VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jokainen turkulainen rakennuksen tietysti tunnistaa, mutta harva on poikennut sisälle. Ortodoksinen kirkko eli virallisemmin Pyhän Aleksandran kirkko Kauppatorin reunassa on päivisin avoinna kaikille, maailmankatsomuksesta riippumatta.
Ja onhan se sisäpuolelta katsomisen arvoinen.
Alun perin kaikki ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut. Mutta, jos olisi mennyt, niin Turku olisi tänä päivänä Kauppatorin osalta kovin erinäköinen. Torin pohjoislaidalla olisi kaupungin komein monumentaalirakennus, edustavan näköinen kaupungintalo.
Eikä siinä kaikki.
Engelin hulppeitten suunnitelmien mukaan koko Kauppiaskadun puoleinen laita olisi koostunut, ei pelkästään mahtipontisesta kaupungintalosta, vaan samaan kortteliin olisi tullut muun muassa hovioikeuden talo, hovioikeuden presidentin ja maaherran asunto. Mutta eipä tullut.
Tehtyihin suunnitelmiin puuttui Venäjän keisari tsaari Nikolai I. Hänen mahtikäskyllään uuden ortodoksisen kirkon paikaksi valikoitui Turun suurpalon jälkeen kaupungin tärkein paikka. Kirkko oli rakennettava raatihuoneelle varatulle paikalle. Suunnittelutehtävä annettiin toki Engelille.
Piirustuksien valmistuminen ja lopulta myös kirkon rakentaminen kesti vuosia. Niinpä 1840 kuollut Engel ei ehtinyt nähdä luomustaan valmiina. Empiretyylinen kirkko valmistui viisi vuotta arkkitehdin kuoleman jälkeen. Juhlallinen vihkiminen tapahtui syyskuussa 1846. Nimeksi tuli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko.
Kirkko tuli myös tarpeeseen, sillä Suomessa elettiin Venäjän vallan aikaa. Suurruhtinaskunnan ajalla Turussa oli paljon venäläisiä sotilaita. Tänne siirtyi Venäjältä myös merkittävä ortodoksinen siviiliväestö. Ennen uuden kirkon rakentamista ortodoksinen seurakunta joutui kokoontumaan väliaikaisissa tiloissa.
Aikoinaan pääsisäänkäynnin yläpuolella oli kellotapuli, jossa oli pari tonnia painava kirkonkello. Vuosikymmenien ajan kellon lyönnit tulivat turkulaisille tutuiksi, kunnes kellojen soitto vaimeni. Syynä oli kirkkorakennusten perustuksiin ilmestyneet halkeamat. Kellotapuli purettiin.
Nyt lähes 100 vuotta myöhemmin ortodoksisen seurakunnan jäsenet seuraavat jälleen tarkkaan mahdollisia halkeamia. Kysymys kuuluu, uppoaako kirkko saveen kun Toriparkkia rakennetaan. Tämän hetken tiedon mukaan, tilanne on hallinnassa.
Todennäköistä on, että Kauppatorin ortodoksinen kirkko seisoo samalla paikalla seuraavankin vuosisadan aikana. Eihän edes sodan aikaiset pommituksetkaan osuneet suuremmin kirkkoon.
Arkkitehti Engelin raatihuoneen suunnitelmat jäivät arkistoon pölyttymään, ja ovat saaneet pölyttyä tähän päivään asti. Turulla ei ole vieläkään omaa kaupungintaloa. Kaupunginvaltuusto kokoontuu hotelli Seurahuoneen tiloissa, paikassa, mikä piti olla vain väliaikainen. Väliaikaisuus on nyt kestänyt liki pari sataa vuotta.
PYHÄN ALEKSANDRAN KIRKKO
Osoite: Yliopistonkatu 19, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
