Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli – arkkitehti Engel todennäköisesti nyrpistää yhä nenäänsä

UUSIMAA / HELSINKI – Jos turkulaisilta kysytään, niin vastaus on selvä. Turun tuomiokirkko on valtakunnan ykköskirkko. Onhan sillä ikääkin vuosisatoja enemmän kuin toisella ehdokkaalla, Helsingin tuomiokirkolla. Jälkimmäinen pyhättö oli alun perin vallan symboli, nimensäkin mukaisesti Nikolainkirkko. Se sai nimensä rakennushankkeen aloittaneen Venäjän tsaari Nikolai I:n mukaan.

Niin tai näin, on Senaatintorin laidassa sijaitseva Helsingin tuomiokirkko perin komea näky. Harva kirkko on rakennettu yhtä näyttävästi yhtä näyttävälle paikalle. Kun kirkon 80 metriä korkea vihreä kupoli kelloineen näkyy sinistä taivasta vasten jo kauas merelle, on siitä tullut pääkaupungin tunnetuin maamerkki.

Kirkon alkuperäinen arkkitehti oli Carl Ludvig Engel, joka todennäköisesti nyrpistää pilvenreunalla nykyistä lopputulosta. Se nimittäin ei ole sellainen, minkä Engel olisi halunnut sen olevan. Venäjän keisari antoi omat määräyksensä. Niinpä alkuperäisiä Engelin suunnitelmia muutettiin. Tosin Engel ei ehtinyt edes nähdä kirkkoa valmiina, sillä hän kuoli kaksitoista vuotta aikaisemmin, kun kirkko lopullisesti valmistui.

Kaavoittaja Johan Albrecht Ehrenströmin ja arkkitehti Engelin kädenjälki näkyy vahvasti Helsingin empirekeskustassa. Jälkimmäisen suunnittelemia uusklassistisia rakennuksia on Senaatintorin laidoilla useitakin. Tuomiokirkon ensimmäiset Engelin piirtämät suunnitelmat valmistuivat vuonna 1818.

Arkkitehti halusi uuden kirkon olevan symmetrinen kaikista suunnista katsottuna. Sen tulisi muistuttaa kreikkalaista temppeliä, mutta ilman patsaskoristeita. Toisin kävi. Keisarin määräyksestä kahdentoista apostolin patsasta lisättiin tuomiokirkon katolle Engelin kuoleman jälkeen. Sinkkiveistokset teetettiin Saksassa.

Alun perin tuomiokirkon edessä Senaatintorin puolella sijaitsi päävartion rakennukset. Keisarin määräyksellä rakennukset purettiin ja tilalle tuli nykyiset monumentaaliset kiviportaat, kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosittu levähdyspaikka. Portaiden rakentaminenkaan ei ollut Engelin mieleen. Hän koki, että näkymä torilta kirkolle muuttui liian suuresti.

Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann jatkoi Engelin kuoleman jälkeen kirkon yksityiskohtien muuttamista. Patsaiden lisäksi pystytettiin neljä pienenpää kulmatornia sekä mahtipontisten pääportaiden sivuille erilliset terassipaviljongit. Kun oletettiin, että pääkupoli ei kestäisi kirkonkellojen painoja, ne sijoitettiin lännen puolella sijaitsevaan paviljonkiin. Toinen, idänpuoleinen paviljonki, toimii kappelina.

Kirkko valmistui vuosia kestäneen rakennusprojektin jälkeen vuonna 1852. Kun Suomi itsenäistyi, keisarin mukaan nimetty kirkko sai uuden nimen, Suurkirkko. Myöhemmin Helsingin hiippakunnan perustamisen myötä vuonna 1959 nimi muuttui Helsingin tuomiokirkoksi.

Korkealla mäen päällä valkoisena hohkaava kirkko koristeelisine korinttilaispylväineen ja patsaineen synnyttää mielikuvan mahtipontisesta pyhätöstä. Sisään astuessa moni kuitenkin yllättyy.

Vaikka ristinmuotoiseen kirkkoon mahtuu istumaan 1300 henkilöä, kirkko vaikuttaa sisätiloiltaan pienemmältä kuin miltä se näyttää Senaatintorille. Engelin suunnitelmiin ja luterilaisuuteenkin kuuluen tuomiokirkko on sisätiloiltaan tyylikäs, mutta vähemmän koristeellinen. Kirkkosali noudattaakin enemmän Engelin alkuperäisiä suunnitelmia. Kaikki olennainen on nähtävissä lähes yhdellä silmäyksellä.

Pääsisäänkäynti on länsipäädyssä. Uskonpuhdistaja Martti Luther ja hänen työtoverinsa Philip Melanchthon sekä Suomen oma uskonpuhdistaja Mikael Agricola toivottavat vierailijan sisälle patsaiksi jähmettyneenä. Katse kiinnittyy itäpäädyn tsaari Nikolai I:n lahjoittamaan alttaritauluun ja sen molemmilla puolilla oleviin enkelipatsaisiin. Taulu kuvaa Jeesuksen hautaamista ennen ylösnousemusta.

Tuomiokirkon puinen, marmorilla päällystetty saarnatuoli kullanvärisine katoksineen on tehty Engelin piirustusten mukaan.

Viimeistään ulos mentäessä huomio kiinnittyy komeisiin urkuihin, jotka eivät ole alkuperäiset. Tuomiokirkossa vierailee vuosittain puolisen miljoonaa uteliasta, joista noin puolet on ulkomaalaisia matkailijoita.

Jokainen tuomiokirkkoon tutustuva kiinnittää huomionsa myös keisari Aleksanteri II:n, Suomen suuruhtinaan muistopatsaaseen. Se paljastettiin vuonna 1894, vuosikymmeniä myöhemmin kuin sen takana sijaitseva kirkko valmistui. Patsaaseen kuuluu neljä allegorista veistosryhmää, jotka esittävät neljää eri hyvettä, Lakia (Lex), Työtä (Labor), Rauhaa (Pax) ja Valoa (Lux).

Keisari Aleksanteri II oli Suomessa mieluisa hallitsija, sillä hänen kaudellaan maassamme toteutettiin tärkeitä yhteiskunnallisia uudistuksia. Niinpä hänen patsaastaan tuli myöhemmin suosittu venäläisvastaisten mieltenosoituspaikka vähemmän suosittujen keisareiden aikana. Muistomerkki on Johannes Takasen ja Walter Runebergin yhteistyön tulos.

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Osoite: Unioninkatu 29, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista                         

LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma

LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa                  

LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo                         

LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista

LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle

LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa

LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna                                        

LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita

LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta           

LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille

LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille                                              

LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia

LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan             

LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä

LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien                

LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo

LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä         

LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä

LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa                            

LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista

LUE MYÖS: Päivälehden museo kertoo, miten lehdenteko on mullistunut                                                       

LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone

LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa                                           

LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea

LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä   

LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen

LUE MYÖS: Suomenlinnan Lelumuseo on tarkoitettu nostalgiannälkäisille romantikoille, ikään tai sukupuoleen katsomatta                                  

LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen

LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria                                                         

LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille

LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti

LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle                                                       

LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme

LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde                                          

LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista

LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat                                                            

LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla                                           

LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa

LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.