UUSIMAA / HELSINKI – Kulissit olivat ainakin kohdillaan, kun Herttoniemen kartanon pihamaalla filmattiin sotavuosina valmistunutta ja klassikoksi muodostunutta elokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Regina Linnanheimon ja Leif Wagerin tähdittämä elokuva on pikantti lisä kuuluisan kartanon värikkääseen historiaan.
Viimeisten vuosikymmenien aikana Herttoniemen alueen muutos on ollut suuri. Asutus ja kadut ovat piirittäneet Herttoniemen kartanon lähes joka puolelta. Vilkas Itäväylä kulkee lyhyen matkan päästä. Kartanon virallinen osoite on Linnanrakentajan tie, mutta autolla perille saapuvien tulee ajaa Johan Sederholmin tien kautta. Perillä odottaa upea kohde, sillä Herttoniemen kartano ympäristöineen on melkoinen vastakohta ahtaasti rakennetulle kaupunkimiljöölle.
Hesalaisia hemmotellaan, sillä puiston kätkössä, piilossa kaupungin vilinältä, löytyy todellinen helmi. Vahva suositus.
Herttoniemen kartanon historia ulottuu kauas 1700-luvulle. Omistajat ovat vaihtuneet ajan saatossa useaan kertaan. Eräs kuninkaallisen rälssitilan omistaja oli Viaporin linnoituksen suunnittelija Augustin Ehrensvärd, joka osti kartanon 1752. Ehrensvärd perusti kartanon maille tiilitehtaan tuottaakseen rakennusaineita Viaporin linnoitustöitä varten.
Ehrensvärd myi kartanon veljelleen Fredrikille. Hän vuorostaan myi tilan linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenille, joka perusti Herttoniemen posliinitehtaan.
Eräs tunnetuimmista Herttoniemen kartanon omistajista oli vara-amiraali Carl Olof Cronstedt Ruotsinsalmen meritaistelun sankari ja Viaporin linnoituksen komentaja. Ruotsin hävittyä Venäjälle Cronstedtia syytettiin maanpetturuudesta, sillä Viapori antautui venäläisille ilman taisteluja. Vaikka todisteita petturuudesta ei löytynytkään, Cronsted vetäytyi loppuelämäkseen Herttoniemen kartanon rauhaan. Hän eli siellä kuolemaansa 1820 saakka.
Cronstedtin aikana osa kartanon puistosta muutettiin barokkipuistoksi. Puistoon pystytettiin koristukseksi kaksi huvimajaa, jotka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Posliinitehtaan polttimo muutettiin kartanon uudeksi päärakennukseksi.
Lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänen kohtalonsa oli kuitenkin traaginen, sillä kansalaissodan pyörteissä punakaartilaiset surmasivat hänet aamiaispöytään. Miehensä kuoltua leski Helene Gustava Bergbom muutti pois kartanosta.
Perikunta lahjoitti kartanon Svenska Odlingens Vänner i Helsingfors -yhdistykselle, joka hallinnoi yhä kartanoa. Museotoiminta alkoi jo 1920-luvulla. Päärakennuksen lisäksi kannattaa tutustua myös hienoon puistoalueeseen.
HERTTONIEMEN KARTANO
Osoite: Linnanrakentajantie 12, (Johan Sederholmin tie) Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
