Gdansk – Pohjolan Venetsia

Turun ystävyyskaupungissa vietettiin vuonna 1997 milleniumjuhlia. Gdanskin tuhatvuotista historiaa juhlittiin loistelian juhlamenoin. Mukaan oli kutsuttu arvovaltaisia valtiotason vieraita sekä ystävyyskaupunkien edustajia eri puolilta Eurooppaa.

Kaupunkia oli myös suurella innolla kunnostettu juhlavuoden kunniaksi. Arvokkaat vanhan kaupungin hansakauden aikaiset porvaristalot ehostettiin entiseen loistoonsa.

Tämän päivän matkailijalle Gdansk tarjoaakin paljon mielenkiintoista nähtävää. M/S Pomerania vei aikoinaan suomalaisia vodkaturisteja Gdanskiin. Uutta suoraa laivayhteyttä Suomesta odotellessa Gdanskiin pääsee lentäen suoraan Turusta tai Varsovan kautta.

“Pohjoisen Venetsiaksi” kutsuttu kaupunki sijaitsee Itämeren rannalla. Kaupungin läpi virtaava Wisla (Veiksel) laskee vetensä Gdanskin lahteen. Viimeisten kilometrien aikana siihen yhtyy Motlawa-joki. Lahden rannalla on vielä kaksi muutakin kaupunkia, Sopot ja Gdynia. Kolme kaupunkia sulautuvat lähes saumattomasti toisiinsa. Suomalaisille Sopot saattaa muistua mieleen Jukka Kuoppamäen ja Mario Rungin menestymisistä Sopotin laulufestivaaleilla.

Kukoistavaa viljakauppaa

Danzig kehittyi tärkeänä kauppapaikkana ja vapaakaupunkina saksalaisen ritarikunnan ja Puolan kuninkaan alaisuudessa. Sen kukoistusaika ulottuu 1400-luvun lopulta 1600-luvun alkuun. Tuona aikana rakennettiin lukuisat vanhan kaupungin käsityöläisten ja rikkaiden porvarien komeat talot.

Menestyvänä hansakaupunkina Danzig kilpaili rikkaudessa itse Lübeckin kanssa. Kaupungin vauraus perustui mitä suurimmassa määrin jokea pitkin tuotavien viljatuotteiden kauppaamiseen ulkomaille. Myös hunaja, puu, vaha, nahka hamppu ja pellava olivat kysyttyjä vientitavaroita. Hansan vaikutus päättyi 1500-luvulle tultaessa, mutta aikakauden tuoma varallisuus näkyy vieläkin arkkitehtuurissa.

Kaupungin puolustustarkoitukseen aikoinaan rakennetut muurit ovat kadonneet, mutta muutamat muurissa olleet portit ovat säilyneet. Motlawan-joen rantakadulla on rakennuksia vieri vieressä. Niiden välissä on useampia portteja, joista voi siirtyä sisälle kaupunkiin. Näkymä ei ole suuremmin muuttunut vuosisatojen aikana lukuun ottamatta purjelaivoja pitkine mastoineen. Nyt rantakadulle ovat ilmestyneet matkamuistomyymälät ja viehättävät ravintolat.

Zuraw – Gdanskin symboli

Puusta ja tiilestä rakennettu Zuraw (Nosturi) hallitsee jokivarsimaisemaa. Massiivisella nosturilla oli suuri merkitys satamatoiminnalle, sillä sitä käytettiin tavaroiden lastaamiseen ja purjelaivojen mastojen pystyttämiseen. Entisöidyn nosturin nykyinen muoto on 1400-luvulta. Sen sisätiloihin on sijoitettu edustava Merenkulkumuseo, jossa on nähtävänä lukuisia laivamalleja.

Kaupungin pääkadun, Dlugan, molemmissa päissä on arvokkaat kaariportit, joiden kautta kuninkaalliset arvovieraat saapuivat jo 1400-luvulta lähtien kaupunkiin. Kadun vartta koristavat toinen toistaan upeammat porvaristalot. Kapeatorninen raatihuone punaisine juhlasaleineen kertoo vielä nykypäivänäkin vanhan Gdanskin vauraudesta ja mahdista. Renessanssityylisen Artus-talo oli aikoinaan kauppiaiden kiltatalo. Koristeellisen talon edessä on eräs kaupungin symboleista, Neptunuksen suihkulähde. Antiikin merenjumalan veistoskuva sopii hyvin merenkävijöiden kaupunkiin.

Solidaarisuuden synty

Koko itäisen Euroopan poliittisen muutoksen alkuna pidetään Gdanskin Leninin telakkatyöläisten esittämät 1980-luvun vaatimukset uudistuksista. Vaatimuksien toteuttamista vauhditettiin laajoilla lakoilla. Syntyi liike, joka oli ennennäkemätön sosialistisissa maissa. Uuden ammattiliiton nimeksi tuli Solidaarisuus. Sen johtoon asettui karismaattinen johtaja, telakan sähköasentaja Lech Walesa.

Eräs suurimmista Solidaarisuusliikkeen saavutuksista oli vuoden 1970 uhrien muistomerkin paljastaminen Gdanskissa. Kolme kapeaa betonipylvästä kohoaa 45 metrin korkeuteen. Jokaisen pylvään päässä on poikkiristi ja siinä musta ankkuri (vastarinnan symboli). Muistomerkin juurella palaa Lech Walesan sytyttämä ikuinen liekki.

Vuoden 1989 ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 40 vuoteen Solidaarisuusliike menestyi täydellisesti. Vuoden 1990 presidentinvaaleissa Lech Walesa valittiin lisäksi maan johtajaksi. Walesan poliittinen ura presidenttinä ei kuitenkaan ollut menestyksellinen. Niinpä seuraavissa presidentinvaaleissa hän jäi valitsematta. Nykyisin ex-presidentti viettää eläkepäiviään Gdanskissa.

www.gdansk.pl

www.gdansk-life.com

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU