Siinä se nyt sitten on! Ylistetty Toledo, eräs Euroopan kuuluisimmista historiallisista kaupungeista. Autoni ikkunasta avautuu uskomaton näky. On pakko pysähtyä valokuvaamaan. Toledon kullankeltainen kaupunki kohoaa Tajojoen mutkassa korkeuksiin.
Ylimmäksi kurkottaa Alcázarin linna teräväkärkisine torneineen. Katedraalin huippu kohoaa lähes yhtä korkealle. Toledo on turistiystävällinen kaupunki, joka vie aikamatkalle Espanjan kultaisiin vuosiin.
Paljon ylistystä. Kosolti hehkuttamista. Odotukseni ovat suuret. Toledoa pidetään yhtenä Espanjan mielenkiintoisimpana matkakohteena. Sen etuna on lyhyt matka maan pääkaupungista Madridista. Nopea AVE-luotijuna tuo perille alle puolessa tunnissa. Suurin osa Toledon vierailijoista onkin päivämatkalaisia.
Myös monet matkanjärjestäjät organisoivat Madridista päiväreissuja 70 kilometrin päässä sijaitsevaan Toledoon. Mutta on suoranainen rikos viettää vain päivä Toledossa. Pari tuhatta vuotta kestänyt kaupungin historia on synnyttänyt paljon nähtävää. On itsestään selvää, että Toledo kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Toledon erityispiirre on sen historiallinen monikerroksellisuus. Rooman vallan aikana kaupunkia kutsuttiin nimellä Toletum. Osa roomalaisten rakentamasta kaupunginmuurista on yhä jäljellä. Kansainvaellusten aikana länsigootit hallitsivat kaupunkia. Vuonna 712 käynnistyi pitkään kestänyt Afrikasta tulleiden arabien aikakausi.
Uusi vaihe Toledon historiassa alkoi kristittyjen valloitettua kaupungin takaisin vuonna 1087. Siitä tehtiin kuninkaallinen kaupunki, kunnes vuonna 1561 Filip II muutti hovinsa Madridiin.
Oman mausteensa Toledon monikulttuurisuuteen toivat juutalaiset. Pidetäänhän heitä jopa joidenkin lähteiden mukaan kaupungin perustajina. Arabien aikana juutalaiset ja kristityt saivat säilyttää uskontonsa. Juutalaiset kohosivat tuona aikana merkittäviin taloudellisiin asemiin. Tilanne muuttui kristillisten kuninkaiden aikana. Kaupunkien porvaristo koki juutalaisten olevan esteenä taloudelliselle kasvulle.
Katolisten hallitsijoiden Isabellan ja Fredinadin suurimpana mokana voidaan pitää juutalaisten karkotusta maasta vuonna 1492. He allekirjoittivat ediktin, joka määräsi juutalaiset kääntymään kristinuskoon tai lähtemään maasta. Se johti nopeasti taloudelliseen taantumaan.
Turistitoimiston virkailija piirtää tottuneesti antamaansa karttaan ympyrät tärkeimpien nähtävyyksien ympärille. Yhden päivänä aikana ehtii nähdä katedraalin, Alcázarin linnan, juutalaiskaupunginosan ja El Greco -museon, kuuluisan taidemaalarin elämälle omistetun kohteen. Kaikki ovat jälleen kävelymatkan päässä toisistaan.
Toledon kapeilla kujilla riittää turisteja. Ja nyt on vasta helmikuu, mitä se onkaan kesällä! Silloin korkealta porottava aurinko ja valtavat turistimassat tekevätkin Toledosta hiostavan. Vanhankaupungin pääkadulla Calle del Comerciolla on vieri vieressä kahviloita, ravintoloita ja turistikrääsää pursuavia matkamuistomyymälöitä. Kaupungin suosituin matkamuisto lienee kaikki se, mikä liittyy ritariaikaan. Toledon maailmankuuluja miekkoja ja tikareita myydään joka puolella. Ihan pikkurahalla niitä ei kyllä osteta.
Goottilaisia katedraaleja olen nähnyt muullakin. Opaskirja väittää kuitenkin Toledon katedraalin olevan Euroopan hienoimpia. Pyhätön pääsymaksun ymmärtää paremmin, kun tietää, millaisia taideaarteita se sisältää. Eräs niistä on 225 kiloa painava ehtoollisleipäastia, joka on valmistettu löytöretkeilijä Kolumbuksen tuomasta kullasta!
Kun on ensin hämmästellyt katedraalin mittasuhteita, pituus 100 metriä, korkeus 40 metriä, kannattaa vierailla yhdessä sakaristossa. Sinne on koottu mittaamattoman arvokkaita taideteoksia. Nimet El Greco ja Francisco de Goya kertovat jo paljon.
Alkuperäiseltä nimeltään Domenikus Theotokópoulos eli El Greco oli nimensä mukaisesti kreikkalainen. Kreetalla syntynyt taiteilija tuli Toledoon Italian kautta 1570-luvulla. Mukanaan hän toi italialaisten mestareiden vaikutuksia. El Grecon tavoitteena oli päästä Madridiin kuninkaan hovimaalariksi, mutta omalaatuista ja ylpeää taiteilijaa ei sinne hyväksytty. Se ei kuitenkaan El Grecoa suuremmin harmittanut, sillä toledolaiset rakastivat omituista mestariaan. El Greco asui Toledossa loisteliaasti ja eli ylellistä elämää.
Maailmanmaineeseen El Greco nousi vasta vuosisatoja myöhemmin. Toledo on yhä se paikka, missä taiteilijan teoksiin voi parhaiten tutustua. El Grecon pääteos Orgazin kreivin hautajaiset on San Tomén kirkossa. Suurikokoinen teos ulottuu lattiasta kattoon. Lisää El Grecosta kerrotaan Museo del Grecossa. Se sijaitsee Casa del Grecon eli taiteilijan mukaan nimetyn kotitalon yhteydessä. Todellisuudessa El Greco ei koskaan asunut tässä talossa – vaikka opaskirjat niin ehkä väittävät.
San Tomén kirkon kulmilta alkaa juutalaiskaupunginosa Barrio Sefardi. Yhdestätoista synagogasta on enää jäljellä vain kaksi, mutta silti Toledossa voi yhä aistia eri uskontokuntien, juutalaisuuden, kristinuskon ja muslimien, rinnakkaiselon. Sekoitus on värikäs ja kiehtovaa.
Espanjalaisesta tapasbaarista voi sujuvasti siirtyä naapuriin maurilaistyyliseen ravintolaan tupruttelemaan vesipiippua. Seuraavasta, juutalaisen omistamasta kioskista, voi ostaa El Grecon muotokuvajäljennöksiä.
Alcázar-nimisiä linnoja on Espanjassa useita. Segovian satumainen Alcázar poikkeaa selvästi Toledon neliönmallisesta linnasta. Opaskirjan mukaan myös Toledon linnassa on tasokas asemuseo. Liika on kuitenkin likaa. Miekkoja ja haarniskoja on tullut jo nähdyksi ihan riittävästi. Toledo pursuaa niin paljon historiaa, että historiannälkäiselle tulee vähemmästäkin ähky olo. Seuraavaksi tekeekin jo mieli siirtyä Kastilia Le Machan rauhalliselle maaseudulle vaeltavan ritarin Don Quijoten maisemiin.
