VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Purjehtia aurinkoisella Välimerellä, asua Kreikan pienellä saarella ja elättää itsensä kirjoittamalla retkistään tarinoita sanomalehteen sekä työstää kokemuksistaan suosittuja kirjoja.
Kuulostaa kadehdittavalta.
Suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija Göran Schildt onnistui tässä. Samalla hän toteutti omaa unelmaansa. Sai kirjoittaa ja jatkaa purjehtimista vuosikymmenien ajan.
Aika oli tyystin toinen kuin nyt. Se oli aikaa, kun sotavuosien jälkeen harva edes unelmoi purjehtimisesta omalla veneellään tuntemattomilla vesillä. Schildt keräsi rahat veneen ostoon. Siinä auttoi tädiltä saatu pieni perintö. Rahat riittivät juuri ja juuri purjeveneen ostamiseen. Hänestä tuli S/Y Daphne -nimisen veneen kippari vuonna 1947.
Schildt luopui rakkaasta veneestään liki 40 vuotta myöhemmin, vasta vuonna 1984 myymällä sen eteenpäin saksalaiselle pariskunnalle. Myöhemmin Daphne palasi takaisin kotiin Suomeen. Alus tuotiin Karibian trooppisessa myrskyssä hylyksi muuttuneena Helsingin Länsisatamaan vuonna 1996.
Nyt Daphne on upeasti kunnostettuna turvassa merimuseo Forum Marinumin suojissa.
Kyseessä on melkoinen ihme, joka ei olisi ollut mahdollista ilman innokkaita puuhamiehiä. 1990-luvulla perustetun Pro Daphne -yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin palauttaa Daphne Suomeen. Lopullinen sijoituspaikka Turku on sikälikin oikea, sillä Daphne on rakennettu Turun veneveistämöllä vuonna 1935.
Göran Schildtin itsensä kertoman mukaan idea purjehtimisesta syntyi hänen toipuessaan sotasairaalassa. Haaveena oli, jos vain mies tulisi vielä kuntoon, purjehtia omalla veneellä Välimerelle.
Daphnen on suunnitellut diplomi-insinööri ja laiva- sekä venesuunnittelija Jarl Lindblom. Daphne oli tilaustyö lääkäri Oskar Mustelinille. Parin omistajavaihdoksen myötä apumoottorilla varustettu kaksimastoinen purjevene päätyi lopulta Göran Schildtille.
Valmistuessaan Daphe oli kankeasti kääntyvä kuunari. Kyky luovia parantui hieman, kun aluksen iso masto vaihdettiin eteen ja pienempi taakse ruorin viereen. Näin Dahpnesta tuli ketsi. Rungon värikin vaihtui valkoisesta mustaksi.
Schildtin unelma alkoi konkreettisesti toteutua, kun hän purjehti aluksellaan ensin Ruotsista Göta-kanavaa pitkin Atlantille ja edelleen Ranskan rannikolle Le Havreen. Sieltä matka jatkui sisämaan kanavia hyödyntäen aina Välimerelle asti Marseillesiin. Ranskan Rivieralle saavuttiin syksyllä 1948.
Schildt oli sekä pätevä purjehtija että taitava kynänkäyttäjä. Hän julkaisi vuosina 1949-1987 kymmenen kirjaa, jotka kertoivat hänen kiehtovista matkoistaan Daphnella.
Kirjoista tuli erittäin suosittuja ja niitä käännettiin useille eri kielille. Etenkin, kun Schildtin seikkailut alkoivat aikakaudella, kun etelän maihin suuntautuva massamatkailu alkoi vasta paljon myöhemmin. Hänen Daphnensa rantautuminen sisällissotavuosien jälkeen yksinäiselle Kreikan saarelle oli paikallisillekin melkoista eksotiikkaa.
Schildt ja hänen vaimonsa Christine tykästyivät kreikkalaisuuteen niin paljon, että asettuivat vuonna 1965 asumaan pienelle Leroksen saarelle. Schildtin pariskunta asui vuoroin Tammisaaressa ja Kreikassa.
Schildtien mukana purjehti usein vieraita, muun muassa hyvä ystävä arkkitehti Alvar Aalto puolisoineen. Nykymittapuun mukaan puurunkoinen ja puumastoinen Daphne oli varustukseltaan varsin vaatimaton, mutta siinä oli kaksi kajuuttaa, yksi edessä, toinen takana. Vieraat saattoivat majoittautua toiseen.
Schildt purjehti neljän vuosikymmenen ajan eri puolilla Välimerta, aina Niilin yläjuoksulle asti. Kun Göranille alkoi tulla ikää lisää, tuli myös ajankohtaiseksi luopua purjehtimisesta ja rakkaaksi tulleesta veneestä. Schildtin ajatuksena oli upottaa Daphne Leroksen saaren ulkopuolelle Välimereen. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.
Saksalainen puuseppä ja veneasiantuntija Joachim Fritz kertoi olevansa kiinnostunut ostamaan veneen. Kaupat syntyivät ja Daphne lähti vielä kerran merimatkalle, tällä kertaa kauas Karibianmerelle. Schildt luopui aluksestaan vuonna 1984 purjehdittuaan sillä itse 38 vuoden ajan.
Fritzin pariskunta ehti purjehtia Daphnella kymmenisen vuotta, kunnes alus joutui miehistöineen hurrikaanin runtelemaksi. Laivahylkyä odotti romuttaminen.
Toisin kävi.
Schildtin hyvien ystävien perustama Pro Daphne -yhdistys palautti aluksen takaisin Suomeen ja myös kunnosti sen. Hanke oli kallis, sillä jo pelkästään aluksen siirtäminen rahtilaivalla Suomeen maksoi paljon. Daphne tuotiin kotiin ja Itä-Uudenmaan kansanopiston veneenrakennuslinja kunnosti aluksen. Korjaus valmistui vuonna 2001.
Göran Schildt muutti vaimonsa Christinen kanssa Kreikasta Tammisaareen. Uusi koti, Villa Skeppet, on Alvar Aallon suunnittelema. Schildt on itse kirjoittanut Alvar Aallon elämäkerran.
Daphne on nykyään sijoitettu Forum Marinumin Kruunumakasiiniin ravintola Göranin tiloihin. Ravintola oli alun perin nimeltään Daphnea, mutta omistajavaihdoksen myötä myös nimi vaihtui. Nyt paikka tunnetaan nimellä ravintola Göran.
Kun Schildt vietti 89-vuotispäiviään vuonna 2006, hän juhlisti merkkipäiväänsä vierailemalla Forum Marinumissa. Samalla pidettiin Turussa rakennetun Daphnen entisöinnin päätösjuhla.
Tummarunkoinen alus on sisätiloissa säältä suojassa, mutta kuitenkin valkoiset purjeet ylös vedettyinä.
Göran Schildt kuoli 92-vuotiaana vuonna 2009.
SchildtIn teoksia: Toivematka (1950), Odysseuksen vanavedessä (1951), Kolme viikkoa Neuvostoliitossa (1954), Aurinkolaiva (1956), Ikaroksen meri (1957), Daphne kuudessatoista maassa (1960), kokoomateos Purjehdukseni Daphnella (1987) ja esseekokoelma Kultainen talja (1964).
S/Y DAPHNE
Osoite: Linnankatu 72, merimuseo Formun Marinun, Turku.
Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
TURKU – Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat. Terva siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Turussa Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum kuuluu museoiden eliittiin… LUE LISÄÄ
Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
TURKU – S/S Boren historia alkaa vuonna 1960 Oskarshamnin telakalta, kun Höyrylaiva Oy Boren lippulaiva valmistui. Yhtiöllä oli jo olemassa Bore I, II ja III. Uudelle ei haluttu antaa suurinumeroista nimeä. Alusta alettiin kutsua nimellä Nolla-Bore… LUE LISÄÄ
Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
TURKU – On purjelaivoja ja purjelaivoja. Ja sitten on Suomen Joutsen. Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että alus ei päätynyt romuraudaksi… LUE LISÄÄ
Museolaiva Sigyn on ainutlaatuinen lajissaan
Museolaiva Sigyn on ainutlaatuinen lajissaanEnsin hyvät uutiset. Aurajoen rantaan kiinnittynyt kauppa-alus Sigyn on arvokas harvinaisuus. Vastaavaa yhtä vanhaa puusta rakennettua kauppa-alusta, joka olisi purjehtinut maailman valtamerillä, ei ole säilynyt missään muualla kuin Turussa… LUE LISÄÄ
