FC Interin maalivahtivalmennus täyttää Jani Meriläisen arjen

FC Interin edustusjoukkueen päiväharjoitukset ovat juuri päättyneet. Hikiset miehet poistuvat suihkuun. Maalivahtivalmentaja Jani Meriläiseltäkin pukkaa hikeä pintaan siinä kuin pelaajiltakin. Nykyaikainen maalivahtivalmennus vaatii valmentajaltakin hyvää fysiikkaa. Yhden harjoituksen aikana tehtyjen toistojen määrä on Meriläisellä suuri.

– Parhaimmillaan tulee vedettyä yhden harjoituksen aikana noin 400 laukausta. Kun sen toistaa kuudesti viikossa, on määrä suuri. Pakko myöntää, että mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän joudun treenaamaan omalla ajallani, kertoo Meriläinen, joka omaa valtavien toistojensa ansiosta joukkueensa parhaimman potkutekniikan.

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Meriläisen oma aktiiviura pääsarjatason maalivahtina alkoi 1990-luvulla Rovaniemellä. Maalivahtivalmennukseen erikoistuneet valmentajat olivat harvinaisuuksia.

– Oma potkutekniikkani kehittyi, kun kakkosveskarina lauoin paljon joukkueen ykkösmaalivahdille. Varsinaista maalivahtivalmentajaa ei meillä ollut Rovaniemellä.

Kaudeksi 2001 Meriläinen siirtyi Turkuun FC Interiin. Aktiivipeliura päättyi Kotkassa vuonna 2003, jonka jälkeen Meriläinen palasi Turkuun ja aloitti Interin maalivahtivalmentajana. Nyt Meriläisellä on suoritettuna korkein maalivahtitutkinto, mitä Euroopassa on saatavilla.

– Edustusjoukkueen maalivahtivalmennuksen ohella olen myös joukkueenjohtaja sekä vastaan koko seuran maalivahtivalmennuksesta. Lisäksi valmennan seuran nuorempia ikäluokkia ja toimin U18-maajoukkueen maalivahtivalmentajana.

Jos on otettu maalivahtivalmennuksessa isoja harppauksia eteenpäin, on myös maalivahdin roolissa tapahtunut Meriläisen aikana iso muutos.

– Iso muutos tapahtui sääntömuutoksen ansiosta. Maalivahti ei voinut enää ottaa palautuspalloa käsiinsä. Jalalla pelaaminen korostui. Sääntömuutos jakoi maalivahdit kahteen ryhmään. Entisaikojen yksijalkaiset maalivahdit olivat vaikeuksissa ja modernit maalivahdit opettelivat pelaamaan molemmilla jaloilla.

Kaukana ovat ajat, jolloin maalivahti vain torjui palloja. Nykyään huippujoukkueet pyrkivät pelaamaan pallonhallinnan kautta. Siinä maalivahdin pelinlukutaito ja jalalla pelaaminen ovat tulleet tärkeiksi. Aktiivisella maalivahdilla voi olla ottelun aikana enemmän pallokosketuksia kuin hyökkääjällä.

– Nykyään maalivahti on osa joukkuetta. Silloin, kun pallo on omalla joukkueella, hän on yksi pelaajista. Maalivahti pystyy antamaan syöttövaihtoehtoja muille pelaajille. Hän uskaltaa pitää palloa hallussa, vaikka vastustaja tulisi lähelle. Samalla hän sitoo yhden vastustajan kenttäpelaajan. Muistan, miten Magnus Bahnen paluun myötä Interin pelaaminen muuttui täysin. Hän pystyi pelaamaan molemmilla jaloilla ja uskalsi pelata ahtaisiin väleihin.

Suomesta on tullut viime vuosina harvakseltaan kansainvälisen tason kenttäpelaajia. Maalivahtien kohdalla tilanne on ollut parempi. Antti Niemi, Jussi Jääskeläinen, Jesse Joronen ja Lukas Hradecky ovat luoneet komean kansainvälisen uran.

Meriläisen mukaan maalivahdin on kenttäpelaajaa helpompi päästä Suomesta maailmalle.

– Skandinaavinen pelaajatyyppi on rauhallinen, tunnollinen ja nöyrä. Nämä kaikki ovat hyviä ominaisuuksia huippumaalivahdille.

FC Interissä maalivahtitilanne on optimaalinen. Nuori Aati Marttinen, seuran oma kasvatti, haastaa kokeneen Henrik Moisanderin.

– Moisander on Euroopan tasolla jalalla pelaamisessa huippua. Aati on Henkkaa vielä jäljessä, mutta hän on vielä nuori. Marttinen on hyvä esimerkki pelaajapolusta, sillä hän on käynyt läpi koko seuraorganisaation juniorista alkaen. Aati on pelannut koko ajan maalissa, mutta hän ei ollut mikään lapsitähti. Marttinen on saanut kehittyä rauhassa.

Voisi olettaa, että nykymaalivahdin pitää olla vähintään 190 senttimetriä pitkä.

– Pituus asettaa omia rajoitteita. Tilanteita tulee nopeasti ja kova ponnistusvoima ei auta, jos ei ehdi ponnistamaan. Suomessa kuitenkin pelaajamäärät ovat vähäiset, joten ei voida vetää pituusrajaa. Vielä, kun nuorten perusmotoriset taidot ovat heikentyneet, niin melko kapeasta kärjestä pitää kehittää huippuvahteja.

Meriläisen mukaan paras nimitys olisi valmentaja, joka on erikoistunut maalivahtivalmennukseen. Tavoite on, että maalivahtivalmentajat olisivat tulevaisuudessa osana valmennustiimiä. Meriläisellä on valmennusapuna Interin eri ikäryhmissä Onni Sillanpää, Jussi Liikanen ja Kaj Loven.

– Juniorimaalivahdeissa kiinnitän huomiota urheilullisuuteen sekä juniorin haluun harjoitella ja kehittyä. Lapsista ei voi kuitenkaan ennakoida heidän tulevaisuuttaan, vaikka olisivatkin jo hyviä. Interissä on kyllä potentiaalisia tulevaisuudenlupauksia.

Henrik Moisander on yksi Veikkausliigan kokeneimmista maalivahdeista. Hänet on valittu kahdesti sarjan parhaaksi maalivahdiksi. Moisander on Veikkausliigan paras maalivahti jalalla pelaamisessa.

ETUSIVU