– Soita ovikelloa. Ei täällä ole ketään muita.
HC TPS:n toimitusjohtaja Santtu Jokisen toteamus kuvaa hyvin, millaista on nykyarki kiekkoseuran toimistolla. Mutta, vaikka väki on väliaikaisesti poistunut, niin työt jatkuvat.
Kiekkokauden päätyttyä kevät on liigaseuroille vuoden kiireisintä aikaa. Seuraavaa kautta suunnitellaan, tai ainakin yritetään suunnitella, mahdollisimman tehokkaasti. Tuskin pari vuotta sitten HC TPS:n toimitusjohtajaksi valittu Jokinen osasi edes pahimmissa painajaisunissa kuvitella, millainen työrupeama onkaan edessä.
– Jos sanoisin, että yhtäkään päivää en vaihtaisi, niin valehtelisin. Valtava työmäärä syö energiavaroja, mutta onneksi ei kuitenkaan olla vielä lähelläkään kuilunreunalla. Kaikesta selvitään, mutta onhan tämä ollut ylivoimaisesti elämäni kovin työvuosi. Kaikki on hyvin niin kauan, kun on selvä visio, mihin suuntaan pitää mennä, toteaa Jokinen.
Jo kauden aikana oli nähtävissä, että TPS:n urheilullinen menestys ei tule olemaan toivotunlainen. Nousut ja laskut ovat kuitenkin osa urheilua. Yksikään joukkue ei voi olla vuodesta toiseen sarjataulukon kärkipäässä. Tämä lainalaisuus on opittu ymmärtämään seuratoiminnassa. Urheilullinen menestymättömyys saadaan ennemmin tai myöhemmin käännettyä.
Sen sijaan täysin yllättäen tullut koronaviruspandemia on jotain, mihin yksikään urheiluseura ei voinut varautua. Yhtäkään seurajohtajaa ei lohduta tieto, että muutkin liigaseurat ovat samoissa ongelmissa. Tosiasia on se, että nyt Suomessa ei ainoastaan mietitä, miten oma seura selviää kesän yli, vaan onko seura ylipäätään olemassa vielä jatkossakin.
Tässä tilanteessa liigaseurojen toimitusjohtajat, Jokinen mukaan lukien, ovat tilanteessa, missä joudutaan tekemään kipeitäkin ratkaisuja.
– Vaikka ajatukset ovat osaksi jo ensi kaudessa, on lyhyemmällä aikavälillä päällimmäisenä tunteena epävarmuus. Tämä ei koske pelkästään Turun Palloseuraa eikä ylipäätään liigajoukkueita, vaan esimerkiksi koko Turun talousaluetta. Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Mitä, jos Suomessa on syksyllä miljoona työtöntä? Yli puolet meidän liikevaihdosta tulee yhteistyökumppaneiden avulla. Iso huoli on, miten he tulevat pärjäämään.
Seuran sisälläkään kyse ei ole pelkästään yhdestä lätkäjoukkueesta.
– TPS-yhteisöön kuuluu kannattajat, seniorit, juniorit, alumnit, jalkapallo- ja salibandyosastot jne. Tässä on kyse koko 100-vuotisen seuran toiminnasta.
Taloudellisen tilanteen yllättävä kiristyminen osui pahaan hetkeen. HC TPS oli tehnyt pitkään tappiota, mutta viimeisten vuosien aika suunta oli laskeva. Nollamerkkinen tulos alkoi olla jossain vaiheessa jo realismia. Moni olettaa, että TPS:n taustalla olevien miljonäärien rahat riittävät loputtomiin.
– Piikki ei todellakaan ole auki. Paine on entistä kovempi. Omistajat ovat viimeiset vuodet rahoittaneet toimintaamme, mutta tavoite on saada talous tasapainoon. Kuluja tulemme pienentämään jatkossakin niin paljon kuin mahdollista. Kustannusrakenne rakennetaan tulojen perusteella.
Ilman virusepidemiaakin taloudellisia haasteita olisi ollut ihan riittämiin, sillä TPS:n heikko urheilullinen menestys näkyi yleisömäärissä. Katsojakeskiarvo jäi tuhannen ihmisen verran tavoitelluista. Väkeä kävi Turkuhallissa vähiten koko sen olemassaolonsa aikana.
Marko Virtasen ottaessa valmennusvastuun, joukkue olisi tarvinnut 1,7 pistettä ottelua kohden yltääkseen pudotuspeleihin. Tämä ei onnistunut. Kauden kulminaatiopisteeksi muodostui peräkkäiset ottelut Porin Ässiä vastaan. Tuloksena oli kuitenkin kaksi tappiota. Kauden erikoisuus oli TPS:n surkea kotisaldo, sillä joukkue voitti 29 kotiottelustaan vain seitsemän. Pudotuspelien ulkopuolelle jäämisellä ei loppujen lopuksi ollut merkitystä, koska kausi keskeytettiin.
Pelaajapalkkiot lohkaisevat ison osan joukkueen budjetista. Rahalla voi yrittää rakentaa voittavan ja mielenkiintoisen joukkueen, vaikka sekään ei aina takaa menestystä. TPS:n aloittamat yt-neuvottelut eivät koske urheilujohtoa ja itse joukkuetta. Helpoimmalla pääsisi, jos seuralla ei olisi kallispalkkaisia pelaajia. Kyse on kuitenkin kiusallisesta noidankehästä: mitä huonompi joukkue, sitä epätodennäköisempää on hyvä menestys. Lopputulos näkyy yleisömäärissä.
– Raha ei tee autuaaksi, siitä on todisteena viime kaudelta hyvin pärjännyt KooKoo. Mestaruutta ei voi ostaa. Pitää kuitenkin olla realistinen pelaajabudjetti, jonka avulla voi menestyä. Sen jälkeen tarvitaan vielä paljon työtä, osaamista ja vähän tuuriakin.
Nyt HC TPS:n suunnittelemat toimenpiteet koskettavat toistaiseksi muita seuran työntekijöitä sekä myös ravintola- ja tapahtumatoiminnasta vastaava Turku Liveä.
– Pelaaja- ja valmentajapalkkiot ovat suurin menoerä. Ennen pelaajien määräaikaisiin sopimuksiin ei voitu puuttua. Nyt lakimuutoksen jälkeen pelaajien ja valmentajien kanssa voidaan keskustella palkan alentamista tai lomautuksista. Näin on toimittu jo monissa ulkomaisissa sarjoissa. On mahdollista, että myös kotimaiset liigajoukkueet joutuvat selviytyäkseen lomauttamaan pelaajia.
Pelaajien lomauttaminen synnyttäisi mielenkiintoisen tilanteen pelaajamarkkinoilla.
– Lomauttaminen tarkoittaa myös sitä, että lomautettavilla pelaajilla olisi välittömästi oikeus purkaa sopimus. Osa vaihtaisi seuraa tai neuvottelisi itselleen uuden sopimuksen oman seuransa kanssa.
Kuten pitääkin, katseet on TPS-organisaatiossa suunnattu jo tulevaankin. Seura julkaisi Liiga-joukkueen koko valmennusryhmänsä (Raimo Helminen, Kimmo Rintanen, Sami Salo ja Ari Moisanen). Kun mukaan lasketaan vielä huoltoryhmä (Matti Aarnio, Tero Hyökki, Aki Berg ja Ville Vahalahti), saadaan kasaan taustaryhmä, jossa on tuhansien kiekkopelien kokemus. Janne Hietaniemi ottaa vastuulleen videovalmentajan ja joukkueenjohtajan tehtävät. Liigajoukkueen fysiikkavalmennuksesta vastaa Risto Rosendahl. Uusia pelaajasopimuksiakin on jo tehty.
TPS julkisti myös urheilun johtoryhmänsä, joka vastaa seuran urheilutoiminnan suunnittelusta ja seurannasta. Tiimin henkilöt – HC TPS:n hallituksen jäsen Erkka Westerlund, tuleva urheilujohtaja Rauli Urama ja paluun seuratoimintaan palaava TPS-ikoni Saku Koivu – tuovat tulevaisuudelle uskottavuutta. Tosin muutama vuosi sitten tavoitteet olivat silloinkin kovia, mutta ne eivät toteutuneet.
Mennyt kausi oli sysimusta, mutta ei ehkä sittenkään ihan kokonaan. Pelaajahankinnat eivät onnistuneet, mutta hyviäkin hankintoja tuli. Sellaisiksi voi laskea Tutosta siirtyneen Joel Janatuisen sekä maalivahtiosastolle tulleen Ruotsin apu Erik Källgrenin. Janatuinen sijoittui joukkueen maalipörssissä viidenneksi. Källgren tarjosi joukkueelleen mahdollisuuden taistella pudotuspelipaikasta.
Turkulaisten kauden parhaasta kehityksestä vastasi 20-vuotias hyökkääjä Lauri Pajuniemi. Verkko heilui peräti 26 kertaa. Pajuniemi sijoittui Liigan maalipörssissä kolmanneksi. Ensi kaudelle Pajuniemelle on tarjolla iso rooli joukkueessa. Myös nuoret Juuso Pärssinen ja Eemil Viro kannattaa mainita.
Parasta TPS:n kaudessa oli hienosti seuran toimintaa kuvaava dokumentti Liiga DOC: TPS valossa ja varjossa. Siinä seurataan tiiviisti joukkueen taistelua viimeisestä pudotuspelipaikasta.
Katso Osa 1. Katso Osa 2. Katso Osa 3.
Katastrofaalinen kausi antaa kolmiosaiselle sarjalle vahvan tunnelautauksen. Seurajohdolle pitää nostaa hattua ennakkoluulottomasta rohkeudestaan suostua dokumentin tekoon. Voisi olettaa, että kameroiden ja mikrofonien vieminen pukukoppiin, pelaajien ja valmentajien yksityiseen tilaa, olisi ollut vain häiritsevää.
– Mietimme pitkään, lähdemmekö mukaan. Tekotapa oli ihan uutta Suomessa. Kysyimme myös pelaajien, valmentajien ja huoltajien mielipidettä. Olemme saaneet ohjelmasta paljon positiivista palautetta.
Hyvin toteutettu dokumentti tuotti harvoin nähtyä materiaalia liigajoukkueen arjesta. Lopputuloksena oli inhimillinen kuvaus pelaajien, valmentajien ja seuratyöntekijöiden lähes loppuun asti kestäneestä uskosta ja toivosta sekä tappioiden synnyttämästä tuskasta. Dokumentti on yhä nähtävänä TPS:n omalla Youtube-kanavalla.
Vaikka ajat ovat nyt haasteellisia, Turkuhallin TPS-toimistolla tiedetään, että pettymysten sietäminen ja niistä ylipääseminen ovat voittamisen edellytys.
