Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Turussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen (1897-1973) lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle.

Nurmen Portsan Jarrumiehenkadun kotitalo oli pitkään lähes salaisena pidetty kohde. Vieläkään moni turkulainen ei tiedä, missä se tarkalleen sijaitsee. Vielä harvempi on onnistunut vierailemaan siellä.

Juoksijalegendan asunto on avoinna Paavo Nurmen kisojen aikana, suurjuoksijan syntymäpäivänä 13.5. Seuraavan kerran vierailu mahdollista vasta syksyllä Turun päivänä.

Vaikka Nurmen ajoista on vierähtänyt jo vuosikymmeniä, on Paavo yhä edelleen eräs parhaiten tunnetuimmista suomalaisista ulkomailla. ”Lentävän suomalaisen” useat arvokisamitalit, joista yhdeksän oli kultaista, tekevät turkulaisesta kaikkien aikojen menestyneimmän yleisurheilijan.

Jarrumiehenkadun kotitalo oli vaarassa kadota Turun rakentamisen hulluina vuosina. Turun 1980-luvulla koko kortteli ränsistyi. Rakennusyhtiö Hartela havitteli kerrostalon rakentamista tontille. Lopulta kaupungin kanssa päädyttiin kompromissiin: kahden puretun puutalon tilalle rakennettiin samantyyliset puutalot, mutta Nurmen asuinrakennus säästettiin ja kunnostettiin.

Turun kaupunki ei enää kuitenkaan halunnut vastata asunnon ylläpitokustannuksista. Apuun tuli Suomen Urheilumuseo (nyk. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto) sekä Nurmen oma seura, Turun Urheiluliitto. Asunto sisustettiin kotimuseoksi Nurmelle kuuluvilla esineillä, mitä oli käytössä 1920-luvulla.

Nurmen kotimuseon säännöllisesti avoinna pitämisessä on eräs käytännön ongelma. Paavon koti sijaitsee idyllisen pihan perällä. Samassa puutalokorttelissa asuu paljon vakituisia asukkaita. Jos uteliaita museokävijöitä alkaisi olla omalla pihalla enemmänkin, siitä saattaisi tulla ongelma. Nurmen kotimuseo on myös pieni. Huone ja keittiö muodostavat 40 neliömetrin asunnon. Suuria turistimääriä ei voida ottaa sisälle.

Paavo Nurmen isä Johan Nurmi osti huoneen ja keittiön asunnon Turun Jarrumiehenkatu 4:stä vuonna 1903. Työväelle rakennetussa asunto-osakeyhtiössä oli kolme yksikerroksista puutaloa, jotka reunustivat laajaa pihaa.

Nurmen perheen asunto sijaitsi pihan perällä olevan talon päädyssä. Tämä on ollut taloyhtiön edullisin asunto, sillä ulkovessat ovat sijainneet myös rakennuksen päädyssä. Taitavana puuseppänä Johan Nurmi valmisti pienen kodin kaikki huonekalutkin itse.

Johan Nurmi kuoli vuonna 1910 ja perheen äiti Matilda Nurmi jäi yksin huolehtimaan viidestä lapsesta. Paavo oli kahdentoista (s. 1897), Siiri kymmenen (s. 1898), Saara seitsemän (s. 1902), Martti neljän (s. 1905) ja Lahja runsaan vuoden ikäinen (s. 1908). Nuorin lapsista, Lahja, kuoli reilu vuosi myöhemmin alle 3-vuotiaana.

Perheen talous oli tiukka, koska suurin osa asunnon ostoon otetusta velasta oli isän kuollessa vielä maksamatta. Äiti meni töihin rakennuksille muurarin apulaiseksi ja siivoojaksi. Paavokaan ei voinut jatkaa koulunkäyntiään, vaan hänen oli mentävä ansiotyöhön auttaakseen äitiään perheen elättämisessä.

Lukupäätä Paavolla olisi ollut, sillä hän sai kansakoulun päästötodistukseen kaikista lukuaineista arvosanan 9 tai 10. Sellaisella todistuksella olisi menty helposti lyseoon, jos vain rahaa olisi ollut. Paavon ensimmäinen työpaikka oli leipuriliikkeessä juoksupoikana.

Kahdenkaan työssä käyvän niukat tulot eivät riittäneet elämiseen, vaan Matilda Nurmen oli vuokrattava keittiö toiselle työläisperheelle. Elämän puitteet olivat hyvin vaatimattomat. Koko viisihenkinen perhe asui lähes neljän vuoden ajan pienessä kamarissa ja keitti ruokansa kaakeliuunissa. Nukkumista varten oli yksi puusohva sekä pukkisänkyjä.

Nurmen perhe saattoi ottaa koko Jarrumiehenkadun asunnon omaan käyttöönsä vasta vuonna 1920 Paavon palattua Antwerpenin olympiakisoista. Olympiavoittojen myötä Paavo oli vaurastunut niin, että asuntoon saatiin hankituksi sähkövalo ja keittiöön vesijohto. Lisäksi kotiin ostettiin tehtaassa valmistettuja ajanmukaisia huonekaluja.

Olipa kamarissa ompelukone ja gramofonikin, jotka Paavo oli saanut palkintoina juoksukilpailuista. Matilda Nurmi saattoi nyt lopettaa töissä käymisen ja keskittyä kodinhoitamiseen.

1920-luvun alussa Paavo Nurmi opiskeli teollisuuskoulussa Helsingissä ja kävi Jarrumiehenkadulla joskus viikonloppuisin. Turkuun ja vanhaan kotitaloonsa hän palasi keväällä 1924 valmistautumaan Pariisin olympiakisoihin tutuissa maisemissa.

Lopullisesti Paavo Nurmi muutti pois Jarrumiehenkadulta mentyään naimisiin Sylvi Laaksosen kanssa toukokuussa 1932. Avioliiton päätyttyä eroon Nurmi asui eri osoitteissa Turussa vuoteen 1935, jolloin hän muutti pysyvästi Helsinkiin.

Matilda Nurmi asui Jarrumiehenkadulla kuolemaansa, vuoteen 1936 asti. Paavon naimattomat sisarukset, Siiri ja Martti, asuivat kotitalossaan vuoteen 1960 asti.

Paavo Nurmen kotitalo  on avoinna yleisölle tiistaina 13.6.2023 klo 12–18.

PAAVO NURMEN KOTITALO

Osoite: Jarrumiehenkatu 4 as 17, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.