Valikko Sulje

FBC Turun Pekka ja Akseli Härkönen – isä, poika ja salibandy

Aikuisten sarjoissa isä-poika-yhdistelmä on melko harvinainen. FBC Turussa on parivaljakko isä Pekka Härkönen ja poika Akseli Härkönen. Isä on huoltajana ja poika pelaa.

Leevi ja Valtteri Sainio lienevät ensimmäiset isä-poika-pari FBC Turun miesten edustusjoukkueessa. Vuosituhannen vaihteessa Leevi oli huoltajana ja poika pelasi.

Leevi on myös niitä harvoja FBC:n huoltajia, jotka ovat ottaneet suunsoitosta joukkueelleen jäähyn. Herrasmiehenä tunnetun Sainion kohtaloksi koitui rääväsuinen katsoja, joka antoi katsomosta verbaalista palautetta ottelun tuomarille – syntypukiksi joutuneen Leevin selän takaa.

Lähteensuon Jukka ja Jussi. Hoikkalan Vesa ja Jussi. Siinä edelliset. Ja nyt isä Pekka Härkönen ja poika Akseli Härkönen, FBC Turun miesten edustusjoukkueen nykyinen isä-poika-parivaljakko. Juniorijoukkueissa tilanne on tuttu, mutta aikuisjoukkueissa isä-poika-yhdistelmä on jo harvinaisempi.

Akselin salibandyharrastus alkoi samalla tavoin kuin monella muullakin.

– Olen aina tykännyt pihapeleistä. Jo neljävuotiaana aloitin TPS:n isä-poika-sählystä. Sieltä jatkoin muutamaksi vuodeksi pelaamaan kortteliliigaa, kunnes päädyin TPS:n juniorijoukkueisiin. Aloitin myös jääkiekon pelaamisen Kiekko-67:ssa sekä jalkapallon Turun Nappulaliigan Kärsämäen joukkueessa. Olin muita nuorempi, mutta Moisiosta oli lyhyt matka Kärsämäkeen ja joukkueessa oli isän tuttu valmentaja.

Salibandyn harrastaminen jatkui TPS:ssä aina A-juniorijoukkueeseen. Pitkään mukana olleet jääkiekko ja jalkapallo jäivät vähitellen.

– Lätkä oli ykköslajini, mutta en malttanut lopettaa muitakaan lajeja. Välillä oli kiire, kun pelasin kolmea lajia samaan aikaan. Toisinaan mentiin harjoituksista toisiin harjoituksiin.

Kun TPS:n pitkä junioripolku oli edennyt kohti päätepistettä, tuli Akselin kohdalla ajankohtaiseksi siirto naapuriseuraan, tosin hieman yllättäen.

– En ollut koskaan edes harkinnut naapuriseuraa. Tepsi oli ollut minulle aina itsestään selvä valinta. Lappeenrannasta tullut FBC:n uusi valmentaja Perttu Kytöhonka ehdotti seurasiirtoa. Aluksi se kuulosti oudolta, mutta kun tuttuja pelikavereitakin siirtyi naapuriin ja isäkin sai minut puhuttua ympäri, siirryin FBC Turkuun. Nyt on toinen kausi menossa. Olen vieläkin A-juniori-ikäinen, mutta en ole pelannut tällä kaudella yhtään junnuottelua.

FBC Turku sai samalla kertaa kaksi Härköstä. Kytöhonka pyysi myös Pekan mukaan huoltajaksi. Rooli ei ollut uusi, olihan Pekka ollut jo useamman vuoden huoltajana, muun muassa TPS Salibandyn miesten edustusjoukkueessa. Vaikka molemmilla Härkösillä on vankka urheilutausta, ovat isä ja poika olleet yllättävän harvoin mukana saman joukkueen toiminnassa.

– Pojan kanssa tuli pitkään keskusteltua, lähdenkö mukaan, eli olemmeko samassa aikuisjoukkueessa. Esimerkiksi en halunnut olla koskaan isä-poika-valmentaja. Nyt olen kuitenkin ollut yhteensä viisi vuotta oman pojan joukkueen huoltajana. Vapaa-ajalla pyritään olemaan puhumatta keskenään salibandystä.

Isä Pekalla on vankka urheilutausta. Hän on toiminut peräti 21 vuoden ajan jalkapallon puolella valmentajana. Tuto, Pyrkivä, Sporting Club Raisio, FC Inter ja TPS ovat Härkösen edustamia seuroja, valmentajana, huoltajana tai junioripäällikkönä.

Koska Pekalla on kokemusta jo useammasta seurasta, pystyy hän myös vertailemaan eri seurojen toimintatapoja.

– On hienoa, kun FBC:ssä pelaajat on opetettu omatoimiseksi. He pesevät itse peliasunsa, ovat niistä vastuussa. Pelaajat myös täyttävät itse juomapullonsa. Hyvä niin, sillä täytyyhän pelaajan juoda erätauollakin, eikä niin, että huoltaja ottaa pullot ja juoksee täyttämään niitä.

Akselin tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät. Pelaamisen ohella opiskelu hierojan ammattiin on sujunut hyvin. Jatkohaaveena on päästä opiskelemaan fysioterapiaa.

TPS Salibandyn juniori-ikäluokat läpi käynyt Akseli Härkösellä (vas.) on menossa nyt toinen kausi FBC Turussa.

ETUSIVU