”Järkyttävä katastrofi myrskyisellä, öisellä Itämerellä vaati keskiviikon aamutunteina 852 ihmisen hengen, kun virolainen matkustajalautta Estonia upposi noin kello 01.30 Utöstä 35 kilometriä eteläkaakkoon. Aamuyön tunteina Suomen lounaissaariston reunamilla käytiin ankaraa kamppailua ihmishenkien pelastamiseksi”.
Näin uutisoi Turun Sanomat onnettomuuden jälkeisenä päivänä.
Katastrofiaamuna monien aamupuurot jäivät syömättä. Uutisten välittämä viesti onnettomuudesta ei kuulostanut aluksi todelliselta. Suuren autolautan uppoaminen muutamassa minuutissa tutuilla vesillä ei voinut olla mahdollista.
Katastrofiyönä olosuhteet olivat kuitenkin karmeat. Tuuli puhalsi yli 20 metriä sekunnissa, oli pilkkopimeää ja merivesi oli jo kylmää. Onnettomuuslaiva Estonia oli vain 14 vuoden ikäinen ja sen piti olla moitteettomassa kunnossa. Tutkijalautakunnan mukaan aluksen keulavisiirin rakenteet olivat kuitenkin pettäneet ja näin autokannelle syöksynyt vesi upotti laivan.
Estonialla oli onnettomuusyönä 989 henkilöä, joista matkustajia 803 ja 186 miehistön jäsentä. Ainoastaan 137 ihmistä saatiin pelastetuksi. Järkyttävä onnettomuus vei myrskyävään mereen kaikkiaan 852 ihmistä. Laivalla oli mukanaan 11 eri kansallisuutta, joista suurin osa oli ruotsalaisia. Virolaisia oli 163 ja suomalaisia vain viisi.
Onnettomuuden jälkeisissä tutkimuksissa on todettu, että katastrofi kosketti joka kymmentä ruotsalaista henkilökohtaisesti omaisen, ystävän tai työtoverin menetyksinä. Virossa onnettomuus osui joka neljänteen.
Katkennut linja symboloi onnettomuutta
Onnettomuuden jälkeisinä vuosina on Ruotsissa ja Virossa pystytetty uhrien muistoksi useita muistomerkkejä. Estonian uhrien muisto ei haalistu. Katastrofin jälkeen seuraavana päivänä hukkuneiden omaiset pystyttivät oma-aloitteisesti valkoisen puuristin Tallinnan Rannavärava-mäelle kaupungin muurien läheisyyteen. Nyt puuristi on poistettu, sillä samalle alueelle on sijoitettu Estonia-onnettomuuden virallinen muistomerkki. Katkennut linja on tullut tutuksi monille Tallinnassa kävijöille.
Teoksen ovat suunnitelleet virolainen kuvanveistäjä Ville Jaanisoo ja suomalainen arkkitehti Jorma Mukala. Teos symboloi elävästi laivaa ja sen matkustajien kesken jäänyttä matkaa. 30 metriä pitkä ja kaksiosainen teräksinen kaari noudattaa kauniisti ympäröivän maaston muotoja. Maassa olevaan graniittiseen laattaan on kirjoitettu kaikkien onnettomuudessa hukkuneiden nimet
Vörun tragedia
Vörun 16 000 asukkaan idyllinen pikkukaupunki sijaitsee Etelä-Virossa Vörun maakunnassa. Kaupungin Keskuspuistossa Katariinan kirkon kupeessa on pelkistetty, mutta erittäin koskettava tumma muistomerkki Estonia-onnettomuuden uhreille. Sen yhteen hiottuun pintaa on kaiverrettu 17 nimeä. Vörun kaupunginhallituksen jäsenet olivat mukana kohtalokkaalla matkalla. Kaikki hukkuivat.
Muistomerkin ristissä olevat kädet tuovat varmasti monelle suomalaiselle muistiin 60-luvulla Rauman edustalla tapahtuneen veneonnettomuuden ja Turun Sanomien kuvaaja Matti Kivekkään ottaman lehtivalokuvan.
Hiidenmaalla laivakello soi lapsien muistolle
Viron toiseksi suurimman saaren pohjoiskärjessä Tahkunan niemimaalla on laivojen kulkua merellä ohjaava valkorunkoinen Tahkunan majakka. Hiidenmaalaisille meri on ollut aina osa arkipäivää. Meri on antanut paljon, mutta myös ottanut. Tahkunan majakan läheisyyteen on pystytetty yksinkertainen, mutta myös vaikuttava muistomerkki. Neljän teräspalkin varassa roikkuu messinkinen laivakello. Se alkaa kilkattamaan kuuluvasti, kun tuulen voimakkuus on sama kuin onnettomuusyönä. Tahkunan muistomerkki on omistettu erityisesti onnettomuudessa hukkuneiden lasten muistoksi.
FAKTAT
Laiva: Autolautta Estonia.
Varustamo: Estline
Reitti: Tallinna-Tukholma.
Tapahtuma-aika: 28.9.1994 klo 01.30.
Paikka: Utöstä 35 km eteläkaakkoon.
Hukkuneita: 852.
Pelastettuja: 137.
Lasti: 38 rekka-autoa/perävaunua, 25 kuorma-autoa,11 pienoislinja-autoa, 26 henkilöautoa.
