Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa on eräs Suomen merkittävimmistä nähtävyyksistä

Paikkarin torppa -kyltin on nähnyt jokainen vanhan Ykköstien (nyk. 110) kiireinen kulkija, mutta vain harva on poikennut perille. Siitäkin huolimatta, että moni osaa yhdistää suomalaisen suurmiehen Elias Lönnrotin Sammatissa sijaitsevaan torppaan.

Paikalle kannattaa poiketa jo pelkästään idyllisen maiseman vuoksi.

Lönnrotin syntymäkoti sijaitsee kauniilla paikalla. Kumpuilevassa maastossa taustalla kimmeltää auringon paisteessa Sammatin Valkjärven sininen vedenpinta. 1800-luvun alussa hirrestä rakennettu torppa aitarakennuksineen on pystytetty pienen mäen päälle. Pihapiiriä omenapuineen ympäröi sammaloitunut kiviaita. Paikkarin torpan matala maja on onnen tyyssija, sanoi Lönnrot osuvasti aikoinaan.

Köyhän sammattilaisen räätälin pojasta tuli suurmies jo elinaikanaan. Vuonna 1884 kotikunnillaan kuolleen Lönnrotin aikaansaannoksia osattiin arvostaa. Paikkarin torppa museoitiin pian hänen poismenonsa jälkeen. Monet torpan arvokkaista esineistä ja huonekaluista ovat alkuperäisiä.

Museon sisustus on lähes kokonaan Lönnrotin veljentyttären Miinan (Wilhelmiina) ansiota. Hän keräsi setänsä kuoleman jälkeen paljon suvun hallussa säilyneitä ja torppaan kuuluneita esineitä.  Miina oli pitkään Lönnrotin perheen taloudenhoitajana aina setänsä kuolemaan asti. Miina asui viimeiset vuotensa Paikkarin torpan naapurissa ”Miinan mökissä”.

Jos alkuperäisiä huonekaluja ei ollut enää jäljellä, hankki Miina vastaavia muualta tai niitä tehtiin Miinan muistikuvien perusteella. Miinan tietojen pohjalta julkaistiin Paikkarin torpan ensimmäinen opaskirjanen jo vuonna 1898.

Lönnrotin vielä eläessä Zacharias Topelius listasi torpan Suomen silloisten tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon. Tässä torpassa syntyi mies, jonka nimen koko Suomi mainitsee rakkaudella, kirjoitti Topelius 1800-luvun puolessa välissä julkaistussa kirjassaan. Lönnrotin 80-vuotispäivien kunniaksi Topelius kokosi juhlajulkaisun, jota varten hän oli kerännyt tietoja Lönnrotin nuoruudesta ja torpan historiasta.

Yli 100 vuotta sitten ihmiset olivat paljon lyhyimpiä kuin nykyisin. Paikkarin torppaan sisään astuessa pää kolahtaa helposti oven yläkarmiin. Tuvan sisustus kertoo, miten suomalaisissa matalissa torpissa aikoinaan elettiin vaatimattomasti.

Tilaa hallitsee massiivinen keittonurkkaus patoineen. Sen edessä alkuperäiset lattialankut ovat kovertuneet kuopalle kolmen sukupolven häärätessä tulisijan äärellä. Suuri tuvan pöytä toimi ruokapöytänä sekä räätälin työpöytänä. Leivottaessa pöytälevy käännettiin toisin päin.

Lönnrotin kehto ja sen vieressä seinälle ripustettu lusikkahäkki ovat alkuperäisiä. Ikkunan vieressä roikkuu Eliaksen isän komeat räätälinsakset. Myös lautashylly astioineen on alkuperäinen. Niistä osa on Lönnrotin isän ja isoisän veistämiä.

Paikkarin torpassa oli alun perin vain tupa. Eliaksen vanhin veli Henrik osti torpan isältään ja rakennutti sen yhteyteen pienen kamarin ja eteisen. Kamari on sisustettu Lönnrotin elämään liittyvillä esineillä ja huonekaluilla. Seinällä roikkuvat kopiot Eliaksen tohtorihatuista ja alkuperäinen tuohikontti, jota hän käytti paperikorina. Pöydällä on Lönnrotin itsensä valmistamat kirjoitustelineet. Sylissä pidettävät telineet mahdollistivat kirjoitustyön muuallakin kuin kirjoituspöydän ääressä. Kamarin nurkassa on Lönnrotille kuulunut sänky.

Lönnrot vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet Sammatissa. Hän oli erilainen lapsi, sillä Elias saattoi istua tuntikausia kirjan ääressä. Hän pakeni usein kodin riitaisaa ilmapiiriä ja juopottelevaa isäänsä ulos Valkjärvelle kalastamaan. Mukaan hän otti tietysti kirjan.

Lukuhalukkuutensa takia Elias lähti koulutielle jo varhain. Opiskeluittensa vuoksi tuleva suurmies vietti myöhemmin Sammatin Paikkarin torpassa vain satunnaisia aikoja.

Lönnrot asui muun muassa Oulussa, Kajaanissa ja Helsingissä. Vanhemmalla iällä kotiseutu veti puoleensa. Elias vietti perheineen kesät vuokralaisena Valkjärven rannalla.

Jäädessään eläkkeelle professorinvirastaan Lönnrot osti Nikun talon läheltä Paikkarin torppaa. Vuonna 1869 hän muutti syrjäiseen Lammin taloon, jota nyt Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ylläpitää museona. Lammin talo sijaitsee neljän kilometrin päässä Paikkarin torpasta.

Paikkarin torpan lähellä sijaitseva 1800-luvun asuinrakennus Miinan mökki on saanut nimensä Elias Lönnrotin veljentyttären Miina Lönnrotin mukaan. Sammatin hautausmaalla on Lönnrotien sukuhauta. Elias Lönnrot lahjoitti kirkkoon Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun.

PAIKKARIN TORPPA

Osoite: Torpantie 20, Sammatti (Lohja).

KARTTA

Lue lisää

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.