UUSIMAA / HELSINKI – Mahdollisesti Helsingin kaunein näyttelytila. Eduskuntatalon ja Luonnontieteellisen museon takana Nervanderinkadulla sijaitseva vaaleanpunainen rakennus on todellinen katseenvangitsija. Vuonna 1928 valmistunut Helsingin taidehalli edustaa 1920-luvun klassismia. Rapatusta julkisivusta on tehty tyylikkään pelkistetty.
Arkkitehdit Jarl Eklundin ja Hilding Ekelundin suunnittelemassa taidehallissa on järjestetty useita tunnettujen suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden näyttelyitä. Vuosittain tiloissa järjestetään useampia vaihtuvia näyttelyitä. Esillä on ollut pääasiassa nykytaidetta, mutta myös kotimainen arkkitehtuuri ja muotoilu on ollut edustettuina.
Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on näyttely Kaija Aarikan monipuolisesta muotoilusta (9.9.2023-7.1.2024).
Kaija Aarikan (1929-2014) tuotantoa esittelevä näyttely saa vierailijalle hymyn huulille. Tunnetun suomalaisen muotoilijan lukuisat esineet ovat monelle perin tuttuja. Näyttely tarjoaakin varttuneemmalle väelle nostalgisen matkan omaan nuoruuteen.
Jo pelkästään esillä oleva ikoninen Pässi on designklassikko. Tällä kertaa se onkin jättikokoinen, yli tuhat kiloa painava ja liki kaksi metriä korkea. Pässi-veistos valmistui pässin 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Pässi ei ole ollut koristeena vain suomalaisten kodeissa, vaan sitä on viety lahjaksi aina valtiovierailuja myöten.
Aarikka-brändin tarina sai alkunsa 1950-luvulla, kun tekstiilitaidetta opiskellut Kaija Aarikka valmisti puisia nappeja lopputyötään varten. Vaikka puu on ollut Aarikan tuotannossa merkittävin materiaali, hän suunnitteli esineitä myös lasista, raudasta, messingistä, hopeasta ja kankaasta. Osa esineistä on veistosmaisia, vailla käyttöesineen vaatimuksia.
Aarikan tunnetuimmista tuotteista on värikäs 1960-luvun Tuliaispurkki. Kyse oli tarve-esineestä, sillä ruoka-aineet piti saada mökillä turvaan hiiriltä. Värikäs peltipurkki sopi siihen hyvin ja olihan se myös piristävän näköinen keittiön avohyllyllä. Aarikka hyödynsi peltiä materiaalina myös tarjottimiin ja lautasiin.
Eräs Aarikka-yhtiön aluevaltaus oli, kun yritys valmisti lasten leluja. Leluista haluttiin tehdä aktivoivia, jotka vaativat älyllistäkin toimintaa. Leluilla haluttiin ruokkia lapsen omatoimisuutta.
Kaija Aarikka perusti Aarikka Ky:n puolisonsa Erkki Ruokosen kanssa. Omaa tuotantoa varten Helsingin Vallilaan perustettiin tehdas 1960-luvun lopussa. Aarikka Oy toimi siellä aina vuoteen 2019 asti. Pari vuotta aikaisemmin perheyritys myytiin raisiolaiselle Martinex Oy:lle, joka ylläpitää nyt Aarikka-brändiä.
Kaija toimi oman yrityksensä taiteellisena johtajana vuoteen 2009 asti, mutta jatkoi suunnitteluaan vielä senkin jälkeen. Uransa aikana Aarikka sai useita tunnustuksia, kuten Pro Finlandia-mitalin sekä kauppaneuvoksen arvonimen.
Kuvat ovat kesältä 2023.
HELSINGIN TAIDEHALLI
Osoite: Nervanderinkatu 3, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Didrichsenin taidemuseo on paljon muutakin kuin taidemuseo
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista