POHJOIS-KARJALA / LIEKSA – Kaikki sai ratkaisevasti alkunsa, kun nuori Eva Ryynänen (1915–2001), o.s. Åsenbrygg, suom. Honkajärvi, vei tekemänsä teoksen Veljekset Hiidenkivellä arvioitavaksi. Taidokas teos mahdollisti opiskelun Suomen Taideakatemian koulun eli nykyisen Ateneumin kuvanveistolinjalla.
Tätä ennen Evan ollessa 7-vuotias oli heidän kotitilallaan renki, joka veisteli puukolla kaikenlaista. Evakin olisi halunnut yrittää, mutta nuorelle tyttölapselle ei puukkoa annettu. Evan kerrotaan olleet jo lapsena innostunut veistämään erilaisia hahmoja puusta. Monenlaiset eläimet, kuten linnut, kissat ja hevoset, olivat hänen suosikkejaan
Vasta kansakoulussa hän sai mahdollisuuden veistellä erilaisia eläinhahmoja. Ollessaan paimentyttönä hän veisteli aikansa kuluksi lisää, pääasiassa näkömuistiinsa luottaen. Joskus Eva käytti mallina taulua tai postikorttia.
Evan veistostaito herätti ensimmäistä kertaa isompaa huomiota, kun hän sai lahjaksi kaksi kourutalttaa. Ilman näitä ei olisi ollut mahdollista tehdä Seitsemän veljestä Hiidenkivellä esittävää veistosta.
Teosta varten löytyi sopivan kokoinen puolilaho leppäpölkky. Sen yläpäähän lahopaikkoja poistamalla hahmottuvat veljesten päät ja vähitellen koko sommitelma. Teos vaati suunnattomasti näpertelemistä, mutta Eva vei työnsä loppuun asti sisukkaasti.
Teos on tehty taiturimaisesti, sillä veljesten asennot ja ilmeet ovat aidontuntuiset. Veistos oli ensin esillä Iisalmen maatalousnäyttelyssä keräten heti paljon huomiota. Pian tämän jälkeen Eva matkasi Helsinkiin veistos mukanaan. Näin teos avasi ovet nuorelle 19-vuotiaalle ovet Suomen Taideyhdistyksen kouluun, vaikka Eva ei muuten täyttänyt vain kansakoulun käyneenä sisäänpääsyvaatimuksia.
1930-luku oli aikaa, kun naiskuvanveistäjät olivat harvinaisia. Ryynäsestä tuli eräs sotien jälkeisen kauden tunnetuimmista suomalaisista kuvanveistäjistämme.
Puu, etenkin vanha punahonka, oli läpi uran Ryynäsen suosituin veistosmateriaali. Puun ohella myös marmorista tehdyt ja pronssiin valetut teokset ovat tyypillisiä Ryynäsen monipuoliselle tuotannolle.
Eva oli Iisalmessa syntynyt maatalon tyttö. Navettahommat eivät olleet hänelle vieraita aikuisiälläkään, sillä avioiduttuaan Jaakko Ryynäsen kanssa vuonna 1944, hän työskenteli maatilan emäntänä vuosikymmenien ajan tehden koko ajan puuveistoksia vain sivutyönään. Pariskunta asettui asumaan Paateriksi kutsumalleen pienelle maatilalle, joka oli lohkaistu isännän vanhempien kotitilan maista.
Tilanne muuttui, kun Ryynäsen teoksia oli esillä Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1974. Näyttelystä Puusta pudonnut tuli läpimurto kuuluisuuteen. Sen jälkeen maantilan emännän työt jäivät vähemmälle ja Eva sai keskittyä vain taiteentekemiseen.
Veistoksia alkoi syntyä kiihtyvällä tahdilla, yhteensä yli viisisataa. Monet niistä ovat nyt nähtävinä, ei pelkästään Suomessa, vaan ympäri maailmaa. Useat kotimaiset kirkot ja julkiset rakennukset on koristeltu Paaterin ateljeessa tehdyillä teoksilla.
Eräs niistä, pronssiin valettu Pietari Brahen patsas, sijaitsee Lieksan keskustassa. Säveltäjä P.J. Hannikaisen muistomerkki Laulupuu ja Vieremän Matti ja Liisa -veistos sijaitsevat Nurmeksessa.
Ryynäsen avioparin kotipaikka Vuonisjärven Paateri, 25 kilometriä Lieksan keskustasta, on eräs Pohjois-Karjalan mielenkiintoisimmista tutustumiskohteista. Jo Evan ja Paavon eläessä tänne saapui päivittäin bussilasteittain tutustumaan paikkaan ja Evan todella hienoihin sekä taitavasti tehtyihin teoksiin. Paaterissa voikin tutustua Evan ja Paavon elämään aidossa ympäristössä.
Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevat Ryynäsen ateljee, asuinrakennus, kahvila ja kirkko muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tekee jokaiseen vierailijaan ison vaikutuksen. Alueen rakennuksista Ryynäsen toteuttama kirkko on ehkä vaikuttavin. Taiteilijain temppeliksi nimetty kirkko valmistui vuonna 1991. Päämateriaalina olleesta punahongasta on valmistettu muun muassa penkit, jotka ovat jo itsessään taideteoksia. Alttarina on näyttävä kookas kuusijuurakko. Kirkossa pidetään kesäisin jumalanpalveluksia, häitä, kastetilaisuuksia, hautajaisia ja konsertteja.
Eva Ryynänen kuoli 86-vuotiaana. Sekä Eva että Paavo on haudattu Paaterin pihamaalle.
Ryynäselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ja Suomen metsäyhdistyksen ansioplaketti. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1998. Paateri siirtyi Ryynästen kuoleman jälkeen testamenttilahjoituksena Lieksan kaupungille.
Paateriin on opasteet kantatie 73:lta. Loppumatka, viimeiset kaksi kilometriä, ovat Paaterin yksityistietä.
EVA RYYNÄNEN, PAATERIN KIRKKO JA ATELJEE
Osoite: Paateri 21, Vuonisjärvi, Lieksa.
LUE MYÖS: Pielisen museo – nähtävää olisi useammallekin reissulle
LUE MYÖS: Rukajärvi-keskus – tarjolla on kattava annos jatkosodan Rukajärven taisteluista
