Palloilulajien keväiset pudotuspelit alkavat. Nousut ja putoamiset kuuluvat urheilua seuraavien kauden kohokohtiin. Myös itse pelaajille kauden huipentuma, pudotuspelit, ovat ikimuistoisia hetkiä.
Todellisuus on kuitenkin nykyisin toinen. Moni seura ilmoittaa, että pudotuspelit pelataan, mutta sarjanousua ei oteta vastaan, vaikka sellainen omalle kohdalle osuisi. Suljetussa sarjassa ei tarvitse edes järjestää keväisiä nousu- ja putoamiskarsintoja.
Urheilun tärkein elementti on kilpailullisuus. Kun voitolla ei olekaan todellisuudessa mitään merkitystä tai kun sarja on suljettu, urheilun tärkein voima, kilpailullisuus ja sen tuoma draamantunne jää toteutumatta. Todelliset nousu- ja putoamiskarsinnat synnyttävät suuria tarinoita, vahvistavat seurakulttuuria ja lisäävät seuran yhteisöllisyyttä. Kabinettipäätökset ovat pahimpia, sillä ne eivät synnytä sukupolvien yli muisteltavia suuria kokemuksia.
Jääkiekon suljettu Liiga on jo pidempään ampunut itseään omaan koipeensa lopettamalla liigakarsinnat. Liiga suljettiin vuonna 2000. Sen jälkeen pääsarjatasolle on nostettu neljä seuraa: KalPa, Sport, Jukurit ja KooKoo. Yksikään joukkue ei ole pudonnut. Kaksi seuraa on poistunut: Espoon Blues konkurssin myötä ja Jokerit siirtyi KHL:ään.
Liiga on pysynyt suljettuna, vaikka arvostetun urheiluoikeuden asiantuntijan mukaan suljettua Liigaa voidaan pitää jopa laittomana. Sarjaan ei voi nousta ja sieltä ei voi pudota urheilullisen perustein. Niinpä Mestis-joukkueet ovat saaneet useamman vuoden ajan kisailla pelkästä pahviviiristä, joka nostetaan Mestis-mestaruuden kunniaksi kotihallin kattoon.
Suljetun sarjan omituisuus heijastuu myös jääkiekon Nuorten SM-liigaan. Sieltäkään ei voi yksikään liigajoukkueen organisaatio pudota sarjaporrasta alemmaksi. Kun Tuto Hockeyn A-juniorit pelaavat illasta toiseen merkityksellisiä otteluita, saavat liigaseuran juniorit pelata paineettomasti ilman putoamispelkoa.
Jääkiekossa sarjaportaiden välinen kuilu on suuri. Kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, Suomi-sarjassa, pelaa kuusitoista joukkuetta, joista vain aniharva haluaa nousta Mestikseen. Silti joka kevät pelataan Mestis-karsinnat.
Osa seuroista ilmoittaa jo hyvissä ajoin, että mahdollista sarjanousua ei oteta vastaan, vaikka sellainen olisi tarjolla. Osa kertoo kantansa vasta sarjan päätyttyä. Pudotuspelien jännitystä ei haluta latistaa kertomalla etukäteen, miten ottelusarjalla ei todellisuudessa olekaan merkitystä. Eri asia on, mitä yhteistyökumppanit miettivät, kun heidän sponsoroima joukkue ilmoittaakin, että todellinen tavoite ei ollutkaan lopullinen menestyminen, vaan pelkkä osallistuminen.
Sarjanoususta kieltäytymisen taustalla on usein järkisyyt. Ymmärretään talouden nykyrealiteetit. Monen seuran yltiöpäiset suunnitelmat sarjanousuista ovat karahtaneet karille taloudellisten ongelmien ansiosta. Viime vuosina on nähty lukuisia joukkueiden katoamisia aina pääsarjoja myöten. Etenkin pääsarjatason koripallosta ja jalkapallosta löytyy useita esimerkkejä.
Eri palloilusarjojen keväiset pudotuspelit pelataan joka tapauksessa, vaikka niiden urheilulliset panokset noususta ja putoamisesta voivat olla vähäiset. Tilanne on pidemmällä aikavälillä kiusallinen. Joukkueiden toistuva ”Ei kiitos” sarjanousulle, mahdolliset kabinettipäätökset ja villit kortit syövät sekä seuran että lajin urheilullista uskottavuutta. Miltä pelaajista tuntuu, kun vasta harjoituskaudella tietää, millä sarjatasolla seuraava kausi pelataan?
Tuto Volley pelaa lentopalloa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Joukkueen tavoite on liigakarsinnat. Nousu Mestaruussarjaan on kuitenkin siirretty tulevaisuuteen. Vaikka tarjolla olisi pääsarjapaikka kabinettipäätöksen turvin, joukkue on ilmoittanut nousevansa ”vanhanaikaisesti” vain pelaamalla. Kun noustaan, koko organisaation pitää olla siinä vaiheessa liigatasoa.
FBC Turun viimevuotinen päävalmentaja Perttu Kytöhonka totesi, että Salibandyliigaan noustaan vasta, kun joukkue ja taustat ovat liigakelpoisia. Turun suurin salibandyseura on ottanut isoja askeleita kohti liigakelpoisuutta. On selvää, että Divarin yksi kärkijoukkueista nousee pääsarjaan ennemmin tai myöhemmin.
Kaarinan Ura Basket eteni nopeasti kolmannelta sarjatasolta Korisliigaan. Nousun taustalla oli suotuisat kabinettipäätökset ja Korisliigan laajentuminen. Tavoite oli asetettu seurassa myöhemmäksi, mutta kun tilaisuus tuli, nousu Korisliigaan otettiin vastaan. Mutta Kaarinassakin on huomattu, miten haastavaa on pelata koripalloa pääsarjatasolla.
Kristika Turussa nousu pääsarjaan on asetettu tulevaisuuteen. Seurassa ymmärretään Korisliigan realiteetit – etenkin, kun tiedetään naapuriseuran taloudelliset ja urheilulliset resurssit. Kristikassa tilanne on nyt ristiriitainen. Joukkue pyrkii pääsemään Divarin A:n pudotuspeleihin, jopa sarjan voittoon, vaikka nousua Korisliigaan ei tavoitellekaan.
Mestis-seura Tuto Hockeyn kohtalona on pelata maineesta ja kunniasta sekä Kupittaan halliin kattoon ripustettavasta pahvisesta mestaruusviiristä.
HC TPS:ssä aletaan vähitellen valmistautua pitkälle kesälomalle. Ennen sitä on mahdollista myydä kalleimmat pelaajat muualle. Hyvissä ajoin ennen kauden päättymistä alkaa liigajoukkueiden tyhjennysmyynnit. Sen jälkeen osa joukkueista pelailevat merkityksettömiä otteluita, joista monet ovat jopa virallisia vedonlyöntikohteita.
