SATAKUNTA / EURAJOKI – Eurajoen maatalousmuseo on epäilemättä eräs maamme monipuolisimmista. Kotiseutuyhdistyksen talkoilla rakentama liki 100 metriä pitkä halli pursuaa maataloushistoriaa. Monipuolisen museon pikatein lisä lienee kuitenkin Munakarin veljesten värikäs elämä.
Martti ja Aarne Suominen elelivät kahdestaan poikamiehenä pienellä Munakarin saarella. Paikka oli tullut suvun omistukseen 1900-luvun alussa. Miehet hankkivat elantonsa kalastaen, linnustaen ja hylkeitä metsästäen. Kieltolain aikaa lisäansioita saatiin välittämällä pirtukanistereita janoisille.
Miehet elivät pitkään Olkiluodon ydinvoimalaitoksen varjossa. Munakarista on lähdetty vain kirkkomaalle. Ensin poistui keskuudestamme isoveli Martti ja vuonna 1983 nuorempi Aarne. Veljekset asuivat keskenään vuosikymmenien ajan pienellä saarellaan. Isoveljen kuoltua Aarne eleli vielä pitkään koiransa Turren ja kissojensa kanssa.
Idyllinen rauha rikkoontui, kun lähialueita ryhdyttiin hankkimaan ydinvoimalan rakentamisen takia. Suojavyöhykkeen sisään jäi Munakarinkin. Imatran Voima osti saaren. Elämää varjosti mahdollinen häätö omasta kodista. Kauppakirjoihin merkittiin kuitenkin elinikäinen asumisoikeus ellei turvallisuus toisin vaadi.
Munakarin viimeisen asukkaan Aarnen kuoltua erakkoveljesten irtaimisto huutokaupattiin. Arvokkain historiallinen tavara oli otettu ensin talteen. Itse torppa oli jo niin huonossa kunnossa, että sen siirtämistä muualle ei edes harkittu. Eurajoen kunta peri legendaaristen veljesten jäämistön.
Maatalousmuseon yksi osasto on omistettu veljesten perinnölle. Huone on sisustettu Munakarin poikien kodin tavaroilla, vaatteilla ja huonekaluilla. Mielenkiintoisin yksityiskohta on kodin seinällä ollut Venäjän tsaari Aleksanteri III:n ja keisarinna Fjodorovnan kuvat.
Veljesten isä, Kustaa Vihtori Suominen, palvellessaan Lappeenrannassa sotaväessä pelasti varuskunnan komentajan tyttären hukkumasta. Kiitoksena hän sai komentajalta muun muassa kyseiset keisarilliset valokuvat ja hengenpelastusmitalin. Pojat pitivät isänsä saamia kuvia kamarin seinällä. Välillä punakaartilaiset, välillä suojeluskuntalaiset olisivat takavarikoineet kuvat. Toisinaan keräilijät himoitsivat arvokkaita aarteita, mutta veljekset eivät myyneet.
Maatalousmuseo kertoo, miten Suomi kehittyi 1800-luvun alkeellisista työmenetelmistä nykyajan leikkuupuimuriaikakaudelle. Esineistön parasta antia on monelle koneista kiinnostuneilla museon laaja traktorivalikoima. Esillä on myös paalauskoneita, heinänostokoneita, lajittelijoita, niittokoneita, äkeitä, maamoottoreita jne. Yksi osasto on omistettu mehiläistenkasvatukselle.
Eräs museon erikoisuus Suomen ensimmäinen kylvökone, joka kylvi siemenen ja apulannan samanaikaisesti. Toinen mielenkiintoinen harvinaisuus on maatalouskäytössä voimanlähteenä ollut höyrykone.
Lisäksi Eurajoen kotiseutumuseo käsittää asemuseon, kiertokoulusta ja kansakoulusta kertovan koulumuseon. Lisäksi Eurajoen kotiseutuyhdistyksellä on vuonna 2009 perustettu Apteekkimuseo, joka sijaitsee Eurajoen Kristillisellä Opistolla.
Eurajoen museot sijaitsevat Irjanteen kylässä lyhyen ajomatkan päässä Pori-Rauma-valtatieltä.
MAATALOUSMUSEO
Osoite: Huhdantie 1, Irjanne, Eurajoki.
LUE MYÖS: Eurajoen apteekkimuseo sijaitsee kristillinen opiston upeissa tiloissa
LUE MYÖS: Eurajoen kotiseutumuseo sijaitsee kauniissa ympäristössä
LUE MYÖS: Varttuneemmalle vierailijalle Eurajoen Koulumuseosta löytyy monta mielenpainunutta yksityiskohtaa
LUE MYÖS: Olkiluodon vierailukeskus on avoinna myös satunnaiselle kävijälle
LUE MYÖS: Vuojoen kartano on eräs Suomen hienoimmista empirerakennuksista
LUE MYÖS: Eurajoen Välimaan perinnetorppa on elävä perinnekohde
