VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Aurajoki ja Halistenkoski ovat itsestäänselvyys Turun kaupungin asukkaille. Kyse on kuitenkin eräästä Suomen vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista. Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.
Aurajoella ei ole pituutta kuin noin 70 kilometriä. Vaikka joella on putoamiskorkeutta koko matkalla vain 70 metriä, matkan varrelle osuu toistakymmentä putousta. Niistä Nautelankoski on eräs komeimmista. Siinä kohdassa putoamiskorkeutta on 17 metriä 600 metrin matkalla.
Alajuoksun viimeisin putous, Halistenkoski, on turkulaisille tutuin, sillä se sijaitsee vain noin neljän kilometrin päässä Turun keskustasta. Kosken kohdalla Aurajoki laskee seitsemän metriä sadan metrin matkalla.
Halistenkoski syntyi jääkauden jälkeen maankohoamisen seurauksena. Samalla, kun merenranta siirtyi kauemmaksi, ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan Aurajoen varsille. Elettiin aikaa noin 4 000 vuotta sitten, mutta hyötykäyttöön koski valjastettiin vasta keskiajalla. Tiettävästi Suomen ensimmäinen vesimylly rakennetiin kosken partaalle 1300-luvulla. Halistenmylly mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1352.
Myöhemmin vesivoimaa ovat hyödyntäneet muun muassa 1500-luvulla Suomen ensimmäinen verkatehdas ja vanuttamo. Alueen varsinainen teollisuustoiminta alkoi vasta 1800-luvulla teollisuusmies Erik Julinin ansiosta. Halinen kuului Maarian kuntaan, kunnes se liitettiin Turkuun vuonna 1944.
Turkulaisille Aurajoki on aikoinaan merkinnyt ennen kaikkea raakaveden lähdettä. Halistenkosken rannalla on vuodesta 1923 sijainnut Turun vesilaitos, jonka tarpeisiin koski padottiin. Vedenkulutuksen lisääntyessä vesilaitosta on myöhemmin useita kertoja laajennettu. Vanha kivipato uusittiin betonisella vuonna 1974 ja joen ylittävä uusi autotiesilta valmistui vuonna 1982. Vanhasta 1930-luvulla rakennetusta tuli kevyenliikenteen silta.
Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen valmistumisesta lähtien Halistenkosken merkitys väheni. Vuodesta 2013 lähtien paikallinen vesi on kokonaan Turun Seudun Vesi Oy:n tuottamaa tekopohjavettä. Halisten vesilaitos jatkaa yhä varalaitoksena.
Halistenkoskeen rakennettiin vuonna 1995 allastyyppinen kalaporras lohikalojen kutemaan nousun mahdollistamiseksi. Joen vedenlaadun parantuminen ja kalaistutusten myötä kalakannat ovat elpyneet Aurajoessa.
Kalaportaassa on 22 porrasta 5,50 metrin matkalla. Ylimmässä altaassa on kalojen kiinniottolaite, jonka avulla voidaan pyydystää kaloja tutkimusta varten. Eniten kalatiestä hyötyvät lohikalat, jotka pääsevät näin kutemaan ylemmäksi Aurajokea. Samalla myös padon yläpuolinen lajisto monipuolistuu.
Aurajoen koskialueilla kalastaminen vaatii luvan. Aurajoella luvan voi hankkia vain Nautelankoskelle ja Halistenkoskelle. Kalastusluvalla kalastaminen on sallittua uistimella ja perholla. Pilkkiminen ja onkiminen jokamiehenoikeudella on sallittua vain joen koski- ja virta-alueiden ulkopuolella. Verkkokalastus on kielletty Aurajoessa.
Halistenkosken rannalla on opastaulu, jossa on ohjeet rajoituksista ja lupakäytännöistä. Kanootteja vuokraava ja kalastuslupia myyvä Aurajoen opastuskeskus sijaitsee kosken rannalla entisessä myllärintalossa.
Halistenkoskelta alkaa Virnamäen luontopolku, jonka alun löytää, kun jatkaa Valkkimyllynkujaa jalkaisin eteenpäin.
HALISTENKOSKI
Osoite: Valkkimyllynkuja 2, Turku.
