UUSIMAA / HELSINKI – Väkeä lappaa sisälle heti, kun ovet aamulla avataan. Paljon on opettajan mukana vierailevia koululaisia ja eskarilaisia. Osa perheen pienemmistä saapuu vanhempiensa mukana, mutta moni satunnainen vierailija on luonnosta kiinnostunut aikuinenkin.
Luonnontieteellinen museo ei ole pelkästään Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä, vaan se on kävijämäärillä mitattuna eräs Suomen suosituimmista museokohteista.
Vuonna 2008 valmistuneen remontin myötä moni asia on muuttunut. Onneksi museon erikoisin eläin on yhä paikoillaan. 1930-luvulla Hyvinkään Suopellon kartanossa syntynyt kaksipäinen vasikka kerää runsaasti uteliaita ympärilleen. Jo neljäs sukupolvi on voinut ihmetellä alkion jakautumisen epäonnistumisen seurauksena syntynyttä eriskummallisuutta.
Jo pelkästään uusbarokkityylisen komean rakennuksen kiehtova historia tekee siitä kiinnostavan vierailukohteen. Yli 100 vuoden ikään ehtineellä talovanhuksella on ollut historiansa aikana useita eri omistajia.
Kaikki sai alkunsa Venäjän vallan aikana, kun rakennus toimi aluksi vuodesta 1913 alkaen venäläisenä poikakotina. Pietarilaisen arkkitehdin Lev Siškon suunnittelema rakennus omistettiin edesmenneelle Venäjän keisari Aleksanteri II:lle. Niinpä kimnaasin pääoven yläpuolelle kiinnitettiin keisarilliset tunnukset, kruunu ja monogrammi.
Uuden koulurakennuksen tilaratkaisut olivat nykyaikaisia. Luokkahuoneista tehtiin avaria ja valoisia. Luokat oli järjestetty oppiaineiden mukaan, mutta nuoremmat pojat opiskelivat toisessa kerroksessa ja vanhemmat kolmannessa kerroksessa. Myös välituntitiloina toimineet käytävät olivat tilavia. Uskonnonopetusta annettiin kolmannen kerroksen pienessä kirkkosalissa ja ortodoksisessa kappelissa.
Rakennus ehti toimia kouluna vain nelisen vuotta. Syynä lakkauttamiseen oli Suomen itsenäistyminen. Sen seurauksen tiloihin siirtyivät Helsingin jääkäriprikaati ja Suomen armeijan Ylipäällikkö esikuntineen. Jo vuonna 1919 rakennuksessa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen kadettikoulu.
Kadettikoulukaan ei toiminut pitkään rakennuksessa, sillä Helsingin yliopisto ostit tilat valtiolta vuonna 1923. Samalla eri puolilla kaupunkia sijainneet eläinkokoelmat saatiin nyt samaan paikkaan. Entinen koulurakennus muuttui Eläinmuseoksi.
Entiset luokkahuoneet muuttuivat kokoelma- ja työtiloiksi. Juhlasali ja leveät käytävät toimivat näyttelysaleina. Rakennukseen lisättiin välipohjia ja -seiniä. Kirkkomaalaukset maalattiin umpeen. Voimistelusalista tehtiin luentosali.
Ajan myötä lasivitriinit vaihtuivat maisemia ja eläimiä luonnonmukaisissa ympäristöissä esitteleviksi osastoiksi. Samalla suosion kasvaessa museosta alkoi tulla pääkaupunkiinmatkaavien luokkaretkeläisten vakiokohde. Entinen eläinmuseon nimikin muuttui Helsingin Luonnontieteelliseksi museoksi kuvamaan paremmin museon monipuolista antia.
2000-luvulle tultaessa yliopisto muutti muualle ja samalla käynnistettiin mittava remontti. Koko museorakennus tyhjennettiin ja suljettiin yleisöltä peruskorjauksen ajaksi kolmeksi vuodeksi. Ensisijainen tavoite oli palauttaa rakennuksen alkuperäinen historia muun muassa purkamalla huoneita jakaneita väliseiniä ja parvia. Juhlasalikin entisöitiin alkuperäiseen loistoonsa. Myös alkuperäiset laattalattiat ja tammiset kalanruotoparketit kunnostettiin.
Ala-aulan tutuksi tullut norsu palautettiin alkuperäiselle paikalleen. Kuvanveistäjä ja museon konservaattorina toimineen Jussi Mäntysen Hirvi-patsas sijoitettiin jo 1970-luvn museon edustalle.
Luonnontieteellisen museon barokkijulkisivu ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmenien saatossa. Toki pääoven yläpuolen keisarilliset symbolit poistettiin heti Suomen itsenäistyttyä. Sisäpuolella on tehty suuria muutoksia, mutta aula ja portaikko ovat nykyisin lähes samanlaisia kuin keisarivallan aikana.
Koulujen luokkaretkien aikaan museossa vietetäänkin kiireisiä hetkiä. Lähes jokainen Helsingissä vieraileva koululaisryhmä tutustuu museon uudistuneisiin näyttelyihin. Tarjolla on erilaisia teemallisia kierroksia dinosauruksista ja eläinten jätöksiin.
Museon teemalliset näyttelyt on sijoitettu kolmeen eri kerrokseen. Viisi pysyvää näyttelyä ovat Suomen luonto, Maailman luonto, Elämän historia, Luut kertovat ja Muutosta ilmassa.
Esimerkiksi Suomen luonto -näyttely houkuttelee kokemaan kotimaisen luonnon tunnissa. Näyttelyssä matkataan Helsingin saaristosta Varsinais-Suomen keväisen lehtimetsän kautta aina Pohjois-Karjalaan metsämaisemiin. Retki päättyy Lapin tuntureille.
Elämän historia -näyttelyssä vierailija kuljetetaan läpi aikakausien alkuräjähdyksestä nykyisyyteen. Matkalla tutustutaan muun muassa dinosauruksien elämään. Hienosti toteutettu luustokokoelma havainnollistaa selkärankaisten moninaisia muotoja.
Luonnontieteellisessä museossa voi osallistua toimintaan itse tutkimalla, pelaamalla tai testaamalla. Esimerkiksi mikroskoopilla voi analysoida eri eläimien ulosteita: papanoita, pökäleitä tai brikettejä.
LUONNONTIETEELLINEN MUSEO
Osoite: Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
