Ei niin haudanvakava harrastus – hauturi Saarisella 250 ruumisautoa

Jari Saarisen isoisä puuseppä Karl Gustaf Saarinen perusti ruumisarkkuliikkeen Turkuun Iso-Hämeenkadulle vuonna 1902. Nykyisissä tiloissa Reginan kiinteistössä liike on ollut vuodesta 1929. Linnankadulla sijaitseva Saarisen perheen hautaustoimisto onkin toiminut samalla paikalla nyt jo yli 80 vuotta. Yritys on ollut saman suvun omistuksessa yli 100 vuotta.

– Isoisän aikana 1900-luvun alkuvuosina oli käytössä karvaooppeli eli hevonen kärryineen ruumisarkkujen kuljettamiseen. Sen aikaiset arkutkin olivat puuseppien nikkaroimia. Meidän firmalle tulivat ensimmäiset ruumisautot vasta myöhemmin, kertoo Saarinen.

Ruumisautot rakennetaan yleensä muuttamalla farmarimalleja ja tila-autoja arkun kuljetusta varten. Cadillacit ja Lincolnit ovat suosittuja Amerikassa. Rolls Royce on brittien arvostetuin malli. Suomessa ensimmäiset ruumisautot tulivat Itä-Euroopasta.

– Mersu ja Volvo ovat nykyisin yleisimmät. Hautausalalla muutokset ovat hitaita. Eräs ongelma on kuitenkin ihmisten keskipituuden kasvu. Nykyään tarvitaan pidempiä arkkuja kuin aikaisemmin, mutta automallit ovat vastaavasti lyhentyneet. Maailmalla ei taida olla yhtään valmista ruumisautomallia.

Ruumisautojen koko on kasvanut, ei pelkästään pituutta, vaan nykyään tarvitaan myös leveyssuuntaan yhä suurempia arkkuja.

Joku kerää postimerkkejä, joku muumimukeja. Jari Saarinen kerää ruumisautoja. Toki eksoottinen keräilykohde ei ole yllättävää miehelle, joka pyörittää itse hautaustoimistoa. Yllättävää on kokoelman laajuus.

Jari Saarisen kokoelma alkoi karttua vuodesta 1967, kun nuorimies hankki ensimmäisen ruumisautonsa.

– Kokoelma karttui aluksi hitaasti, sillä ruumisautojen pienoismallit olivat harvinaisuuksia ja tehdyt sarjat olivat jo silloinkin pieniä. Nyt netin avulla on mahdollista seurata, millainen tarjonta on maailmalla. Niukkaa se on vieläkin. Moni auto on tullut ostettua Keski-Euroopan lelukaupoista.

Harvalla on toimistonsa koristeena 250 ruumisautoa siististi aseteltuna lasivitriineihin. Tunnelman täydentävät liikkeen monet ruumisarkut ja tuhkauurnat. Pääväri pienoismalleissa on musta, mutta ei kaikissa.

– Suomessa hyväksyttyjä värejä mustan lisäksi on valkoinen ja harmaa. Ulkomailla olen nähnyt muunkin värisiä. Eräs kokoelmiini kuuluva japanilainen auto on kullanvärinen.

Jarin kokoelman useat autot ovat tarkkoja jäljitelmiä alkuperäisistä. Ne eivät ole tarkoitettu lasten leikkeihin, vaan keräilijöille. Joukossa on myös sellaisia pienoismalleja, jotka ovat olleet aitoina oman hautausfirman käytössä. Kokoelman pienin auto on löydetty kirpputorilta. Isoimmat pienoismallit ovat jo lähes puolimetrisiä.

Jarin ruumisautot ovat harvoin yleisesti näytillä.

– On ihmisiä, jotka suhtautuvat kielteisesti ruumisautojen esilläoloon, vaikka ne ovat pienoismalleja.

Kaikki ruumisautot eivät ole mustia.
1938 Chevrolet vm. 1928 oli K. G. Saarisen ensimmäinen hautauskäyttöön tarkoitettu auto, jossa oli G. W. Wulffin tekemä kori. Kuva otettu “Ruumisarkkuliikkeen” pihalta, Iso-Hämeenkatu 14. Autossa kuljettajamme Oiva Välimäki, perustaja K. G. Saarinen ja nykyisistä omistajaveljeksistä Jarmo Saarinen lapsena. (Saarisen arkisto)
1934 käytössä olleet hautausautot sekä henkilökuntamme. Autot vas. Chevrolet vm. 1928, Oakland vm. 1928, Nash vm. 1928 sekä Nash vm. 1934. (Saarisen arkisto)
Kuva vuodelta 1910 Iso-Hämeenkadun 14 pihalta. 1900-luvun alussa vainajat kuljetettiin pääasiallisesti hevoskärryillä. Kuvassa myös muita välineitä vas. kantopaarit, vesikelkat ja käsikärryt. Miehet vasemmalta: talonmies, perustaja K. G. Saarinen ja Rinne. (Saarisen arkisto)

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!