monipuoliset näyttelytilat. Toinen kerros on varattu kuuluisille belgialaisille sarjakuvapiirtäjille, kuten Hergélle. Hänen luomansa sankari Tintti on museon päähahmo.
Osoite: Rue des Sables 20.
Instrumenttimuseo (MIM)
Brysselin musiikkisoittimille omistettu museo on laajuudessaan maailman suurimpia. Jo itse rakennus, kaunis jugendtyylinen Old Englandin tavaratalo vuodelta 1899 on kiinnostava nähtävyys. Lähes 7000 soitinta neljässä kerroksessa (yhteensä 3000 m²) on määrä, josta ei selviä ihan lyhyellä käynnillä.
Useita soittimia voi kokeilla itsekin. Eikä tarvitse olla edes soittotaitoinen, erilaisten instrumenttien testaaminen on mielenkiintoista. Etenkin lapset viihtyvät.
Soittimien esillepanoon on panostettu. Tunnelmallisessa museossa aika vierähtää nopeasti. Nälän yllättäessä ylimmässä kerroksessa on kahvila, josta avautuu myös hyvä näköala yli kaupungin.
Osoite: Rue Villa Hermosa 1.
Parc du Cinquantenaire
Kuningas Leopold II rakennutti mahtipontisen aukion rakennuksineen Belgian itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Tuloksena oli komea puistokatu, muotopuutarha ja riemukaari, jonka siivissä toimii kolme museota. Puisto sijaitsee EU-korttelista itään. Perille pääsee metrolla (Merode, Schuman).
Musée du Cinquantenairessa (www.kmkg-mrah.be) on taide- ja historiallisten esineiden kokoelma. Esillä on muun muassa arvokkaita veistoksia ja mosaiikkeja muinaisesta Kreikasta ja Roomasta. Näyttelysaleja on yhteensä 140, joten aikaa pitää varata riittävästi. Kuninkaalinen armeija- ja sotahistorian museo (Musée Royale de l’Armée et Histoire Militaire, www.klm-mra.be) on maailman suurimpia alansa museoita. Nähtävää riittää haarniskoista toisen maailmansodan aikaisiin lentokoneisiin.
Minerva, Imperia, Nagant, Germain ja Vivinus olivat johtavia belgialaisia automerkkejä ennen toista maailmansotaa. Sen jälkeen paikalliset autotehtaat siirtyivät suurempien ulkomaalaisten yritysten omistukseen. Lähellä nykyistä EU-korttelia sijaitseva Autoworld (www.autoworld.be) esittelee Belgian autohistoriaa 1800-luvun lopulta alkaen. Yli 400 auton kokoelmassa on muutama erikoisuus, muun muassa Belgian kuningasperheen ja Yhdysvaltain presidenttien Franklin D. Rooseveltin ja John F. Kennedyn käyttämät ajoneuvot. Brysselin automuseon harvinaisuus on Persian shaahille suunniteltu luksusauto. Ensimmäinen maailmansodan jälkeen projekti kuitenkin keskeytyi ja auto jäi toimittamatta Persiaan.
Hortan kotimuseo (Musée de Victor Horta)
Belgialainen jugendarkkitehti Victor Horta suunnitteli monta taloa Brysseliin, mutta monet niistä on purettu. Onneksi hänen kotitalonsa ja ateljeensa on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Hortan museo sijaitsee hieman ydinkeskustan ulkopuolella rue Ameréricainella, mutta siellä käynti on virkistävä kokemus. Arkkitehti suunnitteli kotinsa ja sen vieressä olevan ateljeen pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Huoneet ovat valoisia ja ikkunoissa on lasimaalauksia. Pikantti yksityiskohta on talon keskellä oleva koristeellinen portaikko.
Pyhä Mikaelin katedraali
Brysselin komein pyhättö on omistettu kaupungin suojelupyhimyksille Mikaelille sekä vähemmän tunnetulle Godulelle. Kirkkoa ei voi olla huomaamatta, sillä sen kaksoistornit nousevat 69 metrin korkeuteen pienen kävelymatkan päässä Grand Placelta.
Kirkon vanhin osa, alkuperäinen krypta, on romaaniselta ajalta 1000-luvulta. Nykyasu on sekoitus täys- ja myöhäisgoottilaisuutta. Kirkkoa on useamman otteeseen laajennettu ja koristeltu. Nyt sillä on pituutta 108 metriä ja leveyttä 50 metriä. 1980-luvulla kirkko kunnostettiin perusteellisesti.
Kirkon edustalla on 1800-luvulla valmistuneet komeat portaat, jotta koristeellinen julkisivu näkyisi hyvin. Sisätiloissa kiinnittyy huomio kauniisiin ikkunoiden lasimaalauksiin, jotka esittävät Raamatun tapahtumia ja Burgundin sekä Espanjan hallitsijoita. Barokkinen saarnastuoli vuodelta 1699 on sisätilojen kaunistus.
Osoite: Place St. Godule.
Mini-Europe ja Atomium
Brysselin Atomium-muistomerkin juurella sijaitsevassa minimaassa Mini-Europessa voi tehdä kiertomatkan eri puolille Eurooppaa. Euroopan unionin alueelta on kerätty 300 pienoismallia eri maista. Big Benin ja Eiffelin tornin tunnistavat kaikki. Suomesta mukana on Olavinlinna.
Osoite: Pruparck.
Brysselin symboli Atomium säihkyy jälleen. Rakennelma on kokenut nuorennusleikkauksen. Aikaisemmin metallihäkkyrä oli päällystetty alumiinilla, nyt ruostumattomalla teräksellä.
Atomium on rauta-atomi 165 miljardia kertaa suurennettuna. Valtavankokoinen atomi rakennettiin toisen maailmansodan jälkeiseen ensimmäiseen maailmannäyttelyyn vuonna 1958. Se onkin ainoa rakennelma, joka on jäljellä EXPO 58 -näyttelystä. Atomium sijaitsee Brysselin pohjoisosassa Heyselin kaupunginosassa.
102 metriä korkea Atomium symbolisoi aikakautensa taloudellista ja teknistä kehitystä sekä atomienergian rauhanomaista käyttöä. Pallot ja niitä yhdistävät putket näyttävät melko pieniltä, mutta niiden sisällä voi kulkea suuri määrä ihmisiä samanaikaisesti. Siirtyminen pallosta toiseen tapahtuu liukuportaiden avulla. Sisätiloissa on teemallisia näyttelyitä, muun muassa nyt valotetaan rakennuksen syntyä ja korjaustöitä. Atomiumin huipulla on näköalaravintola, josta voi ihailla Brysseliä yläilmoista.
Heyselin alueella on myös Mini-Eurooppa, jossa on Euroopan kuuluisimpien rakennusten pienoismalleja 70 eri Euroopan maasta. Suomesta on mukana Olavinlinna.
Osoite: Atomium-aukio, Bryssel.
