VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Turussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen (1897-1973) lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle.
Nurmen Portsan Jarrumiehenkadun kotitalo oli pitkään lähes salaisena pidetty kohde. Vieläkään moni turkulainen ei tiedä, missä se tarkalleen sijaitsee. Vielä harvempi on onnistunut vierailemaan siellä.
Juoksijalegendan asunto on avoinna Paavo Nurmen kisojen aikana, suurjuoksijan syntymäpäivänä 13.5. Seuraavan kerran vierailu mahdollista vasta syksyllä Turun päivänä.
Vaikka Nurmen ajoista on vierähtänyt jo vuosikymmeniä, on Paavo yhä edelleen eräs parhaiten tunnetuimmista suomalaisista ulkomailla. ”Lentävän suomalaisen” useat arvokisamitalit, joista yhdeksän oli kultaista, tekevät turkulaisesta kaikkien aikojen menestyneimmän yleisurheilijan.
Jarrumiehenkadun kotitalo oli vaarassa kadota Turun rakentamisen hulluina vuosina. Turun 1980-luvulla koko kortteli ränsistyi. Rakennusyhtiö Hartela havitteli kerrostalon rakentamista tontille. Lopulta kaupungin kanssa päädyttiin kompromissiin: kahden puretun puutalon tilalle rakennettiin samantyyliset puutalot, mutta Nurmen asuinrakennus säästettiin ja kunnostettiin.
Turun kaupunki ei enää kuitenkaan halunnut vastata asunnon ylläpitokustannuksista. Apuun tuli Suomen Urheilumuseo (nyk. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto) sekä Nurmen oma seura, Turun Urheiluliitto. Asunto sisustettiin kotimuseoksi Nurmelle kuuluvilla esineillä, mitä oli käytössä 1920-luvulla.
Nurmen kotimuseon säännöllisesti avoinna pitämisessä on eräs käytännön ongelma. Paavon koti sijaitsee idyllisen pihan perällä. Samassa puutalokorttelissa asuu paljon vakituisia asukkaita. Jos uteliaita museokävijöitä alkaisi olla omalla pihalla enemmänkin, siitä saattaisi tulla ongelma. Nurmen kotimuseo on myös pieni. Huone ja keittiö muodostavat 40 neliömetrin asunnon. Suuria turistimääriä ei voida ottaa sisälle.
Paavo Nurmen isä Johan Nurmi osti huoneen ja keittiön asunnon Turun Jarrumiehenkatu 4:stä vuonna 1903. Työväelle rakennetussa asunto-osakeyhtiössä oli kolme yksikerroksista puutaloa, jotka reunustivat laajaa pihaa.
Nurmen perheen asunto sijaitsi pihan perällä olevan talon päädyssä. Tämä on ollut taloyhtiön edullisin asunto, sillä ulkovessat ovat sijainneet myös rakennuksen päädyssä. Taitavana puuseppänä Johan Nurmi valmisti pienen kodin kaikki huonekalutkin itse.
Johan Nurmi kuoli vuonna 1910 ja perheen äiti Matilda Nurmi jäi yksin huolehtimaan viidestä lapsesta. Paavo oli kahdentoista (s. 1897), Siiri kymmenen (s. 1898), Saara seitsemän (s. 1902), Martti neljän (s. 1905) ja Lahja runsaan vuoden ikäinen (s. 1908). Nuorin lapsista, Lahja, kuoli reilu vuosi myöhemmin alle 3-vuotiaana.
Perheen talous oli tiukka, koska suurin osa asunnon ostoon otetusta velasta oli isän kuollessa vielä maksamatta. Äiti meni töihin rakennuksille muurarin apulaiseksi ja siivoojaksi. Paavokaan ei voinut jatkaa koulunkäyntiään, vaan hänen oli mentävä ansiotyöhön auttaakseen äitiään perheen elättämisessä.
Lukupäätä Paavolla olisi ollut, sillä hän sai kansakoulun päästötodistukseen kaikista lukuaineista arvosanan 9 tai 10. Sellaisella todistuksella olisi menty helposti lyseoon, jos vain rahaa olisi ollut. Paavon ensimmäinen työpaikka oli leipuriliikkeessä juoksupoikana.
Kahdenkaan työssä käyvän niukat tulot eivät riittäneet elämiseen, vaan Matilda Nurmen oli vuokrattava keittiö toiselle työläisperheelle. Elämän puitteet olivat hyvin vaatimattomat. Koko viisihenkinen perhe asui lähes neljän vuoden ajan pienessä kamarissa ja keitti ruokansa kaakeliuunissa. Nukkumista varten oli yksi puusohva sekä pukkisänkyjä.
Nurmen perhe saattoi ottaa koko Jarrumiehenkadun asunnon omaan käyttöönsä vasta vuonna 1920 Paavon palattua Antwerpenin olympiakisoista. Olympiavoittojen myötä Paavo oli vaurastunut niin, että asuntoon saatiin hankituksi sähkövalo ja keittiöön vesijohto. Lisäksi kotiin ostettiin tehtaassa valmistettuja ajanmukaisia huonekaluja.
Olipa kamarissa ompelukone ja gramofonikin, jotka Paavo oli saanut palkintoina juoksukilpailuista. Matilda Nurmi saattoi nyt lopettaa töissä käymisen ja keskittyä kodinhoitamiseen.
1920-luvun alussa Paavo Nurmi opiskeli teollisuuskoulussa Helsingissä ja kävi Jarrumiehenkadulla joskus viikonloppuisin. Turkuun ja vanhaan kotitaloonsa hän palasi keväällä 1924 valmistautumaan Pariisin olympiakisoihin tutuissa maisemissa.
Lopullisesti Paavo Nurmi muutti pois Jarrumiehenkadulta mentyään naimisiin Sylvi Laaksosen kanssa toukokuussa 1932. Avioliiton päätyttyä eroon Nurmi asui eri osoitteissa Turussa vuoteen 1935, jolloin hän muutti pysyvästi Helsinkiin.
Matilda Nurmi asui Jarrumiehenkadulla kuolemaansa, vuoteen 1936 asti. Paavon naimattomat sisarukset, Siiri ja Martti, asuivat kotitalossaan vuoteen 1960 asti.
Paavo Nurmen kotitalo on avoinna yleisölle tiistaina 13.6.2023 klo 12–18.
PAAVO NURMEN KOTITALO
Osoite: Jarrumiehenkatu 4 as 17, Turku.
