KANTA-HÄME / TAMMELA – Tammelan kirkon lähelle pienelle nurmialueelle on sijoitettu jykevä graniittinen muistomerkki. Se on omistettu niille myyttisille hakkapeliitoille, jotka lähtivät Tammelasta Saksaan taistelemaan 30-vuotisessa sodassa. Historianlähteiden mukaan Tammelasta lähti matkaan 24 hakkapeliittaa, mutta vain14 palasi takaisin kotiin. Hakkapeliittojen ja maatilojen nimet on ikuistettu muistomerkin pronssilaattaan.
Veikko Kyanderin suunnitteleman patsaan toteuttajana oli Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys. Vuoden 1932 paljastustilaisuuden juhlapuhuja oli hankkeen puuhamies, kirjailija ja teatterijohtaja Jalmari Finne, joka tunnetaan paremmin Kiljusen herrasväestä kertovasta kirjasarjastaan.
Hakkapeliittaperinnettä juhlitaan Tammelassa vuosittain elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Mustialan piha-alueella. Suosittuun kesätapahtumaan liittyy markkinatori, musiikki, ratsut, sotaan värväys ja kuninkaanseurue. Hakkapeliittatapahtumaan kuuluu myös 1600-luvun pitopöytä, jossa sormin syödään suolakalaa ja palvattua lihaa. Paikalla on aina itse kuningas ja kuningatar.
Perinteisen värväystavan mukaan talollinen saattoi saada verovapauden antamalla kuninkaan palvelukseen ratsumiehen varustuksineen. Hakkapeliitat olivat siis Ruotsin armeijassa palvelleita palkkasotureita, joiden nimitys tuli hyökkäyskomennosta ”Hakkaa päälle”. Suomalaissotureita on pidetty aina kuninkaan valiojoukkona, vaikka heidän osuus kokonaisvahvuudesta oli joidenkin historioitsijoiden mukaan pieni.
Ajan myötä Hakkapeliitat saivat myyttisen ja romanttisen maineen, vaikka historiantutkijat ovat osin kyseenalaistaneet hakkapeliittojen merkityksen. Keski-Euroopassa kansantarinoiden mukaan hakkapeliitat olivat pelättyjä. Lapsia oli tapana pelotella suomalaisilla julmilla sotilailla vielä 1900-luvun alussa, 300 vuotta myöhemmin.
HAKKAPELIITTAPATSAS
Osoite: Tammelantie, kirkkoa vastapäätä, Tammela.
