VARSINAIS-SUOMI / KISKO – Taskulamppu mukaan! Kiskon Kirkkojärven itärannalla sijaitsee Haapaniemen kartanolinnan rauniot. Paljoa ei ole jäljellä, mutta se mikä on, tarjoaa mielenkiintoista nähtävää.
Museovirasto on määritellyt Haapaniemen linnanrauniot valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yhdessä pihapiirin ja järvimaiseman kanssa Haapaniemi muodostaa arvokkaan maisemakokonaisuuden. Kannattaa kuitenkin muistaa, että täällä liikutaan lähes toisten pihapiirissä.
Haapaniemen historia ulottuu keskiajalle asti. Enemmistön kivisistä kartanorakennuksista omistivat varsinaissuomalaiset mahtisuvut. Haapaniemi kuului 1500-luvulla Hornin suvulle ja myöhemmin Flemingeille. Kartanolinnan rakentaminen aloitettiin 1450-luvulla ja sitä jatkettiin usean vuosikymmenien ajan.
Ensimmäinen omistaja oli Krister Frille, jolta tilukset siirtyivät avioliiton avulla Klaus Henrikinpoika Hornille. Vuonna 1773 kartano vaihtui naapuripitäjän Fiskarsin ruukin omistukseen ja myöhemmin 1800-luvun lopulla Fiskars Oy:n hallintaan.
Kivinen kartanolinna tuhoutui ilmeisesti isovihan aikana venäläisten miehittäessä Suomea. Täyttä varmuutta ei ole, onko siinä koskaan edes asuttu. Se saattoi olla rakennettu puolustustarkoitukseen. Nyt siitä on jäljellä vain holvattu kellarikerros. Maanalaisiin osiin tutustuttaessa taskulampusta on hyötyä. Holvit ovat pystyyn muurattua liuskekiveä.
Haapaniemen linnanrauniot on sopivan jännittävä kohde myös perheen pienimmille. Haapaniemen rälssitilan 1700-luvun mansardikattoinen puinen päärakennus on säilynyt.
Linnanraunioille löytää, kun ajaa Kiskon kirkonkylältä muutama kilometri Uudenmaantietä lounaaseen. Lähempänä kohdetta opasteet johdattavat perille Kirkkojärven rannan tuntumaan.
HAAPANIEMEN LINNANRAUNIOT
Osoite: Kiskon kirkonkylältä lounaaseen (Uudenmaantie). Seuraa opasteita.
LUE MYÖS: Kärkelän ruukkikylä on hyvin säilynyt, mutta on osin yksityisaluetta
LUE MYÖS: Orijärven lopetettu kaivos on Suomen vanhin kuparikaivos
