UUSIMAA / HELSINKI – Kulissit olivat ainakin kohdillaan, kun Herttoniemen kartanon pihamaalla filmattiin sotavuosina valmistunutta ja klassikoksi muodostunutta elokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Regina Linnanheimon ja Leif Wagerin tähdittämä elokuva on pikantti lisä kuuluisan kartanon värikkääseen historiaan.
Viimeisten vuosikymmenien aikana Herttoniemen alueen muutos on ollut suuri. Asutus ja kadut ovat piirittäneet Herttoniemen kartanon lähes joka puolelta. Vilkas Itäväylä kulkee lyhyen matkan päästä. Kartanon virallinen osoite on Linnanrakentajan tie, mutta autolla perille saapuvien tulee ajaa Johan Sederholmin tien kautta. Perillä odottaa upea kohde, sillä Herttoniemen kartano ympäristöineen on melkoinen vastakohta ahtaasti rakennetulle kaupunkimiljöölle.
Hesalaisia hemmotellaan, sillä puiston kätkössä, piilossa kaupungin vilinältä, löytyy todellinen helmi. Vahva suositus.
Herttoniemen kartanon historia ulottuu kauas 1700-luvulle. Omistajat ovat vaihtuneet ajan saatossa useaan kertaan. Eräs kuninkaallisen rälssitilan omistaja oli Viaporin linnoituksen suunnittelija Augustin Ehrensvärd, joka osti kartanon 1752. Ehrensvärd perusti kartanon maille tiilitehtaan tuottaakseen rakennusaineita Viaporin linnoitustöitä varten.
Ehrensvärd myi kartanon veljelleen Fredrikille. Hän vuorostaan myi tilan linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenille, joka perusti Herttoniemen posliinitehtaan.
Eräs tunnetuimmista Herttoniemen kartanon omistajista oli vara-amiraali Carl Olof Cronstedt Ruotsinsalmen meritaistelun sankari ja Viaporin linnoituksen komentaja. Ruotsin hävittyä Venäjälle Cronstedtia syytettiin maanpetturuudesta, sillä Viapori antautui venäläisille ilman taisteluja. Vaikka todisteita petturuudesta ei löytynytkään, Cronsted vetäytyi loppuelämäkseen Herttoniemen kartanon rauhaan. Hän eli siellä kuolemaansa 1820 saakka.
Cronstedtin aikana osa kartanon puistosta muutettiin barokkipuistoksi. Puistoon pystytettiin koristukseksi kaksi huvimajaa, jotka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Posliinitehtaan polttimo muutettiin kartanon uudeksi päärakennukseksi.
Lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänen kohtalonsa oli kuitenkin traaginen, sillä kansalaissodan pyörteissä punakaartilaiset surmasivat hänet aamiaispöytään. Miehensä kuoltua leski Helene Gustava Bergbom muutti pois kartanosta.
Perikunta lahjoitti kartanon Svenska Odlingens Vänner i Helsingfors -yhdistykselle, joka hallinnoi yhä kartanoa. Museotoiminta alkoi jo 1920-luvulla. Päärakennuksen lisäksi kannattaa tutustua myös hienoon puistoalueeseen.
HERTTONIEMEN KARTANO
Osoite: Linnanrakentajantie 12, (Johan Sederholmin tie) Helsinki.
