TPS 100 vuotta. Elämässä voisi päästä helpommallakin kuin olla urheiluseuran toiminnanjohtaja, haastavimmassa tapauksessa jopa toimitusjohtaja. Pitkänlinjan urheilumies Janne Kytölä otti haasteen vastaan, kun FC TPS:n edellinen toimitusjohtaja Jarmo Kähkönen siirtyi hoitamaan omia liiketoimiaan.
Valinta TPS:n uudeksi toimitusjohtajaksi oli poikkeuksellinen. Yleensä seuran johtoon valitaan liike-elämän huipulta henkilö, jonka kosketuspinta itse seuraan on usein pieni, mutta harmaan eminenssin roolissaan hänen yhteiskunnalliset verkostonsa ovat laajat. Kytölä tunnetaan enemmänkin ruohonjuuritason tekijänä, jonka konkreettiset teot kertovat enemmän kuin isot puheet.
Olet ollut nyt 52 päivää FC TPS:n väliaikaisena toimitusjohtajana. Joko kaduttaa?
– Ei todellakaan! Tähän on helppo antaa hyvät perustelut. Olen nähnyt tätä seuratoimintaa läheltä ja tein edellisen toimitusjohtaja Kähkösen kanssa tiivistä yhteistyötä. Tiesin tarkkaan, mihin ryhdyn. Seuran yksityiskohdat taloustietoineen olivat pilkulleen tiedossani. Tiedossa oli myös, että Jarmo lähtee jossain vaiheessa, mutta en tiennyt, että minusta tulisi hänen jatkaja. En kuitenkaan kiellä, etteikö olisi tullut uusiakin haasteita. Kevät oli poikkeuksellinen.
Kytölä astui seurajohtajan isoihin saappaisiin lähes pahimmalla mahdollisella hetkellä. Viimeiset vuodet ovat olleet TPS:lle taloudellisesti vaikeat. Kevään koronakriisi teki Kytölän ensimmäisestä työviikosta ikimuistoisen. Positiiviset uutiset olivat vähissä. Ei ollut edes tietoa, pelataanko tällä kaudella lainkaan Veikkausliigaa.
– Kun aloitin toimitusjohtajan työt, koko henkilökunta oli lomautettu. Olin yksin toimistolla. Pahinta oli, kun ei tiedetty, mitä tulee tapahtumaan. Pyörä lähti pyörimään vasta, kun tuli tieto, että Veikkausliiga alkaa. Toimiston väki ja pelaajat palasivat takaisin.
Aloittaessaan uuden pestin Kytölän etuna oli se, että hän oli oppinut tuntemaan seuran läpikotaisin. Hän liittyi organisaatioon talvella 2016, ensin yritysmyyjäksi ja myöhemmin myös seuran uudeksi tapahtumapäälliköksi. Näiden vuosien aikana on tapahtunut enemmän kuin tarpeeksi.
Aluksi iso velkataakka rasitti joukkueen pitkäntähtäyksen suunnitelmia. Urheilullisesti menestys on ollut yhtä vuoristorataa. TPS on ehtinyt lyhyessä ajassa nousemaan pariin kertaan ja kerran myös putoamaan. Joka kerta seuraavan kauden sarjataso on varmistunut vasta kauden viimeisen ottelun jälkeen.
– Kun tuomarin viimeinen pillinvihellys on kuultu, tiesin, millä sarjatasolla seuraava kausi pelataan. Ensimmäisellä kerralla syksyllä 2016 pelasimme karsintoja FC Interin kanssa. Seuraavana vuonna nousu ratkesi Honkaa vastaan sarjan viimeisessä ottelussa. 2018 pudottiin Kupittaalla KPV:ta vastaan. Vastaavasti viime vuonna noustiin liigaan pelaamalla samaa joukkuetta vastaan. Tunteet ovat menneet laidasta laitaan, kun näet ja koet sekä surun että ilon läheltä.
Kytölä tietää, miten joukkueen kiinnostavuus sekä yleisön ja yhteistyökumppaneiden silmissä on aivan toinen, kun sarjataso on Veikkausliiga. Menot ovat ylimmällä sarjatasolla suuremmat, mutta tulovirtakin on monipuolisempi.
– Ero sarjatasojen välillä on suuri. Veikkausliiga tuo paikallispeleineen isomman näkyvyyden. Yritysmaailmaa kiinnostaa enemmän peli HJK:ta vastaan kuin Musan Salamia. Aitioiden myynti lisääntyy. Tärkeää on myös se raha, mikä tulee Veikkausliigalta. Siinä ovat mukana muun muassa Uefalta tuleva tuki ja TV-sopimuksesta saatavat rahat jne. Kyseessä on kuusinumeroinen summa. Ykkösessä vastaava summa on nolla euroa. Myynnin kannalta nousun jälkeinen aika on parasta. Se on myynnin kulta-aikaa, kun joukkue on kaikkien mielessä. Silloin pitää olla yhteistyökumppaneihin yhteydessä.
Kytölä on aina ollut jalkapallomiehiä. Intoa riittää pelata futista alasarjoissa Kaarinan Palloseuran maalivahtina. Monet kuitenkin tunnistavat Kytölän ehkä parhaiten salibandymaailmasta. TPS Salibandyn liigaotteluiden selkokielinen kuuluttajarooli on ollut jo pitkään Jannelle tärkeä harrastus. Onpa Kytölä nuorena poikana perustanut oman salibandyseurankin.
– Kun Kaarinassa ei ollut 1990-luvulla salibandyseuraa, päätimme kavereiden kanssa perustaa oman seuran. West Coast Sheriffs oli suurimmillaan noin 500 jäsenen yhteisö.
Kun energiaa on riittänyt, Kytölä on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa. Kaarinan kaupungin valtuustossa tuli istuttua kahden kauden ajan (2004-2012), ensin varavaltuutettuna ja lopuksi valtuutettuna.
– Lähdin mukaan, kun pyydettiin. Paikallinen Kokoomus tarvitsi nuoren ehdokkaan. Yllätyksekseni pääsin varavaltuutetuksi. Aikapulan johdosta olin ensimmäisen neljän vuoden jälkeen valmis jättämään politiikan, mutta minut kuitenkin valittiin uudestaan, nyt suoraan valtuustoon. Aika pian opin, että politiikka on sitä, että nuori poliitikko painaa sitä nappia, mitä kokeneemmat käskevät.
Edellinen toimitusjohtaja Kähkönen jäi suurelle yleisölle vieraaksi. Harva paikallista jalkapalloa seuraava edes tiesi, kuka on FC TPS:n toimitusjohtaja. Jos tiesi nimen, niin miehen ulkonäkö jäi vieraaksi.
Aiotko itse olla enemmän julkisuudessa antamalla seuran toiminnalle omat kasvosi?
– Minulla ei ole tarve olla julkisuudessa esillä. Seura on minulle se kaikkein tärkein. Oma juttuni on enemmänkin olla kontaktissa asiakkaiden ja yleisön kanssa esimerkiksi ottelutapahtumien aikana. Eli mielelläni jalkaidun keskustelemaan.
Vaikka Kytölällä on mustavalkoinen sydän, hän on tutustunut aikaisempien työkuvioiden avulla muihinkin organisaatioihin. Kytölällä on yhteistä historiaa Tuton jääkiekonkin kanssa. Suhteet paikalliskilpailijaan FC Interiin ovat mutkattomat.
– Inter toivoo sydämestään, että mekin olemme Veikkausliigassa. Derbyt näyttelevät taloudellisestikin niin suurta osaa. Kentällä tietysti taistellaan, se on ihan selvä. Joukkueiden kannattajat kannattavat omiaan, mutta edustuksen tasolla teemme paljon yhteistyötä. Myös stadionyhtiön kanssa yhteistyö toimii moitteettomasti. Luulen, että olemme menneet näissä asioissa valovuoden eteenpäin.
(Tämä haastattelu tehtiin, kun Janne Kytölä oli vielä melko tuore FC TPS:n toimitusjohtaja. Haasteita oli jo silloin ja niitä ei ole nykyisinkään yhtään vähemmän. Työmyyrä jatkaa kuitenkin kaudesta toiseen)
