Dubrovnik on Adrianmeren helmi

31/03/2022

Jugoslavian ylpeys Dubrovnik oli suomalaisturistien kestosuosikki. Sitten tulivat serbit, jotka pommittivat upeaa kulttuuri- ja lomakaupunkia mereltä, ilmasta ja vuorilta. Turistit kaikkosivat.

Tykkien jylinän loputtua ovat eurooppalaiset turistit palanneet suosikkikaupunkiinsa. Hitaampia suomalaisia sai odotella pidempään.

Ennen Jugoslavian väkivaltaista hajoamista Titon maa tuli tutuksi monille suomalaisille. Vaikka Balkanin alueen selkkauksista oli kulunut jo vuosia, oli suomalaisten virheellinen mielikuva Kroatiasta sotaa käyvänä maana vielä pitkään sitkeästi voimissaan.

Kroatia tarvitsee turisteja

Vaikka Adrianmeren rannoille matkaa nyt suomalaisia vuosi vuodelta yhä enemmän, ollaan vielä perässä takavuosien huippuluvuista. Suomituristien into matkustaa Kroatiaan oli aluksi hidasta.

Kroatian valtio kuulutti Tervetuloa-viestiä koko Euroopalle heti sodan päätyttyä vuonna 1995. Turismi on Kroatialle henki ja elämä. Paikkoja kunnostettiin sodan tuhoista kiivaalla tahdilla. Miinat raivattiin nopeasti turistialueilta ja hotellit kunnostettiin. Niinpä italialaiset ja saksalaiset palasivat takaisin entiseen malliin.

Lisää Kroatian ystäviä on tullut entisen Itä-Euroopan maista, Puolasta, Tšekeistä ja etenkin Unkarista. Dubrovnik kunnostettiin sodan tuhoista lähes täysin.

Entiseen malliin

Totta onkin, että Dubrovnik on se sama ”maanpäällinen paratiisi” kuin mitä se oli ennen sotaa. Kaupungista on vaikea löytää enää sodan merkkejä. Kranaattitulessa tuhoutuneet arvokkaat vanhankaupungin terrakottan väriset kattotiiletkin on vaihdettu uusiin. Tosin ajan patinoimat alkuperäiset tiilet erottuvat nyt uusista puhtaan värisistä jäljitelmistä. Korkeammalta katsottuna Dubrovnik on muuttunut täplikkääksi.

Valkoisen hohtavalla vanhankaupungin pääkadulla, Placalla kävellessä aurinko säteilee sileäksi hioutuneesta marmorikivetyksestä entiseen malliin. Unescon suojeluksessa olevan muurien suojaaman kaupungin katukahvilat täyttyvät ilta toisensa jälkeen. Dubrovnikin ja lähisaarten sinistäkin sinisempien vesien rannoilla löhöää turisti ruskeampana kuin muualla Kroatiassa, onhan Dubrovnik kaukana etelässä.

Dubrovnik sijaitsee kapealla rantakaistaleella, joka erottaa Kroatian Bosniasta. Kristallinkirkas ja puhdas Adrianmeri kimaltelee museokaupungin länsipuolella, ja Monte Sergion vuoret suojaavat sitä idästä. Talvet ovat leudompia kuin muualla Kroatiassa, mutta kesät ovat kuivia ja paahteisia. Pari viimeistä kesää ovat olleet poikkeuksellisen kuumia, jopa paikallisille.

Yhdistä ranta- ja kaupunkiloma

Dubrovnik on siinä mielessä erilainen rantalomakohde, että siihen voi yhdistää myös kiehtovan kaupunkiloman. Vaikka kaupungin omat rannat eivät kuulu Kroatian parhaimpiin, pääsee veneillä ja lautoilla vaivattomasti lähisaarille. Sieltä omaa rauhaa ja yksityisyyttä kaipaava löytää varmasti itselleen riittävästi tilaa.

Dubrovnikin vanhakaupunki sijaitsee kaupungin itäpäässä 2-3 km päässä hotelleista ja rannoista. Majapaikastaan muurien ympäröimään historialliseen tunnelmaan pääsee esimerkiksi bussilla tai taksilla. Vanhassakaupungissa voi vierailla kirkoissa ja museoissa tai vain käyskennellä ainutlaatuisessa tuhatvuotisessa ilmapiirissä.

Ruokapaikkoja mistä valita

Illalliseksi voi nauttia esim. ilmakuivattua kinkkua (pršut) vihannesten ja lampaanmaidosta valmistetun tuorejuuston kanssa. Juomaksi voi hörppiä paikallista punaviiniä. Sopivia paikkoja on vanhakaupunki täynnä. Tietyillä kujilla ravintoloita on niin vieri vieressä, että niitä on jopa vaikea erottaa toisistaan.

Yökiitäjille Dubrovnikin vanhankaupungin ilta- ja yöelämä tuottaa pettymyksen. Dubrovnik on enemmän museokaupunki kuin diskoja ja yökerhoja kuhiseva suurkaupunki. Menomestoja löytyy muurien ulkopuolelta hotellialueilta.

Nauti klassisesta musiikista

Bailaamisen sijaista Dubrovnikissa voi nauttia konserteista ja teatteriesityksistä. Kaupungin vauras menneisyys näkyy vielä nykyisinkin hyvässä kulttuuritarjonnassa. Sesonkikaudella, heinä-elokuussa järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia.

Dubrovnikissa järjestetään Kroatian vanhimmat kesäfestivaalit lukuisine oheistapahtumineen. Kaupungin oma filharmoninen orkesteri järjestää konserttejaan hienossa vanhankaupungin Rektor-palatsissa.

Kävelyllä muurien sisäpuolella

Vanhankaupungin sisälle astelen lännen puoleista Pile-portista. Edessä on kaupungin pääkatu, Placa, joka heinä-elokuussa on keskipäivällä kuuma kuin pätsi. Ei ihme, että moni tutustuu historialliseen keskustaan vasta auringon laskiessa.

Portin sisäpuolella on Onofrio de la Cavan lähde, josta monet janoiset täyttävät vesipullojaan. Osa istahtaa kaivon reunalle lepäämään, osa ihastelee vieressä myytäviä värikkäitä tauluja. Portin vasemmalta puolelta lähtevät portaat ylös muurin päälle. Sinne pääsen nousemaan pientä maksua vastaan. 25 metriä korkeat muurit torneineen ovat Dubrovnikin tärkein kokonaisuus, joiden rakentaminen aloitettiin yli tuhat vuotta sitten.

Placa-kadun itäpäässä sijaitsee Sponza-palatsi, jonka sisäpihalta kuuluu musiikkia. Kadun päässä olevalla aukiolla sijaitsee myös Pyhä Blasiuksen kirkko, jonka lasimaalaukset näyttävät kauniilta. Pyhä Blasius, kaupungin suojelupyhimys kantaa aina kainalossaan kaupungin pienoismallia. Miekkosen patsaita löydän useampia eri puolilta kaupunkia.

Jos jatkaisin suoraa, pääsisin Ploca-portista kaupungin ulkopuolelle. Haluan kuitenkin nähdä kaupungin komeimman rakennuksen, Rehtorin palatsin (Rektor-palatsi), joka oli 1400-luvulla Ragusan tärkeä hallinnollinen keskus. Sen sisäpihalla järjestetään nykyisin kesäkonsertteja. Harjoitukset ovat käynnissä. Piipahdan rakennuksen yläkerroksessa toimivassa Kaupunginmuseossa.

Rehtorin palatsin vieressä on barokkityylinen Dubrovnikin katedraali. Sinne on sisäänpääsymaksu, mutta esillä onkin kaupungin arvokkaimmat aarteet.

Päätän tulla illemmalla uudestaan vanhaankaupunkiin. Iltavalaistuksessa kaupunki on varmasti kaunis, eikä niin tukahduttavan kuuma.

Katsaus Ragusan historiaan

Dubrovnikilla eli Ragusalla, kuten sitä aikaisemmin nimitettiin, on takanaan poikkeuksellisen upea ja värikäs menneisyys. Kaupungin historia alkaa 600-luvulta, kun läheisen kaupungin Epidarumin asukkaat muuttivat Dubrovnikin alueelle.

Ajan myötä kaupungista kehittyi tärkeä kauppa- ja satamapaikka. Suola, viini, kala ja öljy menivät hyvin kaupaksi. Adrianmeren pohjukassa sijaitsevan vaikutusvaltaisen Venetsian mahti ulottui 1200-luvulla aina Etelä-Dalmatiaan asti. Dubrovnik säilytti kuitenkin jonkinlaisen itsenäisyytensä, kohtuullista rahallista korvausta vastaan tietenkin.

1400-luvulla venetsialainen vaikutusvalta oli jäänyt jo taakse. Dubrovnikin kaupunkivaltio liitettiin osaksi Kroatia-Unkarin kuningaskuntaa. Kaupunki sai kehittyä suhteellisen rauhassa seuraavien vuosisatojen aikana. Jopa turkkilaisuhan aikana Ragusa onnistui säilyttämään ainakin näennäisen itsenäisyyden.

Ensimmäinen suuri katastrofi koettiin vuonna 1667, jolloin maanjäristys tuhosi kaupungin. Vähitellen myös muut eurooppalaiset merivaltiot haastoivat kaupankäynnissä Dubrovnikin. Napoleonin Euroopan valtaus ulottui aina Dalmatiaan asti. Ranskalaisen keisarin kukistuessa iso osa Balkania siirtyi Itävallan Habsburgeille. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Dubrovnik kuului Jugoslaviaan.

Dubrovnik sodassa

Dubrovnik ei ollut serbeille strategisesti kovinkaan merkittävä kaupunki, mutta sitä oli helppo piirittää ja ampua ympäröiviltä vuorilta raketeilla. Vuoden 1991 syksyllä alkanut Dubrovnikin piiritys kesti vain muutaman kuukauden, mutta sen aikana vanhakaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja. Liekeissä leimuava Dubrovnik, Unescon suojelukohde oli se, joka sai Lännen sympatiat kroaattien puolelle.

Kroatia valtasi Dubrovnikin takaisin voimakkaalla vastaiskulla kesällä 1992. Sodan jälkeen vuonna 1995 alkoi kaupungin kunnostaminen, mutta valitettavasti samalla presidentti Tudjman rakennutti muurien sisäpuolelle korkeimmalle johdolle tarkoitettuja vanhankaupungin tyyliin sopimattomia rakennuksia.

Dubrovnikin nähtävyydet

Sponzan palatsi

Upea goottilais- ja renessanssityylinen rakennus oli aikoinaan tullirakennus. Sen sisätiloissa säilytettään arvokkaita historiallisia dokumentteja.

Rehtorin palatsi

Ragusan aikainen hallitsija (herttua) asui tässä komeassa rakennuksessa. Sisäpihan atriumissa pidetään konsertteja. Yläkerroksen kaupunginmuseossa on esillä huonekaluja, maalauksia, vanhoja rahoja ja aseita.

Katedraali

Dubrovnikin pääpyhätön nähtävyyksiin kuuluvat kirkolliset aarteet, esim. kultaesineitä, maalauksia ja pyhimysten pyhäinjäännöksiä.

Merimuseo

Museossa on esillä vanhoja maalauksia laivoista, laivaesineistöä, vanhoja merikarttoja ja navigaatiovälineitä.

Akvaario

Merimuseon vieressä sijaitseva akvaario ei ole suuri, mutta kertoo kuitenkin havainnollisesti alueen erilaisista merenelävistä.

Kaupungin muurit

Dubrovnikia suojaavien muurien rakentaminen aloitettiin jo 700-luvulla. Kiipeämällä ylös muurin päälle on mahdollista kiertää koko kaupungin ympäri! Se kannattaa, sillä maisemat ovat kerrassaan upeat. Muurin pohjoiskulmassa on Minčetan linnoitus, joka on eräs kaupungin symboleista.

Dominikaaniluostari

Kaupungin läntisen portin (Ploče) vieressä on massiivinen Dominikaaniluostari. Sen museossa on nähtävä 1400-luvun paikallista taidetta sekä arvokkaita koruja.

Fransiskaaniluostari

Placan läntisessä päässä sijaitseva Fransiskaaniluostari kätkee sisälleen yhden Euroopan vanhimmista yhä toimivan apteekin (per. vuonna 1317). Luostarin museossa voi ihmetellä entisaikojen farmaseuttisia välineitä.