Forssa on ollut kummajainen kotimaan koripallokartalla. Asukaslukuun suhteutettuna pikkukaupungin menestys on ollut hämmästyttävä. Forssan Alku ja Forssan Koripojat ovat voittaneet lukuisan määrän aikuisten ja eri juniori-ikäluokkien SM-mitalia. Muun muassa Tuukka Kotti on FoKoPon kasvatti.
Forssalaisen tunnetun koripalloperheen nuorimmainen Johan Kotavuo oli viime kauden päättyessä tilanteessa, missä piti tulevaisuuden suunnitelmat laittaa uusiksi. FoKoPo putosi sarjaporrasta alemmaksi. Divisioona B olisi ollut väärä sarjataso lahjakkaalle 24-vuotiaalle Kotavuolle.
– Viime kauden jälkeen mietin, miten tästä jatketaan. Putoamiseen olin jo varautunut, eli se ei tullut yllätyksenä. Lähtökohtani oli ehdottomasti se, että pelaisin korkeammalla kuin Divari B:ssä. Haluan pelata paljon ja olla joukkueessa yksi johtavista pelaajista. Divari A on minulle parempi sarjataso kuin istua Korisliigassa penkillä.
Kristika Turun pitkäaikainen kapteeni Santeri Latvala lopetti viime kauden päätteeksi peliuransa. Joukkue tarvitsi uuden takamiehen. Kristikan päävalmentaja Juha Ruohonen sai vinkin vapaana olevasta pelaajasta, joka etsi itselleen uutta joukkuetta. Soitto Forssaan toi Kotavuon Turkuun.
– Johan on pelaajana erityyppinen kuin Latvala, mutta hän on käytännössä Latvalan korvaaja. Tarvitsimme uuden takakentän ykkösmiehen. Meillä oli pari kolme takamiestä kiinnostuksen kohteena, mutta Kotavuo tuli nopeasti meille ykkösvaihtoehdoksi. Hän on nuori, mutta kokenut, koska on pelannut Divaria isoilla minuuteilla, kertoo Ruohonen.
Johan tulee perheestä, jolle forssalainen koripallo on ollut kaikki kaikessa. Perheen lasten Johanin ja hänen isoveljiensä, Henrin ja Tonin, koripalloharrastus sai vanhemmatkin innostumaan lajista. Äiti Arja Kotavuo on toiminut seuran puheenjohtajana ja poikiensa joukkueiden joukkueenjohtajana. Kotavuon perheen keskimmäinen Henri ehti pelata FoKoPon paidassa Korisliigaakin. Äiti oli tietysti silloinkin joukkueenjohtajana.
– Äitini rooli seuralle on ollut korvaamaton. Hän on ollut seuratyöntekijä isolla sydämellä. Vanhempieni panos on pitänyt seuraa pystyssä. He halusivat, että pojillaan olisi hyvä pelipaikka Forssassa, toteaa Kotavuo.
Johanin esikuvina ovat olleet hänen isoveljensä.
– Vanhemmillani ei ole koripallotaustaa, mutta menin jo nuorena isoveljieni perässä koripallon pariin. Olin varmaan vasta parivuotias, kun aloin jo pompottamaan koripalloa.
Vanhin Kotavuon pojista, Toni, lopetti koripallon harrastamisen nuorena, mutta Henri ehti pelata komean uran Forssan Koripojissa. Henri pelasi Korisliigaa kaudella 2012–2013 ja seitsemän kautta I-divisioonassa. Hänen uransa päättyi yllättäen traagiseen kuolemaan vain 24-vuotiaana.
– ”Henkan” kanssa pelasimme yhdessä useampi vuosi Divaria. Olihan isoveljen kuolema kova paikka. Meillä oli samat kaverit ja molemmat rakastimme koripalloa. Henkan kuoleman jälkeen koripallosta tuli minulle vieläkin tärkeämpi, sillä se auttoi pääsemään tapahtuman yli. Isoveljen muistopelikin oli iloinen tapahtuma.
Koripallon harrastamisella pääsarjatasolla ja Divarissa on Forssan kokoisessa kaupungissa omat haasteensa.
– Forssan koripalloperinteet ovat pitkät ja nuoria ohjautuu yhä lajin pariin. Junioritoimintakin on ihan laadukasta ja Forssassa on hyviä valmentajia. Töitä tehdään ihan tosissaan. Forssaan on kuitenkin vaikea saada tasokkaita vahvistuksia. Forssa ei ole opiskelukaupunki. Rahalla pitäisi houkutella ja sitä ei ole.
Aaron Covington oli 1970-luvulla Forssaan saapunut ensimmäinen ulkomaalainen vahvistus. Hänen jälkeensä on tullut parisataa muuta.
– Forssaan ei pystytä houkuttelemaan hyviä kotimaisia pelaajia, kun et voi tarjota mitään kummempaa. Olen kuitenkin kokenut ulkomaalaiset positiivisena asiana. Ainakin yritetään pärjätä kilpailullisesti, mutta on siinä omat ongelmansa. Jenkeille joukkueen etu ei aina ole ollut tärkein asia, mutta yleensä olemme onnistuneet saamaan hyviä nuoria ulkomaalaisia vahvistuksia. He ovat sopeutuneet hyvin Forssaan.
Tilanne Turussa on Kotavuolle uusi. Joukkueessa ei ole ainuttakaan ulkomaalaista.
– Joukkuekemia on Kristikassa tosi hyvä, sillä kaikki pelaavat joukkueelle. Forssassa avainpelaajien oli onnistuttava joka kerta, muuten joukkue hävisi. Turussa, kun rinki on laajempi ja laadukkaampi, aina löytyy paikkaajia.
Kotavuo tottui olemaan kotikaupungissaan joukkueensa eräs tärkeimmistä pelaajista. Nyt Turussa kilpailu pelipaikoista on kovempi.
– Harjoituksissa on todella hyvä meininki. Täällä parhaimman ja huonoimman tasoero on pieni. Se oli ongelmana Forssassa. Turussa on terve kilpailutilanne harjoituksissa. Niinpä jokainen joutuu näyttämään joka kerta parastaan.
Kotavuo on ollut divaritasolla syöttötilaston kärkinimiä. Myös valmentaja Ruohonen on tiedostanut forssalaisen hyvän ominaisuuden.
– Johan tuo meille pallollista syvyyttä. Eli hän pystyy menemään pallolla lähelle koria. Sen jälkeen on enemmän syöttömahdollisuuksia. Kun Kotavuo pystyy näkemään vapaana olevia pelaajia, hän tekee muista pelaajista parempia.
Kun tiivishenkiseen koripallojoukkueeseen värvätään uusia pelaajia, pelitaitojen lisäksi tarvitaan Ruohosen korostamia sosiaalisia taitoja.
– Johan on niin sanotusti hyvä tyyppi. Hän tuo paljon erilaisia asioita joukkueeseen, niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Johan on sosiaalinen kaveri, joka ottaa muutkin huomioon. Hän tuo iloa ja energiaa joukkueeseemme.
