Futisvalmentaja Tommi Pikkaraisen monimutkainen palapeli

Kabamba Tumba Kalabatama, Masahudu Alhassan, Alim Moundi, Aldayr Hernández, Rodney Strasser, Babacar Diop, Espinosa Eliécer, Tehe Olawale…Siinä on paljon turkulaisilla jalkapalloa seuraavilla opettelemista. TPS:n Veikkausliigassa pelaavien ulkomaalaisvahvistusten lista on pitkä.

Yhtä värikäs on lista maista, mistä pelaajat ovat Aurajoen rannoille saapuneet. Kotimaisten pelaajien lisäksi TPS:ssä on edustettuina pelaajia Ghanasta, Kamerunista, Kolumbiasta, Sierra Leonesta, Senegalista, Norsunluurannikolta, Ruotsista ja Norjasta.

TPS:n tilanne ei ole poikkeuksellinen. Samanlaista värikirjoa on nähty vuosien varrella muissakin Veikkausliigajoukkueissa. Globaali jalkapallo on muuttunut ja nykyään kotimaisten seurojen taloudelliset reunaehdot määrittelevät joukkueen avauskokoonpanon.

TPS:ssä hullut vuodet ovat takana. Nyt eletään ”tarkan markan” aikoja. Joukkueen rakentamisessa ei ole varaa virheisiin. Turkulaisuus, tai ainakin varsinaisuomalaisuus on yhä tärkeää.

Kuka tekee joukkueeseen ehdolla olevien pelaajien valinnan?

– Seurassa ei ole lainkaan urheilutoimenjohtajaa. Joukkueen kasaaminen kokonaisuutena on monimutkaisin juttu, mitä TPS:n päävalmentajan tehtäviin kuuluu. Siinä on haasteita, sillä työmäärä on aivan älytyön. Jokainen tietää, että voitat todennäköisemmin ottelun hyvillä pelaajilla. Näin työmäärän merkitys on suuri ja hutilaukausiin ei ole varaa. Yleensä pienin mahdollinen sopimusajanyksikkö on yksi vuosi, mutta joudun tekemään vieläkin lyhyempiä sopimuksia. On viikkojen tai kuukausien koeaikoja jne.

Kuinka monta turkulaista tai lähialueen pelaajaa on TPS:n edustuksen ringissä?

– Paikalliset potentiaaliset pelaajat menevät muiden edelle. Sen jälkeen mietitään, millaisia vahvistuksia tarvitaan. Nyt joukkueessa on viisitoista turkulaista tai lähialueen pelaajaa.

Turku ja TPS on kasvattanut useita lahjakkuuksia, mutta nykyään moni heistä pelaa muualla.

Miten koet valmentajana vallitsevan tilanteen?

– TPS:llä on ollut laihempia vuosia, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki alle 25-vuotiaat, jotka ovat hyviä Veikkausliigapelaajia, eivät pelaa Tepsissä. On selvää, että he lähtevät muualle. Jos taloudelliset olosuhteet olisivat normaaleja, he pelaisivat meillä.

Mainitse pelaajia, jotka ovat nykyään turkulaislähtöisiä Veikkausliigapelaajia, seuran omia kasvatteja, jotka ovat siirtyneet muualle.

– Jos kaikki TPS-taustaiset Veikkausliigapelaajat pelaisivat meillä, olisimme suoraan mitalisuosikki. Riku Riski, Roope Riski, Miro Tenho, Matej Hradecky, Niklas Friberg, Ville-Valtteri Starck, Ilari Mettälä, Otso Virtanen, Riku Sjöroos…Suoraan aloitukseen löytyisi heti yksitoista pelaajaa. Tämän lisäksi tulisivat ne nuoret seuran omat talentit, jotka ovat jo lähteneet ulkomaiden akatemioihin.

Eräs paluumuuttajista takaisin TPS-paitaan on kannattajien suosikki 29-vuotias Juho ”Kyösti” Lähde. Kuusi vuotta vierähti muualla. Lähde pelasi ensimmäisen Veikkausliigapelinsä kasvattajaseurassaan 17-vuotiaana kaudella 2008. Kaudeksi 2014 hän siirtyi ensin Seinäjoelle ja sieltä Vaasaan. SJK:n pelipaidassa Lähde teki maalin TPS:n verkkoon ottelussa, joka sinetöi turkulaisten putoamisen Ykköseen.

– Kyösti on iso palanen, sekä pelaajana että persoonana. Enemmän kuin kullanarvoinen. Myös oma poikani, Juhani Pikkarainen, palasi maailmalta takaisin kotiin.

Kun kokenutta ja tasokasta kotimaista Veikkausliigapelaajaa on haastavaa saada TPS:ään, on katseet suunnattava ulkomaille.

Miten prosessi etenee?

– Taloudellinen tilanne pakottaa suuntaamaan katseet muualle Eurooppaan ja vielä sen ulkopuolellekin Afrikkaan. Jos esimerkiksi tarvitsemme vasemman pakin, laitan haun päälle. Pyrin laittamaan riittävästi informaatioita mukaan, muun muassa taloudelliset raamit, niin se nopeuttaa prosessia.

Kuinka paljon saat yhteydenottoja agenteilta? Millä tavoin yhteydenotto tapahtuu?

– Yhteydenottoja ja materiaalia tulee paljon. Pelaajien ensimmäinen arvio on tehtävä videon perusteella. Ottelun tason ja pelaajan arviointi highlight-videon avulla on järjettömän hankalaa. Koska seurallamme ei ole varaa urheilutoimenjohtajaan, meidän pitäisi löytää luotettavia yhteistyökumppaneita. Vaihtoehtoja olisi useita. Se voisi olla ostopalvelutoimintana ulkomaalaisen toimiston kanssa, mutta se voisi olla myös suomalainen henkilö. Kun työ jää päävalmentajalle, joka aloittaa kartoittamisen joka syksy nollasta, se ei ole järkevää. Tuurin merkitys kasvaa liian suureksi.

Olet kertonut, miten selässä oleva nimi ja aikaisemmat saavutukset eivät auta pääsyä avauskokoonpanoon.

– Jo pelaajan hakuprosessissa tehdään heti selväksi, että paikka avauskokoonpanossa ei ole itsestäänselvyys. Muun muassa Strasser on suhtautunut tilanteeseen käsittämättömän nöyrästi, myös taloudellisesti.

Vaikka hakuprosessi muistuttaa lottoarvontaa, välillä tulee hyviä osumia. Viime kaudella sellainen oli Espinosa.

– Hän oli jo Suomessa, tuli Klubiin näytille, mutta ei kelvannut kenellekään. Espinosassa oli kuitenkin jotain. Näin hänessä vilahduksen siitä, että kaveri voisi olla oikeasti maalintekijä. Kun päädytään Suomessa jo pelanneisiin ulkomaalaisiin, on virhemahdollisuus pienempi, mutta samalla menetetään parhaan mahdollisen löytäminen.

Osa TPS:n talenteista siirtyy ulkomaiden akatemioihin pelaamatta ainuttakaan ottelua seuran edustusjoukkueessa. Kasvattajaseura ja siirtoa välittävä agentti saa omat bonuksensa.

Johtaako tämä tilanteeseen, missä nuoren pelaajan siirtoa kannustetaan ulkopuolisten taholta?

– Siihen ei ole muilla mitään sanottavaa. Jos nuori pelaaja haluaa lähteä, sitä ei pystytä estämään. Vanhemmat päättävät. Seura pyrkii saamaan siirrosta vain mahdollisimman hyvän korvauksen. Tehdään kaikki hyvin ja toivotetaan pelaaja jossain vaiheessa takaisin kotiin.

Millaisia ajatuksia sinulle syntyy nuorten pelaajien lähdöstä ulkomaille jo kouluiässä?

– Nuoren lähteminen ulkomaiden akatemioihin on täysin yksilöstä kiinni. Toiset lähtevät samalla vaihto-oppilaaksi. Osa lähtee hakemaan elämänkokemusta, oppimaan uutta kieltä. Senhän siellä saa minimissään. Jalkapallourasta ei ole takeita yhdelläkään. Oman poikani kohdalla tapahtui ulkomailla paljon oppimista ja paljon positiivisia asioita, joten ratkaisu oli äärimmäisen hyvä.

Juhani Pikkarainen (vas.) palasi ulkomailta takaisin kasvattajaseuraansa. Sen sijaan Riku Riski (kesk.) on ollut jo vuosien ajan muualla. Jos kaikki turkulaiset Veikkausliigapelaajat palaisivat Turkuun, olisi TPS heti mitalisuosikki.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!