Perttu Kytöhonka kertoi TPS Salibandyn puolesta ajatuksia F-Liigan ja Divarin suunnitelluista uudistuksista. Hän kertoi myös ajatuksiaan, miten liigajoukkueen tulee suunnitella tulevaisuuttaan, oli sarjasysteemi mikä tahansa.
Mahdollinen uudistus mietityttää myös divarijoukkue FBC Turun organisaatiossa. Kysytään mielipidettä tehdyistä ehdotuksista ja seuran tulevaisuuden visioista toiminnanjohtaja Ville Lintuselta.
Jos F-Liigaa supistetaan 12 joukkueen sarjaksi, niin millaisia ajatuksia se synnyttää divariseuran toiminnanjohtajassa?
– Seurana olemme ehdotukseen tyytyväisiä, vaikka emme ole liigassa koskaan pelanneetkaan. Tosiasia on, että joukkueita on ollut liigassa liian paljon. Viimeiset kaudet samat joukkueet ovat kuitenkin olleet aina pudotuspeleissä. Vain sarjan peräpää on elänyt. Liigaa on haluttu pitää maantieteellisesti laajana, mutta kuitenkin hieman keinotekoisesti. Neljäntoista joukkueen liiga on mahdollistanut sen, että viimeinen joukkue on ollut usein todella huono.
– Pitää myös muistaa, että F-Liiga on vähintään maailman toiseksi kovin sarja. Silloin on pakko kysyä, onko tärkeintä pitää sarjassa joukkueita maatieteellisesti mahdollisimman laajasti vai onko tärkeämpää kehittää pelaajia kansainväliseen kilpailuun.
Nykyisellä järjestelmällä divarijoukkueelle voi tulla pitkän kauden jälkeen kesäloma yhden ainoan viikonlopun aikana. Tältä pohjalta uudistus tulisi tarpeeseen, sillä sattuman merkitys pienenisi. Mitä mieltä itse olet?
– Joka toinen vuosi on noussut se joukkue, joka on ansainnutkin. Joka toinen vuosi on noussut se joukkue, joka on pelannut muutaman hyvän viikonlopun. Divarin järjestelmä ei ole ollut kovin urheilullinen eikä ole seulonut joukkueita parhaalla mahdollisella tavalla.
Keväällä 2022 F-Liigasta putoaa liigan supistamisen ansiosta mahdollisesti jopa kolme joukkuetta. Se voi olla kova paikka nykyiselle divarijoukkueelle, joka nousee tämän kauden pääteeksi liigaan. Jos ajatellaan liiganousua pitkäjännitteisesti, olisiko FBC Turulla järkevämpää nousta liigaan, ei tämän kauden päätteeksi, vaan vasta myöhemmin.
– Kyse on kilpaurheilusta. Organisaation pitää olla kunnossa, tapahtuisi nousu liigaan milloin tahansa. Puitteet pitää siis olla sen mukaisessa kunnossa, että liigassa myös pärjätään. Jos liigaan nousee hetken tähdenlento, kyyti tulee olemaan sille tylyä.
Jos FBC Turku nousisi liigaan, joukkueen keski-ikä olisi lähellä 30 vuotta (kun pari junnuikäistä lasketaan pois). Koetko sen uhkana?
– Yleensä Suomessa on keskusteltu siitä, että junioripelaajia pelaa liikaa aikuisten sarjoissa. Naisten puolella keskustelua on vieläkin enemmän. Suomessa on ehkä liikaakin ajateltu, että salibandy olisi pääsarjoissa nuorten miesten laji. Ruotsissa pääsarjatasolla joukkueet ovat kuitenkin aikuisten miesten joukkueita.
– Seurassa kasvaa uusia pelaajia, mutta Turku on myös kasvukeskus. Tänne muuttaa opiskeluikäisiä kavereita ja ihan osaavia pelaajia, kuten tähänkin mennessä. FBC Turulla on se hyvä tilanne, että joukkue on uusiutunut säännöllisesti, jollei omista, niin muualta tulevista. Seuran valtakunnallisesti hyvä maine on tähän varmasti auttanut.
Pitäisikö liigajoukkueella olla myös A-juniorijoukkue SM-sarjassa vai riittääkö divarijoukkue?
– Tärkein tavoite meillä on saada A-juniorijoukkueen laatu pysymään kaudesta toiseen tasaisena. Nyt se on mennyt liikaa ylös ja alas. Isona seurana meidän pitäisi pystyä pitämään taso parempana. En niinkään katsoisi sitä A-junioreiden sarjatasoa.
Turussa on tilanne, missä miesten liiga- ja divarijoukkueeseen on nuoren pelaajan vaikea päästä. Jatkuvuuden kannalta joka vuosi pitäisi kuitenkin nostaa 2-3 nuorta pelaajaa kaudessa pelaavaan kokoonpanoon. Nyt tämä ei toteudu. Miten koet tilanteen?
– Usein sanotaan, että junnulle pitää antaa mahdollisuus, mutta se on käytännössä aina joltain muulta pois. Vanhemmat pelaajat yleisellä tasolla kyllä ymmärtävät tilanteen, koska ovat itsekin olleet junioreina samassa tilanteessa, mutta siitä tulee ongelma, kun se osuu omalle kohdalle. On vaikea perustella pelaajalle, että tämä nuorempi ei ole taitavampi nyt, mutta on ehkä tulevaisuudessa. Ei pelaaja ”osta” tällaista selitystä. Kyse on mitä suurimmassa määrin tällöin johtamiskysymyksestä.
– Nuoren pelaajan tulee myös itse ottaa paikkansa. Hänen tulee päättää, että otan paikan saadessani tilaisuuden. Siihen pitää silloin tarrata kynsin hampain. Kyse on kuitenkin kilpaurheilusta.
– Valmentajan kannalta tällainen on ihanteellinen tilanne, kun juniori on oikeasti niin hyvä, että hän sen paikan ottaa eikä siihen tarvitse muuta apua. Seuran tavoite on toki saada joka kausi ajettua junioreita sisään, mutta välillä tulee hiljaisempia vuosia.
Kun FBC Turussa polku edustuksen pelaavaan kokopanoon on vaikea, pitäisikö Turussa olla kolmas varteenotettava seura (Suomisarja), minne ”ylijäämä” pelaajat voisivat siirtyä, ilman, että pitää lopettaa tai siirtyä alasarjoihin.
– SBS Wirmo on hyvä Suomisarja-joukkue, mutta vastaava turkulainen joukkue on toistaiseksi utopiaa. Se vaatisi riittävän seuraorganisaation ja yhteistyökumppanit. Kuvio olisi silti haastava, vaikka saisi koottua urheilullisesti hyvän joukkueenkin.
Onko realismia, että FBC Turulla olisi oma joukkue reservijoukkue, joka pelaisi esimerkiksi Suomisarjaa?
– Saimme aikoinaan muista Turun seudun joukkueista säännöllisesti joitakin hyviä pelaajia edustusjoukkueeseemme, mutta se polku pikkuhiljaa kuihtui, kun seurojen toiminnan laatu heikkeni. Siksi nostimme aikoinaan FBC Turun oman kakkosjoukkueen 2. divisioonaan. Nyt ongelmana on, että kakkosjoukkue täyttyy yli parikymppisistä juniorivaiheen päättäneistä urheilullisista pelaajista. Kakkosdivari olisi kuitenkin myös hyvä paikka kehittyä lahjakkaille akatemiaikäisille A- ja B- junioreillemme. Meillä on siksi nyt jopa tunkua seuran kakkosjoukkueeseen. Olisi painetta oikeastaan muodostaa kaksi kakkosjoukkuetta.
– Kustannusten jako on ongelma, vaikka jokainen pelaaja kyllä nykyisin tietää tullessaan kakkosjoukkueeseemme, että edustuksen pelaajilla on siellä tietty kiintiö.
Sitten, kun liiga on supistettu, ei jatkossa yksikään liigajoukkue putoa automaattisesti suoraan divariin, vaan mahdollisesti vasta karsintaotteluiden kautta. Miten koet uudistuksen?
– En näe tätä ongelmana. Varsinkin kun karsintapeleissä (esityksessä ei taidettu vielä ottaa täysin kantaa, onko karsintasarja vai pudotuspelisarja) on kuitenkin kaksi joukkuetta liigasta, eli kyseessä on aito mahdollisuus nousta ja kyllä pudotakin.
