Geneve – monien kansainvälisten järjestöjen kotipaikka

Olo on kuin olisin Ranskassa. Ihmiset puhuvat vain ranskaa ja ilmapiiri on toisenlainen kuin muualla, saksan kieltä puhuvassa Sveitsissä. Täällä eletään ranskalaisittain istumalla katukahviloissa ja viettämällä aikaa kaupungin puistoissa. Geneve sijaitsee aivan Ranskan rajan tuntumassa. Kun Napoleon oli kukistettu, tuli Genevestä Sveitsin liittovaltion kantoni vuonna 1815.

Alle 200 000 asukkaan Geneveä pidetään maailman pienimpänä kansainvälisenä kaupunkina. Väitetään, että sen asukkaista peräti 40 prosenttia olisi ulkomaalaisia. He edustavat 180 eri kansallisuutta. Geneveä kutsutaan lisänimellä City of Nations, Kansojen kaupunki. Syynä monikulttuurisuuteen on lähes 200 kansainvälistä järjestöä, jotka pitävät päämajaansa Genevessä. Monet uutisista tutut humanitaariset, taloudelliset, tieteelliset ja poliittiset järjestöt löytyvät täältä.

Punaisen Ristin perustamispaikka

Sveitsi puolueettomana maana sopi hyvin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919 perustetun Kansainliiton pääpaikaksi. Palais des Nations on nyt Kansainliiton seuraajan YK:n Euroopan-päämaja. Mahtipontisen ja tiukasti vartioidun palatsin ympärille levittäytyy Ariana-puisto.

Tänne hivenen ydinkeskustan ulkopuolelle ovat sijoittuneet myös monet muut kansainväliset järjestöt. Niistä tunnetuimmat ovat Kansainvälinen työjärjestö ILO, Maailman terveysjärjestö WHO, Maailman kauppajärjestö WTO, YK:n kansakuntien lastenrahasto UNICEF ja Euroopan ydintutkimuslaitos CERN.

Tutuin meille kaikille Geneven kansainvälisistä järjestöistä lienee Punainen Risti. Järjestön perusti sveitsiläinen Henry Dunant (1828-1910), joka oli niin sanotun Geneven sopimuksen tienraivaaja ja eräs sen allekirjoittajista. Tästä Geneven sopimuksesta syntyi Punainen Risti. Järjestön päämaja sijaitsee YK:n rakennusta vastapäätä. Sen tiloissa on organisaation toiminnasta kertova museo.

Vilkas rantaelämä

Geneveläisiä hemmotellaan miellyttävällä ilmastolla ja kauniilla sijainnilla. Kuunsirpin muotoisen Genevenjärven rannalla sijaitsevan rantakaupungin tunnus on ollut jo vuosikymmenien ajan 140 metrin korkeuteen yltävä Jet d´Eau -suihkulähde. Järvestä pumpattava vesi suihkuttaa vettä 500 litraa sekunnissa! Siitä on tullut Geneven suosituin kuvauskohde. Nykyisen suihkulähteen edeltäjä valmistui jo vuonna 1891.

Geneveläiset kutsuvat järveään ranskankielisellä nimellä Lac Léman. Jokainen kaupungissa vieraileva turisti kulkee järvenrantaa myötäilevällä rantabulevardilla ja Jardin Anglais -puistossa, joka tunnetaan halkaisijaltaan viisi metrisestä kukkakellosta, l´Horloge Fleuriestä. Sen ilme vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

Rantalaiturit ovat myös risteilyalusten lähtöpaikkoja. Genevestä voi tehdä retkiä järven muihin kaupunkeihin. Retkikohteena voi olla esimerkiksi Lausanne tai Mannerheimin eläkepäivien viettopaikka Montreaux. Satama-altaan länsipuolella, Quai de Mont Blanc -kadun varrella ei voi olla huomaamatta koristeellista hautamausoleumia. Se on rakennettu vuonna 1873 kuolleen Brunswickin herttua Charles II:n muistolle. Hän eli Genevessä elämänsä viimeiset vuodet ja testamenttasi omaisuutensa kaupungille.

Vaatimattomampi, mutta mielenkiintoisempi rantabulevardin muistomerkki on omistettu Itävallan keisarinna Elisabethille, joka tunnettiin paremmin nimellä Sissi. Hän asui viereisessä loistohotellissa ja lähti sieltä kohtalokkaalle laivaristeilylle. Rantalaiturilla italialainen anarkisti iski Sissiä teräaseella rintaa. 61-vuotias keisarinna kuoli pian hotellihuoneessaan saamiinsa vammoihin. Surullisen tapahtuman muistoksi on rannan lähelle pystytetty tyylitelty Sissiä kuvaava muistomerkki.

Lisää tärkeitä muistomerkkejä

Geneven suurmiehiin kuuluu uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509-1564), joka teki kaupungistaan reformaation vaikutusvaltaisen keskuksen. Hänen sekä kolmen muun reformistin (Farel, Beza ja skotlantilainen John Knox) näköispatsaat seisovat rivissä Parc des Bastios -puistossa. Miehet ovat Geneven tärkeimpiä nähtävyyksiä. Parc des Bastions on suosittu levähdyspaikka, sillä vehreä puisto tarjoaa alueella sijaitsevan yliopiston opiskelijoille mukavan taukopaikan.

Parc des Bastions -puiston ja järvenrannan väliin kukkulan päälle jää Geneven hyvin säilynyt vanhakaupunki. 1200-luvulla rakennetun Pyhä Pietarin katedraalin kirkontorni kohoaa kaiken yläpuolelle. Lähellä kirkkoa Place du Bourg-de-Four -aukiolla geneveläiset nautiskelevat auringonlämmöstä katukahviloiden terasseilla.

Vanhaakaupunkia halkoo tunnelmallinen Grand Rue. Kadun varrelta löytyy vieri vieressä taidegallerioita, antiikkiliikkeitä ja kirjakauppoja. Kadun erään rakennuksen seinään kiinnitetty laatta kertoo talossa asuneen valistuskirjailija Jean-Jacques Rousseaun (1712-1778). Myös Voltaire asui seudulla.

Heidän jälkeensä 1800-luvulla Geneveen tuli useita kuuluisia kirjailijoita ja taiteilijoita. Kaupungin romanttinen ilmapiiri kiehtoi muun muassa saksalaista säveltäjää Franz Lisztiä ja venäläistä kirjailijaa Dostojevskia. Heidän ja monien muiden teosten houkuttelemana Geneveen saapui yhä enemmän viehkeästi ilmapiiristä nauttivia matkailijoita.

Genevenjärven kuuluisia suomalaisia

Vaikka Genevenjärven alue, Sveitsin Riviera, on kaukana Suomesta, löytyy järvenrannalta mielenkiintoisia kiinnekohtia suomalaisiin merkkihenkilöihin. Järven pohjoisrannalla, 60 kilometriä Genevestä, sijaitseva mainio lomakaupunki Lausanne tunnetaan kaikesta, mikä liittyy kansainväliseen urheiluun. Kaupungissa on Kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n päämaja. Lisäksi Lausannessa on monien lajiliittojen kansainväliset toimistot.

Täällä on myös urheilusta kiinnostuneille Olympia-museo. Sen edustalla juoksee Helsingin kisojen kolminkertainen olympiavoittaja Emil Zatopek sekä kaikkien aikojen suurin urheilija Paavo Nurmi. Suurjuoksijaamme esittävä pronssipatsas on kopio Wäinö Aaltosen tekemästä alkuperäisestä patsaasta. Neljä muuta Nurmea esittävää patsasta on Helsingin Ateneumissa, Olympiastadionin edustalla, Turun Aurasillan kupeessa ja Jyväskylän yliopiston kampuksella.

Marskin kuolinpaikka

Lausannen naapurikaupunki Montreux tunnettaan jazzfestivaaleistaan ja Kultainen ruusu -kilpailustaan, joka on televisio-ohjelmille jaettu palkinto. Meille suomalaiselle se on paikka, jossa marsalkka Mannerheim vietti elämänsä viimeiset vuodet. Marski hoiti terveyttää Montreaux’n pienen Glionin parantolassa. Hän kuoli Lausannen sairaalassa suoritetun leikkauksen jälkeen vuonna 1951. Valmontin klinikka sijaitsee muutaman sadan metrin korkeudella vuorenrinteessä. Lähes suoraan parantolan alapuolella järvenrannassa Terriet-kaupunginosassa on Carl Kustaa Mannerheimille pystytetty muistomerkki. Pieni puisto, Parc de Mannerheim, on nimetty Marskin mukaan. Paikalla pidetään joka vuosi neljäs kesäkuuta Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ja Mannerheimin syntymäpäivänä seppeleenlaskutilaisuus.

Valmontin klinikka.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU