Futuro-talo oli oman aikakauden idea tulevaisuuden kodista

UUSIMAA / ESPOO – Arkkitehti Matti Suurosella (1933-2013) oli utopistinen idea tulevaisuuden talosta. Vuonna 1968 valmistunut ensimmäinen ellipsin muotoinen Futuro-muovitalo keräsi suurta huomiota aina ulkomaita myöten. Ufoa muistuttava rakennus herätti laajalti ihastusta.

Rakennusmateriaali muovi koettiin 1960-luvulla edullisena, innovatiivisena ja kestävänä materiaalina. Toisin kuitenkin kävi. Jo pelkästään 1970-luvun alun öljykriisin aiheuttama muovin hinnannousu tyssäsi ajatuksen kansainvälisestä menestyksestä. Maailmanvalloitus jäi toteutumatta. Jos alkuperäiset mahtipontiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, Futuro saattaisi olla nykyään kiusallinen ongelmajäte.

Liian erikoiseksi ja kalliiksi todettu Futuro unohtui lähes kokonaan, kunnes vuosikymmeniä myöhemmin suomalainen lujitemuovitalo alkoi retrohenkisenä ilmiönä kiinnostaa uudestaan. Se koettiin avaruusajan arkkitehtuurin symbolina. Laskeuduttiinhan 1970-luvun avaruushuumassa ensimmäisen kerran Kuun pinnallekin.

Polykem Oy:n valmistamia Futuro-taloja tehtiin yhteensä vain alle sata kappaletta, joista Suomessa on säilynyt viisi. Ulkomailla tiedetään niitä olevan jäljellä vielä liki 70 kappaletta. Kotimaisista Futuroista neljä on yksityisomistuksessa, mutta yksi, Espoon näyttelykeskus WeeGeen pihalla, on kesäkuukausien aikana avoinna yleisölle. Silloin on mahdollisuus tutustua ikoniseen muovitaloon myös sisäpuolelta.

WeeGeen omistuksessa on ensimmäinen sarjavalmisteinen keltainen Futuro (nro 001). Se oli alun perin vuodesta 1968 alkaen viihdetaiteilija Matti Kuuslan omistuksessa Hirvensalmella. Talo päätyi Kuuslan kesämökkitontille markkinamielessä. Tavoitteena oli hyödyntää teeveestä tunnetun henkilön julkisuusarvoa. Erikoinen talo herättikin uteliaisuutta ja sitä tultiin ihmettelemään kauempaakin. Tosin moni totesi, että eihän se sovi Puulaveden järvimaisemaan. ”Lentävä lautanen” siirrettiin Kuuslan kesämökiltä entisöinnin jälkeen WeeGeen pihalle kesällä 2012.

Futuro oli tilaustyö, jota Suuroselle ehdotti hänen kurssikaverinsa. Ideana oli suunnitella hiihtomaja vaikeakulkuiseen maastoon. Sen piti olla nopeasti siirrettävissä ja pystytettävissä. Pari päivää riittääkin Futuron pystyttämiseen. Lohkot kiinnitetään pulteilla yhteen. Tarvittaessa muovitalo voitiin siirtää kokonaisena helikopterin kuljettamana. Lämpöeristeenä on polyuretaani.

Ensimmäinen koekappale nro 000 vaaleansininen Futuro päätyi hiihtomajaksi laskettelurinteeseen. Kuuslan Futuro nro 001 oli ensimmäinen oikea tehdasvalmisteinen Polykemin muovitalo.

Eräs tunnetuimmista Futuroista maassamme oli Helsinki-Turku -valtatien varrella sijainneen Lahnajärven taukopaikan huoltoaseman kahvila. Sen sarjanumero oli 002. Lahnajärven Futuro palveli aina vuoteen 1982, kunnes se myytiin muualle.

Värivaihtoehdot olivat vaaleansininen, valkoinen ja keltainen. Sisälle noustaan portaita pitkin samalla tavoin kuin lentokoneeseen noustessa. Soikeat muodot toistuvat sisätiloissa, kuten valaisimissa ja ovenkahvoissa. Ikkunatkin ovat soikeita. Jalusta on tehty teräsputkista. Tarvittaessa sai tehtaalta myös sisustuksen, kuten useamman vuodesohvan, takan, grillipöydän, keittiön liesineen ja vessan.

Futuro on halkaisijaltaan kahdeksan metriä ja korkeudeltaan neljä metriä.

FUTURO-TALO

Osoite: Ahertajankatu 2, (WeeGee-talo), Espoo.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Bodomjärven mysteeri – murha ei vanhene koskaan

LUE MYÖS: Helinä Rautavaaran museo on nykyään sijoitettu kauppakeskukseen

LUE MYÖS: Espoon automuseo herättää paljon muistoja

LUE MYÖS: Espoon kaupunginmuseo KAMU:n vanhin esine on mammutin hammas

LUE MYÖS: Mauri Kunnas -näyttely sopii kaiken ikäisille – myös lapsimielisille aikuisille

LUE MYÖS: Modernin taiteen museo Emma on pinta-alaltaan Suomen suurin taidemuseo

LUE MYÖS: Museo Leikki yhdistää eri sukupolvet – museon suosikki on hienosti toteutettu pienoisrautatie

LUE MYÖS: Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on täysin uusi museokohde

LUE MYÖS: Suomen Luontokeskus Haltia tarjoaa omanlaisensa elämyksen

LUE MYÖS: Talomuseo Glims oli aikoinaan suosittu kestikievari

LUE MYÖS: Tarvaspään oli Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti

LUE MYÖS: Villa Elfvikin luontotalo houkuttelee lapsiperheitä ja tunnelmallisen kahvilan ystäviä

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.