Toscanan helmi Firenze ylpeilee mittaamattomilla taideaarteillaan. Uuden ajan ihmiskäsitys syntyi täällä. Kaiken takana olivat ylimyssuku Medicin jäsenet, renessanssin kummisedät, joiden siipien suojissa aikakauden parhaat mestarit työskentelivät.
Botticelli, Donatello, Leonardo da Vinci, Giotto, Michelangelo, Tizian, Caravaggio, Rafael, Tintoretto, Rubens… huh! Lista on loputon, mutta onneksi Uffizin taidemuseossa ja Palazzo Pittin käytävillä riittää seinätilaa. Medicien yksityisellä taidekokoelmalla on upeat puitteet. Firenze pystyy haastamaan taidevalikoimallaan minkä tahansa muun taidekaupungin.
Medici-suku oli alun perin vaatimaton kauppiassuku, mutta 1400-luvulla siitä kehittyi vaikutusvaltainen dynastia. Suvun miehiä ylsi aina paavin virkaan asti. Suku keräsi suunnattoman omaisuuden pankkitoiminnallaan. Medicien pankkeja oli ympäri Eurooppaa. Käskyläiset uhkasivat kirkonkirouksella niitä, jotka unohtelivat maksaa velkansa.
Pönkittääkseen vaikutusvaltaansa Medicit tukivat ja suojelivat aikakauden parhaimpia taitelijoita. Se oli poliittista peliä, jonka avulla syntyi samalla vertaansa vailla olevat
taidemarkkinat. Firenzestä tuli kulttuuripaja, joka kuhisi lahjakkaita taiteilijoita. Taidetta tehtiin tilauksesta ja siitä maksettiin etukäteen.
Renessanssin hengessä
Henkisesti vapaamman ajatusmaailman omaperäiset taiteilijat aukoivat uusia uria synnyttäen uuden taidesuunnan, renessanssin eli uudelleen syntymisen. Keskiaikainen taide tukeutui vahvasti uskonnollisiin aiheisiin, mutta renessanssin taitelijat koettelivat sovinnaisuuden rajoja. Uusi ajattelu näkyi taidemaalareiden töiden lisäksi kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa.
Keskiajalla gotiikka esitti tilan litteänä, mutta arkkitehti Brunelleschi keksi perspektiivin, illuusion kolmiulotteisesta tilasta. Keksintö mullisti 1400-luvun taiteen. Renessanssitaitelijat ihannoivat antiikin aikaa, joka tarjosi uusia ideoita. Firenzen katukuvaan ilmestyivät aluksi pahennusta herättävät lihaksikkaiden roomalaisnuorukaisten alastonpatsaat.
Daavid voittaa Goljatin
Firenzen symbolina voidaan pitää Michelangelo Buonarrotin valkoisesta marmorista veistämää Daavid-patsasta. Tilaustyö oli alun perin tarkoitettu sijoitettavaksi tuomikirkon katolle, mutta se asetettiinkin Piazza della Signorialle. Siitä tuli vertauskuva Medicien mahtailua vastaan.
Nykyisin Palazzo Vecchion edessä seisoo piraatti-Daavid, sillä alkuperäinen Michelangelon työ siirrettiin saasteita pakoon Galleria dell’ Accademian suojaan. Lähes kuusi metriä korkea Daavid hohkaa valkoisena jalustallaan lasikattoisessa pyörökaarisyvennyksessä. Vuonna 1504 valmistunut patsas tekee yhä nykyisinkin katsojaan unohtumattoman vaikutuksen.
Firenzen taidemuseot
Galleria degli Uffizi
Uffizi rakennettiin 1500-luvulla hevosenkengänmalliseksi hallintorakennukseksi. Se muutettiin Medicien taideaarteiden esittelypaikaksi. Museo on maailman vanhin edelleen toimiva taidegalleria.
Medicien viimeinen jälkeläinen, Anna Maria Ludovica, lahjoitti suvun taidekalleudet Firenzen kaupungille. Monet postikorteista tutut teokset ovat täällä aitoina. Näyttelyn tähtimaalauksia ovat mm. Botticellin Kevät ja Venuksen syntymä sekä Michelangelon Pyhä perhe ja Tizianin Urbinon Venus. Nähtävänä on myös Rafaelin, Rubensin, Leonardo da Vincin, Filippo Lippin, van Dyckin, Caravaggion ja Rembrandtin mestariteoksia.
Galleria Palatina (Palazzo Pitti)
Palazzo Pitti rakennettiin pankkiiri Luca Pittille, mutta hänen tehdessään vararikon palatsi siirtyi Medicien omistukseen. Siitä tuli heidän pääasuntonsa, jonka freskoin koristelluille seinille ripustettiin suvun yksityiskokoelman teokset. Palatsigallerian lisäksi isossa rakennuksessa ovat nähtävinä ylelliset edustustilat, jalokivi- ja jalometallikokoelma, modernin taiteen galleria ja 1700-1800-lukujen vaatemuotia. Palatsin takana sijaitsee kuuluisa Popolin puutarha.
Galleria dell’Accademia
Museon tiloissa sijaitsee useita Michelangelon kuuluisista töistä. Niistä tärkein on Daavid –patsas. Esillä on myös muiden renessanssitaiteilijoiden teoksia sekä taideakatemian opiskelijoiden ja opettajien töitä myöhemmältä ajalta
Käytännön vinkit
Milloin matkustaa
Ilmastollisesti paras ajankohta Firenzen matkalle on kevät. Sesonkiaika kestää elokuun alkuun, jolloin kaupunki väliaikaisesti hiljenee. Vilkkaimpana matkailukautena turistien määrä on valtava. Koska jokainen haluaa nähdä Botticellin maalaukset tai Michelangelon veistokset, on museoiden ovilla pitkät jonot. Pahimmillaan sisäänpääsyä voi joutua jonottamaan 2-4 tuntia. Myöhemmin syksyllä ja alkutalvesta sisälle museoihin pääsee jonottamatta.
Miten välttää jonot
Aamuvirkku lähtee museoon jo kello kahdeksan jälkeen, heti kun ovet avataan. Myös alkuilta on museoissa rauhallista aikaa. Ruuhka-aikana pääsylipun voi varata etukäteen puhelimitse (+39-055-294883), mutta se käy kätevästi myös paikan päällä. Sisäänkäynnin läheisyydessä on varaustoimisto, jossa voi tehdä varauksen esimerkiksi seuraavalle päivälle. Jonon voi myös ohittaa osallistumalla matkatoimistojen järjestämille museokäynneille.
Miten liikkua Firenzessä
Kaikki nähtävyydet ovat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Silti tassua tulee laitetuksi reippaasti toisen eteen päivän aikana. Osa museoista on suuria ja pitkillä käytävillä riittää kävelemistä. Pelkästään Uffizin taidemuseossa vierähtää helposti 2-3 tuntia. Osa viihtyy siellä huomattavasti pidempäänkin.
Valokuvaaminen museoissa
Sisätiloissa valokuvaaminen on kielletty ja sitä valvotaan myös tarkasti. Jokaisesta museosta löytyy tasokas kauppa, josta löytyy postikortteja, kirjoja, julisteita jne.
Älä unohda kirkkoja
Freskoja ja mosaiikkitöitä on kaikkialla Firenzen kirkkojen seinillä. Esimerkiksi tuomikirkon Santa Maria del Fioren eli Duomon sekä vieressä sijaitsevan kastekirkon värikkäät kattofreskot ja mosaiikit ovat upeita. Santa Crocen kirkkoon on haudattu useita kuuluisia firenzeläisiä suurmiehiä, kuten Michelangelo ja Galileo Galilei.
